Ihan hukassa tunteiden kanssa. Vuoden verran ollut miehen kanssa kovia riitoja, riidat muuttuu koko ajan pahemmaksi. Ei fyysistä väkivaltaa mutta henkinen koko ajan pahenee. Olen väsähtänyt itse tähän tilanteeseen aivan täysin. Meillä on kolme all e kouluikäistä lasta. En jaksa yrittää parannusta ja avioero tuntuu todella raskaalta. Otin puheeksi alkoholinkin, haluaisin että vähentäisi juomista, mutta ei! Aina on jotain....se kuluu kesään, nyt on vloppu jne. Ennen juominen oli ongelma, mutta nyt kun mies siirtynyt työelämään niin se on pari pulloa päivässä ja sitten vloput. Haluaisin jostain voimia tehdä päätöksiä, mutta mistä? Ei ole ketään ihmistäkään kenelle voisin puhua. En ymmärrä itseäni miksi pidän yllä tälläistä kullissia.
Hukassa
Jetta
2399
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
käteen, koska lapsetkin kärsivät kun näkevät jatkuvat riidat ja vaikka eivät näkisi niin ainakin aistivat. Hae eroa, ensin asumuseroa ja katselet rauhassa tilannetta ja jos ei muu auta niin sitten avioero.
Oman jaksamisesi kannalta on parempi tehdä ratkaisu nyt eikä huomenna tai viiden vuoden päästä. Tiedän että se on vaikeaa, mutta henkisesti voit kyllä paremmin kun tiedät mitä odottaa. Ei alkoholista pääse eroon muulla kuin omalla halulla, joten miehesi juo niin kauan kunnes tajuaa menettävän jotain todella arvokasta..tai sitten ei tajua..Mutta ei sinun tarvitse lasten takia tuollaisessa tilanteessa olla, se ei ole syy, sillä tiedät varmasti itsekkin että koko perhe voi paremmin kun voit olla murehtimatta..joten eroa hakemaan..Voimia sinulle!
Meidän perheessä vaimo juo joka viikonloppu. Tätä on jatkunut 10 v. Lapset ( 3kpl) ovat asiasta huomauttaneet,mutta ei... . Olen sanonut hyvällä,että voisiko hän tulla hieman edes vastaan,eli jättäisi edes yhden viikonlopun kuukaudessa juomatta. Vaimo vastaa vain,ettei halua. Silti hän sanoo rakastavansa (lue:olevansa riippuvainen minusta). Toson ensimmäistä kertaa hän muutama viikko sitten kertoi siskolleni ja veljeni vaimolle kännissä ettei halua enää jatkaa kanssani,koska ahdistuu kun naljailen hänen juomisestaan.
Hän sanoo häpeävänsä vartaloaan ja lähentelee vain silloin tai krapulassa. Itse olen urheilija ja kroppani koht. kunnossa,mutta haluan silti vaimoani,mutta haluaisin sitä hänen selvänäkin ollessaan...
Hänen isänsä on tuurijuoppo ja saattaa,varsinkin nyt eläkkeelle jäätyään,juoda useita päiviä putkeen. Vaimon vanhemmat eivät vaimoni ryyppäämisestä tiedä.
Puolitoista vuotta takaperin yritykseni kaatui ja sain valtavat veromätkyt,joista en eläissäni selviä. Jouduimme myymään talomme ja nyt vaimoni vanhemmat luulevat että myymisen syynä olivat minun tekoseni yksin,vaikka taustalla oli vaimonkin ulosotossa olleita velkoja useiden vuosien ajalta. Ja hyvin se elämisen taso kelpasi vaimolleni silloin,kun yrityksellä meni hyvin.
Jaksamista Sinulle. Sinulla on vielä pienet lapset ja niistä tietysti suurin huoli. Itselläni kaksi on jo täysi-ikäistä ja kolmas 12v.