Mieheni muuttuu aina kun hänen sisar on paikalla/kylässä. Puolisoni alkaa mulle karjumisen eikä muutenkaan anna tilaa silloin minulle, eikä ole näkevinäänkään minua, eikä myöskään hänen sisarensa. Mistä tämä voi johtua? Olin puolisolleni puhunut tästä asiasta, ja nyt kun hänen sisar oli kylässä niin mieheni puhui koko ajan, ja siinä sivussa kysäisi minulta "eikö ole niin", hän puhui ruoka suussa ja karjaisi sisarensa kuullen minulle osoittaen ruokaveitsellä pöydän yli, sanoi minulle "puhu nyt sinäkin jotakin" Minun oli tulla itku, ja ahdistuin enkä enää osannut sanoa mitään sen enempää.
Puolisoni puhuu sisaren kuulleen asioitamme ehkä liikaa. Mikä on tämä outo lintu-sisar kun sen tullessa meidän suhteemme muuttuu etäiseksi, ja useasti olemme riitaisia sen jälkeen? Mieheni ei ole minulle varannut aikaa koko keväänä, siis kahdenkeskeistä aikaa, ja alkukesän oli koko päiviä pois, mutta kun sisar tuli juhannuksena kylään, aikaa puolisollani oli sitten hänelle kokopäivätoimisesti. Kun hänen sisar lähti niin puolisoni meni suoraan kapakkaan, ettei varmasti tarvitse minun kanssa keskustella vaikeista aiheista. Mikä on tämän homman nimi?
Puolisoni puhuu sisaren kuulleen asioitamme ehkä liikaa. Mikä on tämä outo lintu-sisar kun sen tullessa meidän suhteemme muuttuu etäiseksi, ja useasti olemme riitaisia sen jälkeen? Mieheni ei ole minulle varannut aikaa koko keväänä, siis kahdenkeskeistä aikaa, ja alkukesän oli koko päiviä pois, mutta kun sisar tuli juhannuksena kylään, aikaa puolisollani oli sitten hänelle kokopäivätoimisesti. Kun hänen sisar lähti niin puolisoni meni suoraan kapakkaan, ettei varmasti tarvitse minun kanssa keskustella vaikeista aiheista. Mikä on tämän homman nimi?
Vastaukset 5
Vanhimmat
En osaa sanoa tuohon sisarjuttuun mistä se johtuu, mutta sinuna lähtisin ja lujaa!!!
Minun mieheni muuttuu minulle äkeäksi kun hänen sukulaisiaan, ennen kaikkea miespuolisia on paikalla. Hän on silloin todella kuin eri ihminen. Tiuskii ja ärähtelee.
Heidän suvussaan on sellainen kulttuuri, että naisia kohdellaan vähän huonosti ja vähätellen. Minä en sellaiseen suostu ja mieheni on johdonmukaisesti sanonut arvostavansa linjaani. Yhteiselämämme onkin sujunut hyvin jo viisitoista vuotta.
Mutta koska (vähäeleisesti mutta tiukasti) pidän puoleni, en ole kovinkaan suosittu mieheni sukulaisten keskuudessa. Luulen, että näistä syistä johtuen mieheni joutuu sukulaistensa seurassa vähän sekasortoisten tunteiden valtaan ja siksi menettää malttinsa helposti. Hän varmaan tuntee itsensä sukulaismiesten silmissä kaikesta huolimatta vähän kuohituksi kun olen niin erilainen kuin naiset heidän suvussaan.
Muiden seurassa ja kahdenkesken ollessamme tällaista ongelmaa ei ole. Sukulaisuussuhteisiin liittyy paljon taannuttaviakin tunteitaja syviä emotionaalisia kytköksiä joita emme usein itsekään tunnista.
aikuiset lapset vaikuttavat miehen käytökseen.Olemme uusioperhe ja ennen eivät lapset ja mies olleet juurikaan tekemisissä.Mutta nyt pitäisi leikkiä yhtä suurta onnellista perhettä.Minulle joko tiuskitaan tai toinen ääripää,että taputellaan kuin lehmää.Raivostuttavaa!Minua ahdistaa tilanne,en jaksaisi paskaakaan piitata koko vierailuista,jos he edes olisivat omatoimisia.Mutta kun kaikki on vaikeaa,ja asiasta kun puhun,olenkin vittumainen ämmä.
Siis mikä ihme sinua pitää moisen miehen matkassa. Ota kengät käteen ja juokse!
Ehkä mieheni osaa manipuloida taas sitten minut kun hänen sisarensa häipyy.