Suosiiko levyfirmojen levytysfilosofia laajasti suomen musiikkia?

Vaikka juuri sotia edeltävän, sotien aikaisen ja sotien jälkeen tuotetun laadultaan korkeatasoisen suomalaisen säveltaiteen totaalinen unohdus ja syrjäyttäminen ohjelmistosta sekä levykatalogeista on kyseiseen musiikkiperintöön perehtyneelle allekirjoittaneelle jokseenkin täydellinen mysteeri ja arvoitus, en voi millään ymmärtää sitä miksei ainakaan tähän mennessä ole lanseerattu minkään ylikansallisen taikka globaalin levy-yhtiön toimesta esim. Naxoksen American classicsia vastaavaa, mutta pelkästään suomalaisen taidemusiikin levyttämiseen keskittynyttä levysarjaa, eivätkä edes täkäläiset levy-yhtiöt ole tuota tunnettua, mutta varsin puutteellista Finlandia recordsin Meet the Composer julkaisua kunnianhimoisempaa ja täydellisempää levyjulkaisua ole milloinkaan julkaisseet, ja jossa on pyritty tekemään suomalaista taidemusiikkia laajemmalle yleisölle tunnetuksi jokaista säveltäjää kohden julkaistu tupla CD kerrallaan, mutta tämäkään hanke ei ole kyennyt poistamaan sitä suomalaisen taidemusiikkin levitykseen tai tunnetuksi tekemiseen liittyvää epäkohtaa, puutetta taikka ristiriitaa sinällään ansiokkaasta levytyshankkeesta huolimatta siltä osin kuin sota ajan molemmin puolin taiteellisen kypsyyden saavuttaneiden säveltäjämestarien tunnetuksi tekeminen on jäänyt puolitiehen taikka loistaen täysin poissaolollaan levyltä ja tässä mielessä jopa varhemman Fennica levytysprojektin voinee katsoa onnistuneen jopa paremmin, mutta jostakin syystä ajan kuluminen ja musiikillisen muodin sekä ajalle ominaisen säveltäjäpermanentin muuttuminen on aiheuttanut sen, että 50 luvulta 80 luvulle tultaessa säveltäjien nimikohtainen edustus on toisistaan suuresti poikkeava ja läheskään kaikkia niitä säveltäjiä joita Tuukkasen organisoimaan Fennicaan sisältyy ei kuulu Finlandian levysarjaan Meet the Composer, sillä siitä puuttuvat mm. Tuukkanen, Lerche, Ringbom, Pylkkänen, Pesonen, Fougstedt, Saikkola, Sonninen ym., mutta esim. Aaltosta, Fordellia, Karjalaista, Linnalaa, Härköstä, von Törneä, Ikosta, ynnä muita vielä tuntemattomampia säveltäjiä ei ole kummassakaan julkaisussa, mutta mikä on se tekijä, joka pohjimmiltaan on aiheuttanut näin totaalisen säveltäjien ohjelmistosta katoamisen, mutta jotenkin myös levyfirmojen lähes systemaattiselta proseduurilta vaikuttavan reaktion jättää huomiotta suuri osa suomen säveltaiteen historiaa ja levyttää mitä tahansa muuta kuin suomalaista historiallista taidemusiikkia varsinkin ajatellen ensin mainittua aikajanaa, sillä joko syynä on kertakaikkinen skeptisyys sen musiikkikulttuurin luoman musiikkin laadukkuutta kohtaan tuolloin takapajuisena agraarivaltiona tunnetun ja taloudeltaan pienen suomen syrjäisyyden takia kansainvälisellä poliittisella näyttämöllä maanviljelijöiden ja karjankasvattajien maana, jonka luovat henget eivät yhteiskuntansa alkeellisuuden takia voineet luoda eurooppalaisittain korkeasti koulutetun sivistyneistön, ylhäisön ja hienoston makua vastaavaa musiikkia heinälatojen aikana, vaan suomalaista taidetta on katseltu kautta aikojen alaspäin pitkin nenänvartta eikä sen ennakkoluuloista kumpuavaa metsäläiseksi ja maalaiseksi oletettua luonnetta ole kuunneltu vakavalla naamalla, mutta tämähän ei historiakirjoituksen valossa pidä täysin paikkaansa ajatellen monien suomalaissäveltäjien luomien teosten saamaa menestystä maailmalla, vaan suomalaisten menestystä niittäneiden säveltäjien ohjelmistokatoa voisi verrata vaikkapa paremman sanan puutteessa dinosaurusten sukupuuttoon, joka tapahtui yht'äkkiä suuren meteoriitin iskeydyttyä maahan satoja miljoonia vuosia sitten ja siinä mielessä näiden keskenään niin erilaisten tapahtumaketjujen välille voi liittää tiiviit paralleelit kuvaten näiden tapahtumien äkillisyyttä ja lopullisuutta joka johti sekä eräänlaiseen musiikillis ekologiseen katastrofiin että musiikillisen ekosysteemin muuttumiseen modernismin kiihkeinä vuosina ohjelmiston muutospaineen sanelemana modernia suosivaksi, mikä oli tietysti ihmisen oman toiminnan tuloksena aikaansaatu prosessi, eikä ulkoapäin tullut ja ihmisestä itsestään riippumattomista syistä johtunut murros ja myllerrys ohjelmistossa, saaden aikaan valtavan muutoksen ohjelmistorakenteessa klassikoiden väistyttyä uuden modernimman sukupolven tekijöiden tieltä, jotka eivät klassikonstatusta ole musiikkinsa uutuuden takia kyenneet vielä lunastamaan.