Kuinka moni teistä meni konservatorioon heti peruskoulun päätyttyä? Kunka moni meni kesken lukion? Ja kuinka moni meni vasta lukion jälkeen?
Vai kävittekö te edes konservatoriota?
Vai kävittekö te edes konservatoriota?
kysymys Sibalaisille
I H Q
11991
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Jos konsan 2. asteen koulutusta tarkoitat, niin aloitin sen heti peruskoulun jälkeen, samalla kävin myös ilta/aikuislukion. Pääsin kuitenkin kolmanneksi vuodeksi akatemialle nuorisokoulutukseen, joten konsalta en koskaan valmistunut.
Menin konservatorioon 4-vuotiaana. Lukion jälkeen menin suoraan ammattikorkeakouluun ja sieltä valmistuttuani sibelius-akatemiaan maisterikoulutukseen.
Niin, mitä sitten?
--- ja onko meriittiä kertynyt?
En ole käynyt sekuntiakaan konservointilaitosta. Kävin pari vuotta yksityistunneilla ja sitten kertaheitolla Sibaan.
Eli ei tarvitse käydä konsua jos pyrkii sibaan? Olisin halunnut konsuun nyt peruskoulun jälkeen, mutta suoritan vasta 1/3 tutkintoa, eli olen juuri aloittanut harrastuksen musiikkiopistossa, eli en pääse vielä konsuun. Aloitan syksyllä lukion ja olisi kiva tietää minne menisin lukion jälkeen... Toivon, että voisitte hieman selvittää tätä juttua minulle, kiitos!
Tulevaisuutta ei kannata tehdä itselleen liian hankalaksi. Jos et ole vielä soitonopiskelussa kovin pitkällä, on syytä pohtia, kannattaako harkita muusikon ammattia. Konservatoriota eikä ammattikorkeakoulua tarvitse välttämättä akatemiaan pyrkiessä, itselläni oli I -tason suoritus instrumentissani musiikkiopistossa jonka jälkeen (suoraan lukiosta) pääsin akatemiaan.
Käsittääkseni nyt kaikki konservatoriot ovat toisen asteen kouluja ja ammattikorkeakoulut ovat korkeakouluja, ja Sibelius-Akatemia on ainoa musiikkiyliopisto suomessa.
Työllisyystilanteessa klasareilla ei ole kovin paljon hurraamista. Oman tulevaisuuden/mielenterveyden kannalta kannattaa tehdä itselleen selväksi tarpeeksi varhaisessa vaiheessa, mitä sitä tulevaisuudelta haluaa. Jos olet klarinetissa vasta 1/3 -kurssin suorittanut, sinulla on vielä hartiakaupalla töitä edessä.
Itse haluaisin peräänkuuluttaa tätä ilmiötä, että konservatoriot ja ammattikorkeakoulut (miksei Akatemiakin jossain määrin) ottavat kyllä aivan liikaa opiskelijoita taloihin, sukupolvenvaihdosta on jo orkesterissa suurimmissa määrin tapahtunut ja vapaita paikkoja ei ole tulossa suhteessa koulutettujen määrään. Akatemiallakin (lahjakkaatkin) monet ihmiset havahtuvat todellisuuteen ja vaihtavat alaa tai vähintään koulutusohjelmaansa.
Klarinetistit Suomen orkestereissa (ainkin pääkaupunkiseudulla) ovat aika nuoria, kovin paljon paikkoja sieltä ei ole vapautumassa, soolosoittajana leipänsä ansaitseminen on *lähes* utopiaa - Suomessa Kari Kriikku lienee ainoa päätoiminen freelance-solistiklarinetisti.
Olen pahoillani jos tekstini tuntuu pessimistiseltä, mutta ennen kaikkea haluan katsoa asioita realistisemmalta kantilta kuin esimerkiksi mitä oppilaitokset sisäänpääsymäärillään antavat ymmärtää.
Jos haluat ammattimuusikoksi, harjoittele 3-4 h/pvä tehokkaasti muutaman vuoden ajan ja katso abivuonna miltä tilanne näyttää... silloin pitäis jo Nielsenin ja Mozartin konsertot taipua.
Hyvää kesänjatkoa!
Kiitos selvityksestä! En ole ryhtymässä ammattimuusikoksi, vaan jään ihan harrastelija tasolle. Ihan mielenkiinnosta vain kysäisin sitä sibaan menoa. Nykyään soitan noin 2-3h päivässä ja jos aikaa liikenee enemmän, niin voin soittaa 4 tuntiakin päivässä. Vaikka suoritan vasta 1/3 tutkintoa, soitan 3/3 kappaleita ja hyvin nuo tuntuvat menevän, jopa opettajani mielestä. Minun kohdallani klarinetin soitto on vain rakas harrastus...
Joku viisas on joskus sanonut, että Akatemiaan on vaikea päästä mutta vielä vaikeampi päästä ulos.
nimim. R-talon vanki
On se outoa jos R-talolta ei pääse ulos. Pääovi on nykyään tosi raskas, nostele vähän nuottitelineitä luokissa niin jaksat työntää sen auki. Tai etsi takaovi, mutta yritä olla eksymättä, joskus kuulee kauhutarinoita akatemialaisista jotka ovat nääntyneet nälkään R-talon sokkeloihin eksyttyään. Ehkä akatemiakummitus on yksi heistä. Jos kuitenkin löydät tiesi ulos, laku kantsii ottaa mukaan että pääsee takaisin sisään.
En ehkä ymmärtänyt sarkasmiasi, mutta pointtihan minulla oli se, että oppilaitosta harmittaa, kun tiukan seulan läpi valitut ihmiset eivät tahdo valmistua, nykyajan tulosvastuullisuudessa se on huolestuttavaa. Orkesterisoitinten osaston ihmiset saadessaan kenties jo ensimmäisinä opiskeluvuosinaan vakipaikan opinnot tyssäävät monesti siihen.
R-talolla on lähes mahdotonta eksyä, Kansallisoopperan sokkelot ovat taas sekoittaneet pääni useasti.
En ole koskaan käynyt konservatoriota. Opiskelin pianonsoittoa yksityisesti ja tein perusteoriat yo-kirjoitusten jälkeen kesäkurssilla.