Bakelittirokki syntyy sähköstä, ei kiillosta

Se ei tavoittele puhtautta vaan kulumaa, vastusta ja kipinää. Ääni saa rätistä, humista ja katketa, koska särö ei ole virhe vaan jälki käytöstä. Hiljaisuus on jännitteinen, kuin katkaisija juuri ennen painallusta.

Bakelitti oli ensimmäinen muovi: kova, eristävä ja hauraasti ikuinen. Samasta aineesta on tehty tämä musiikki. Soittimet ovat koneita ja koneet soittimia; syntetisaattorit, mikropiirit ja ohjelmistot kantavat saman painon kuin perinteiset instrumentit. Uusi teknologia kelpaa vain, jos se kuulostaa vanhalta, ja vanhaa saa käyttää vain väärin.

Bakelittirokki ei ole futurismia vaan menneisyyden tulevaisuus. Sen estetiikka on kulunut mutta ehjä, mekaaninen mutta inhimillinen. Se ei mielistele algoritmeja eikä hae virheettömyyttä, vaan toimii kuin laite, joka saattaa pettää milloin tahansa – ja siksi on elossa.

Bakelittirokki ei ole nostalgiaa eikä trendi. Se on käyttöesine. Jos kappale kestää aikaa, se on hyvä. Jos laite kestää kappaleen, se on parempi.