miksi te miehet

että se just miesten mielestä hauskaa onkin..se valloittaminen..u know..kun toista väsyttää ja piirittää,ja sit saa mitä haluaa..Mut siihenhän se sitten se hauskuus loppuukin

pistän paljon energiaa naiseen sen jälkeen, esim kukkia, ravintolailtoja, kaikkee kivaa yhdessä ja niin poispäin. Olen aina saanu kuulla että olen loistava mies mutta silti olen sinkku tällä hetkellä =). Eli mun osalta se energia ei katoa mihinkään, päinvastoin se vaan voimistuu!

sinne samaan kaivoon se valuu kuin naisillakin.

Jos sovelletaan tähän markkinoinnista tuttua AIDA-kaavaa (eli Attention => Interest => Desire => Action), niin monella miehellä alkaa rahat loppumaan ennen kuin päästään tuohon toimintavaiheeseen. Niin valitettavaa kuin se onkin.

Jos naiset olisitte vähän helpompia, niin miespolot ei olisi hirveässä velkakierteessä siinä vaiheessa, kun sanotte 'kyllä'. Nojoo, ei se energia mihinkään katoa, se vaan käytetään eri tavalla. Esim. säilötään mahaan tai rassataan kaikennäköisiä vempeleitä, mitkä pitää hirveää meteliä. Semmosta se elämä on - ja arki.

Se ei enää anna samaa tyydytystä kuin ennen. Kun näki sen ilmeen ekan kerran kun seisoin ovella kukkakimpun kanssa. Sit meni vähän aikaa niin se sama ovella seisominen kukkakimpun kaa otetaan vastaan "jo oli aikakin kommentilla" Tarkoitan vaan että se kiitos minkä saamme tekosista ei tunnu sen vaivan arvoiselta.

En kyllä ihmettele ollenkaan, miksi miehet kyllästyvät sinuun..

Mun kohdallani homma toimii oikeastaan päinvastoin, eli kukkia ja muita lahjuksia naisella on lupa odottaa vasta sen jälkeen kuin haarat ovat jo herralle auenneet. Ennen toimin toisin, mutta huomasin, että ei se lahjonta mitenkään nopeuta seksin saantia, itse asiassa jopa päinvastoin.

Kahvikupin voin ehkä treffikaverille juuri ja juuri tarjota, mutta esimerkiksi alkoholijuomia en tarjoile.

Kaikesta tästä voisi kuvitella, että olen kylmä ja epäromanttinen mies. Ei pidä paikkaansa. Jos oikeasti tosi kovin tykkään jostain ihmisestä, osaan sen myös osoittaa.

Mitä nopeammin naisen totuttaa arkeen, sitä parempi vaimo tulee. Ei vaiskaan, itse en lahjo naista, josta pidän, ennen enkä oikeastaan jälkeenkään. Se loukkaa mielestäni ihastukseni arvoa, ikäänkuin olettaisi että tottakai, kunhan hinnasta sovitaan. Ja kyllä, olen yksin. Ja kyllä, taidan jäädäkin.

Niin se vaan katoaa, eihän pitkän matkan pikasprintterikään pysyvästi jää rataa kiertämään. Suurta energiaa ei ole loputtomasti vaikka tällekin tietysti löytyy vastaanväittäjä.

Tyhjä maha vetää enemmän kuin täysi. Eihän sitä enää valloituksen jälkeen näytä nainenkaan huomaavan, että kundi olikin ihan tavallinen kaveri eikä mikään jenginsä pirtsakka ja komea kingi.