joo kävi sellainen pikku juttu...
ollaan oltu hyviä kavereita jo pitkän aikaa erään ystäväni kanssa ja nyt kun suhteeni loppui niin tämä kyseinen kaverini seurustelee exäni kanssa eikä siinä mennyt montaa päivää....ei oikeastaan yhtään tai oikeastaan päivä, mut kuitenkin
miten mun pitäisi suhtautua asiaan kun mä en oikein enää tiedä et mitä asian eteen pitäisi tehdä...
onko muita joille käynyt samalla tavalla?
mielipiteitä?ehdotuksia? ihan kaikkea...kertokaa
ollaan oltu hyviä kavereita jo pitkän aikaa erään ystäväni kanssa ja nyt kun suhteeni loppui niin tämä kyseinen kaverini seurustelee exäni kanssa eikä siinä mennyt montaa päivää....ei oikeastaan yhtään tai oikeastaan päivä, mut kuitenkin
miten mun pitäisi suhtautua asiaan kun mä en oikein enää tiedä et mitä asian eteen pitäisi tehdä...
onko muita joille käynyt samalla tavalla?
mielipiteitä?ehdotuksia? ihan kaikkea...kertokaa
Vastaukset 17
Vanhimmat
Tämä ex-ämmäsi on varmaan paneskellut tätä "kaveriasi" hänen ollessa viellä sinun kanssasi.
Tee näin: Vedä jätkää turpaan ja kunnolla, sen jälkeen etsit sen petturi suomihuoran ja läimäytät päin näköä kerran pari vaikka ihan vaan avokämmenellä, jonka jälkeen haukut pystyyn.
Oon samaa mieltä. Kyl sille kaverille kannattaa näyttää vähä kovuutta. Muista tosiaa se avokas sille hutsulle, se kirvelee mukavasti ku osut kunnolla. Ei sitte nyrkkiä sille hutsulle, muute joku pitää sua raukkiksena ja naistenhakkaajana. Ton avokkaan kaikki ymmärtää tommoses tilantees. Tietty jos vaa mahollista nii käy polkee sen kaverii ja anna oikee hyvä hoito nii kehuu sua eksälles, kääntää veistä..
Sen kaveris siskoo voisit kans laittaa
Eikös ole aika selvää että naisia EI lyödä!?
Tyhmää ajatella että väkivalta on ratkaisu.. Sitä se ei ole. Se voi pahentaa asioita vieläkin enemmän.
unohda heidät, raukkamainen teko! itse en hyväksyisi asiaa...kaveri ei tee tuollaista kun maailman on täynnä hienoja tyttöjä/naisia ja ex:si ei oikeasti oikein sitten susta välittänytkään...kai sulla on muitakin kavereita kun yksi(?)
omaakohtaista kokemusta mulla ei ole...mutta erittäin harmi että noin on käynyt.
olen kyllä yrittänyt unohtaa asian mutta se ei vaan lähde pois mielestäni...olo on todella paska!!!
on mulla enemmänkin kavereita kuin "se" yksi.
et on mulla kaverit tukena mut kukaan ei ole oikein uskaltanut sanoa asian tiimoilta mitään...ehkä eivät uskalla tai jotakin, koska aihe on kuten varmaan kuvitella saattaa niin hyvinkin arka mulle. ymmärrän tavallaan kyllä kavereitanikin etteivät uskalla puhua asiasta.
siksi kysyinkin sitä täältä et sais edes vähän palikoita järjestykseen päässäni. on meinaan vähä sekava olo
uskon ettei kaverit ainakaan ole se taho mikä keskustelun aloittaa.. kun aihe on tuo, tietoisesti arka eikä tosiaan mukava. Ei voi kun sulattaa varmaan asiaa ja yrittää unohtaa tuo kakka kaverisi ja ex. Tai sitten ottaa joku sun toisista sun kavereista sellaiseksi uskotuksi kaveriksi(?)
on mulla jo sellainen ystävä kenen kanssa olen jutellut asioista, mutta tietysti vain omasta aloitteestani...mutta pitää vain yrittää unohtaa
ja haistattaa v......tut niille kahdelle. pakko se on elämääkin jatkaa, mut ei se nyt oikein tunnu miltään.
noin, ei elämä tuohon päädy vaan se alkaa..
sellanen lisäys viel tohon edelliseen et olin just ollu vuoden komennuksella muualla, et olin käynyt kotona noin 5-10 päivää kuukaudessa. ja sit kun komennus loppui niin suhde loppui samalla...
olen kysynyt exältäni et onko toista miestä mut ei mitään sellaista kuulemma ole. ei ollut kuulemma eromme syy.
itse en ole koskaan häntä pettänyt ja olisin tehnyt kaikkeni hänen vuokseen ja halunnut elää hänen kanssan koko loppuelämäni, mut ei kaikki valui hukkaan!!!
ai tyhjä olo
vastailkaa mulle jookos?!?!?
Ei pahalla, mutta mä kyllä luulen ett` se sun naisesi on jotain tehnyt sun kaverisi kanssa sun poissa ollessas. Koska ei sitä ihan heti kuitenkaan suhteen lopetettua rupee seurustelee.
Ootko siis varma ettei ne vaan hengaa yhdessä kavereina (aikaa kaukaa haettua, tietty)?
Vai ihanko ovatkin oikeasti?
Itse kyllä soittaisin ex:lle ja pyytäisin keskustelemaan kahden, sun olosi takia.
Kysyisin miten asiat on ja sanoisin ettei tunnu mukavalta, vaikka tuskin sille mitää voi, mutta kun olet kuitenkin sen kaverin kanssa.
Miltä siitä tuntuisi samassa tilanteessa?
Jne.
Koita jaksaa.
joo kyl ne seurustelee ihan varmasti koska exäni on siitä mulle jo maininnut että ne ovat yhdessä ja olen kyllä puhunut asiasta exäni kanssa mut ei tuntunu yhtään mun mielipiteet/tunteet/eikä mikään muukaan hetkauttavan.
kyllähän mä olen kysynyt molemmilta osapuolilta jo että eikö ne yhtään oo aatellu miltä minusta se vois tuntua, mut ei kummaltakaan saa mitään vastakaikua...mä en ymmärrä nykyihmisiä enään.
luulin tuntevani molemmat todella hyvin mut nyt sit kävi näin...petyin todella pahasti!
pelkään vaan että en uskalla enää rakastua ja antaa itsestäni kaikkeani toiselle ihmiselle...suomeksi suoraan sanottu pelottaa!!!
mut kai tästä selvitään vielä =)
Uskon, että ei kovin mukavalta sinusta juuri nyt tunnu.Usko kuitenkin pois, että aika auttaa sinua toipumaan, vaikkei nyt siltä tuntuisikaan!En osaa muuta yksilöllistä vinkkiä sulle tilannettasi tarkemmin tuntematta antaa, kuin että kannattaa varmaan nyt ainakin jonkin aikaa (ja mielellään pysyvästikin!) vältellä tuota "kaveriasi" ja ex-naistasi.Toipumistasi edesauttaa paremmin, jos yrität keskittyä muihin asioihin ja viettää aikaasi muiden,asian suhteen puolueettomien, ystäviesi seurassa.
Saatan olla sua jonkin verran vanhempi nainen,mutta ymmärrän mielestäni aika hyvin,mitä nyt käyt läpi.Itselläni ex-mieheni meidän suhteemme päätyttyä, alkoi myöskin seurustella vähän epäilyttävänkin nopeasti uuden naisen kanssa.;) Minun ja tämän exäni suhde oli tosin päättynyt minun aloitteestani, enkä tuntenut tuota uutta naista ollenkaan.En olisi välttämättä pohjimmiltani halunnut erota, mutta minun oli aloite siihen vähän kuin ollut "pakko" itsekunnioitukseni takia tehdä, koska mies oli alkanut kohdella minua ajoittain todella huonosti,asioista juttelu ei koskaan onnistunut, ja mies käyttäytyi muutenkin niihin aikoihin kuin "muuttunut mies".
En oikein tiedä,mitä loppujen lopuksi tällä kirjoituksellani haluan sanoa.Tilannekin, jota kuvaan,on vain osaksi samanlainen kuin sinun alkuperäinen kertomasi.Minulta ei kaverini vienyt kumppania,mutta muutoin sain (aika lailla samoin kuin sinäkin )ikävää kohtelua.Ehkä halusin vain kertoa sulle tuntevani sympatiaa sua kohtaan,koska sisälläni aina herää jonkinlainen inho ja ärtymys,kun joudun lukemaan että jotakin ihmistä on kohdeltu sikamaisesti tai muuten käyttäydytty SELKÄRANGATTOMASTI.
Selkärangattomuutta, välinpitämättömyyttä ja nössömäisyyttähän tuokin on, että tämä "kaverisi" ei ole edes ollut valmis juttelemaan sinun kanssasi tästä sinua ymmärrettävästi(!) vaivaavasta uudesta suhteestaan, vaikka varmasti tietää, että puhumalla voisi edes hiukan ehkä ns."puhdistaa ilmaa", vaikkei ystävyyttä enää voisikaan pelastaa. Mutta pärjäile, ja voimia! Parempiakin naisia on sinulle olemassa.:)
Ei minunkaan liero-exälläni ollut kanttia sanoa minulle suoraan,että oli todennäköisimmin vielä ollessaan suhteessa minuun hoidellut jotain toista akkaa, ja se kyllä kuvottaa.Hupsista hei,kun en enää jaksanut surra ja ihmetellä sen omituista ja ärsytynyttä käytöstä kotona,otin itse eron (mitään kyselemättä)! Ja kuinka sopivaa se sille matelijalle tietysti olikaan.;) Ei tarvinnut käydä itse ikävää "ero-keskustelua",kun minä otin vapaaehtoisesti sen paskiaisen "jättäjän" roolin.:D Kului vajaa kuukausi erosta,niin äijä oli toipunut (heh!) meidän suhteestamme, ja eleli uudessa suhteessa.:D Ymmärrän, että jotkut miehet löytävät uuden kumppanin nopeasti ja ns."ylimeno-suhteitakin" syntyy, mutta ottaen huomioon,kuinka pitkä -ja vakava parisuhde exällä ja minulla kuitenkin oli,pikkuisen hämmästyttää tuo äijän nopea toipuminen...
Että mistähän tollasia ihmisiä oikein sikiää ?Kysyn vaan...;)
Täytyy vielä tuohon äskeiseen kirjoitukseeni sanoa, että tottakai minä olisin eroon suostunut, jos tuo ko. exäni olisi sitä minulle ehdottanut,ja asioista rehellisesti puhunut.En ole "roikkuja-tyyppiä" naisena, enkä haluaisi koskaan elää kulissi- suhteessa,jossa minua ei rakasteta.Jäi vaan h*ton paha mieli pitkäksi aikaa siitä, että ko.exälläni ei ollut MUNAA JA SELKÄRANKAA itse sanoa miten asiat ovat,ja että halusi (niin kuin asia kohdallani mitä ilmeisimmin oli)erota.Kaikki ikävät asiat,kuten se aloitteen teko eroon vaan piti jättää minun "niskoilleni"... Vaikka suhteessani tuohon exääni oli paljonkin hyviä hetkiä, niin ikävän ja "salamyhkäisen" eron takia en ole paljoa positiivisia kyennyt hänestä muistelemaan,harmi.
Samanlaiset asiat otti mua päähän sun alkuperäinen kirjoitukstasi lukiessani...En tiedä,jos ihmiset jotenkin esim. kuvittelee, että se "loukkaa vähemmän", kun asioita ei rehellisesti ja kunnolla selvitetä,niin siinä he yleensä ovat väärässä! Vaikka selän takana olis petetty tai tehty mitä, niin on paljon helpompi antaa anteeksi ja säilyttää edes joku kunnioitus elämässä joskus tärkeinä pidettyjä ihmisiä kohtaan,jos kyetään EDES olemaan rehellisiä siinä,miten asiat ovat.
Luulen kuitenkin, että tuollaiset ihmiset (kuten sinun ex-tyttöystäväsi ja kaverisi alkuperäinen) eivät loppujen lopuksi ajattele kuin itseään, valitettavasti.Tsemppiä tosiaan kuitenkin sulle.Kyllä se siitä ajan myötä,usko pois.:)
Asiaa kyllä tuokin että pakko unohtaa, ja niin onkin tehtävä MUTTA pari asiaa ekana.
Eli, noin ei tee hyvä kaveri, johan se nyt vittu on itsestään selvää. Kyllä nyt helvetti jotain rotia pitää olla. Yksittäisen kännisen suutelemisen / sekoilun voi vielä jotenkin ymmärtää jos on katuvainen, mutta ei tota.
Soitat sille kaverille, ja sanot sille että siinä meni sitten kaveruuskin samalla ja haistat ne kuuluisat vitut. Mä en tollasta kattelis pätkääkään. Ja haukut sen kaverin vielä tottahelvetissä muille kaverille niin nekin tajuavat että ei se nyt oikeutettua ole. Ei sitten toistu.
Musta tuntuu että olisin kyllä heti tehny kaverille asiat selviks. Mun kaveripiirissä on ainakin semmonen kirjoittamaton sääntö, että kaverin muijaan ja ei mielellään ex-muijaan kosketa ILMAN kaverilta kysyttyä lupaa.
Niin joo. unohtu se että hauku ex-muijas kanssa ja mieluiten käyt tosissaan vielä polkemas jotain sen kaveria niinkun joku sano. tai vielä parempi, siskoa. Ja seuraavaksi hankit jotain treffiseuraa tms. säätöä (vaikka kulissiks) joka on paremmannäkönen kuin ex ja totta helvetissä esittelet sen sitten exälle. Kyllä sitä sitten harmittaa.
Ja sitten voit rauhassa unohtaa...
Ainut vaan,että asiaan puuttiu virkavalta.Ei tuommoiset suhteet pitkälle edisty! usko vaan niin kohta se omatunto jos sellaista edes on...alkaa soimaan ja pahasti...ei kenellekään tehdä tuommoista kärsimättä jotain syyllisyyttä.Kytät sanoi minulle,että sen minkä taakseen jättää,sen edestään löytää! näin se menee.
Siis kytät sano siitä nykyisestä parista! Anna toisten seota ja näytä,ettet halua olla tuommoisten ihmisten kanssa missään väleissä!Siitä se riemu syntyy kun se akka huomaa,että olet mustis.Anna sille ymmärtää,että kiertopalkinto se on kaikkien silmissä!
Pyrit sellaiseen tilaisuuteen, jossa kaikki kaverit on paikalla ja myös ne molemmat petturit!!! Sit haukut ne julkisesti pystyyn.
Siinä kaikkien edes voit tokasta sille muijalle, et oli niin paska sängys et onneks tää tuska loppu. Mut ei silleen säälittävästi vaan asiallisesti.
Tosiaan toi kaverin tai siskon paneminen on vitun jees! Sille jätkälle kaikkein pahin kosto on se että kaikki teidän kaverit kääntää sille selkänsä ja se jää yksin sen exäskaa. Et rupee nuolee kavereides persettä vaan kysyt et kuka on mitäkin mieltä ja jos joku on sitä mieltä et se on iha´n ok viedä kaverin muija niin haistatat vitut sillekin. Maailma on kavereita täynnä!! Sille jäbälle voit sanoo viel et oon pannu tota muijaa jo niin monesti ole hyvä vaan. Sano et ole hyvää pizzaa, nuole sä vittu lautanen!!!! Mut toi pitää tehä ehdottomasti tyylillä ei säälittävästi ja sanois ei saa takerrella. Silloin sä nouset kaikkien silmis HYVIKSEKS ja ne muut on pettureita ja kukaan ei enää oo niiden kans tekemisis.
Tän jälkeen et pidä mitään yhteyttä. Ei vaikka exäs lähettäis viestii, MITÄ TAHANSA!!! Se kärsii sit joka päivä trust me. Paras on viel jos saat sen kaveritki sitä vastaan!!!!