Mies suunnittelee epärealistisesti jaksavansa ajaa n.joka toinen viikonloppu 800km matkan edestakaisin lastaan tapaamaan. Miten jaatte matkakulut? Jouduin irtisanoutumaan vakituisesta työstäni avioeron (juoppo,hullu mies)vuoksi ja olen nyt 3kk:n karenssissa ja työttömänä. Lapsi lentää max.kerran kuukaudessa välimatkan, mutta jos liput on sikahintaisia, ukko autoilee matkan lastaan näkemään minun ja lapsen kotiin, josta lähden silloin itse veke. Tarkoitukseni on tietty saada uusi työ mahd.pian, se ei vain niin helppoa nykyisellä kotipaikkakunnallani... noh, ainahan voin jatkaa opintojani. Parasta koko avioeropaskassa on se, että on kesaäaika, ja kesästä voin nauttia pitkästä aikaa täysin rinnoin ilman juoppoa ex-ukkoani! Voimia kaikille eroprosessin syövereissä eläville!!!
Miten jaatte matkakulut?
800km:n välimatka
11726
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Meillä matkaa 600 km. Vien lapset 300 km päähän sovittuun paikkaan ja mieheni ottaa lapset autoonsa siitä. Vaihetaan siinä kuulumiset lapsista. Puolituu kulut ja on toiminut näin jo 4 vuotta.
Miksi ne matkakulut pitäisi jakaa? Jos lapsi asuu toisen vanhemman luona, niin kai sitten sen lastaan tapaavan pitäisi kai hoitaa lapsi tavalla tai toisella luokseen tai päinvastoin. Meillä ei äiti paljon lapsestaan välitä, mutta vaivautuu silloin tällöin hakemaan lapsen (pyytääkseen rahaa siinä sivussa...). No, välimatkaa on pari kilometriä, joten se ei ole meillä iso ongelma. Ei tämän pitäisi kuitenkaan olla mikään ongelma, vaikka matka olisi pitkäkin. Lapsi asuu siellä missä asuu, ja jos miehesi haluaa tavata, niin tulkoon omalla kustannuksellaan. Samoin, jos haluaa lapsen luokseen. Tässä tapauksessa tavaran toimitus tapahtuu ulko-ovelta. Sinun osuutesi loppuu siihen.
ovat nämä asiat hoitaneet! Minun mielestäni kulut kuuluisi juuri hänelle joka asuu pois kotoa ja kun vielä ansaitsee monin kertaisesti enemmän kuin minä itse. Nyt on asiasta niin suuri ongelma ettei lapset näe isäänsä lainkaa. Olisin puolimatkaan vienyt koska se on minulle halvempaa, mutta toinen ei siihen suostunut. En pysty maksamaan niitä ja jos toinen haluaa nähdä niin luulis ymmärtävän tilanteen. Taitaa olla jotain kivempaa tekemistä loppujen lopuksi kuitenki....
Minä ole edelleen sitä mieltä, että lapsi haetaan kotiovelta. Jos se etävanhempi haluaa tavata lastaan, niin vastaa myös kuluista, asuu sitten vaikka Ouagadougoussa.
Suurin osa yksinhuoltajista on varmaan naisia, joilla on rahat hiukan tiukalla. Elareita saattaa tulla tai sitten ei. Pitäisikö siitä sitten lohkaista vielä osa matkakuluihin? Lapsen tapaamisesta saa myös oivan keinon häiriköidä exälle, kun muuttelee aikoja sopivasti. Ei tähän pitäisi alistua.
Itse olen yh-isä, ja huomattavasti exääni suurituloisempi. Välimatkaakaan ei ole paljoa. Lapsi ei paljoa äitiä paljon kiinnosta, mutta rahaa käy joskus pyytämässä lapsen tapaamisen varjolla, kun on haaskannut talosta maksamani rahat ennätysajassa. En silti maksaisi senttiäkään exälleni tapaamiskuluista.
Tehän olette eronneet. Se on sitten exän oma asia missä asuu, eikö niin? Ja lapsi asuu luonasi. Sehän sovittiin jo erotessa. Eikö olisi loogista, että se etävanhempi sitten hoitaa itsensä tavalla tai toisella lasta tapaamaan? Joko siten, että tulee hakemaan lapsen, tai maksaa sitten matkan tarvittaessa.
Vai onko se niin, että miehen on AINA helpompi kusta naista silmään kuin naisen miestä. Kyllähän se molemmin päin onnistuu, mutta on varmasti miehelle monin verroin helpompaa...
joo olemme eronneet ja mies muutti 400 km päähän minun mielestä ihan omasta tahdostaan ja halustaan. yritin kyllä, että olisi lähempänä jos haluaa niiden elämään osallistua enemmän. Ei halunnut ja ihan hyvä loppuviimein ettei ole tuossa nurkassa kyyläämässä mitä teen ja mihin meen. En oikeasti ymmärrä miksi tuohon ei ole mitään pykälää laissa. Jos niinku esim meillä mies tienaa ainakin kolminkertaisesti jos ei nelinkertaisesti minun palkan niin on se ihme ettei hänellä ole varaa maksaa. Elatusapuakin maksaa ihan minimi määrän ku ilmoittaa väärät tulot. Tiedän ja on hän itseki sanonut että kiusalla hän noita asioita tekee. Tyhmä vaan kun ei huomaa ettei se kiusa minuun koske vaan hänen omiin lapsiin. Jos järkevästi ajattelee niin tietää ettei näin kesällä työttömänä ollessani minul ei ole sitä rahaa... mut kiusa se on pienikin kiusa... Luulis joskus isän tunteet lapsiaan kohtaan syttyvän... lasten takia ainakin sitä odotan...
Sellasta se on kun taitamattomat tekee tapaamissopimuksia lastenvalvojalla. Meillä toinen vastaa noudot, toinen palautukset ... helppoa ja rajoittaa muuttohaluja (molemmilta)
mitä siis tarkoitat taitamattomat? Mitä olisin voinut tehdä toisin?Lastenvalvoja yritti saada miestä tajuamaan minun taloudellisen tilanteen ja että olisimme inhimillisiä. Pyysin miestä osallistumaan lasten harrastuskuluihin koska meillä on useampi lapsi ja kulut ovat sen luokkaiset. Sillä ehdolla olisin tullut matkakuluihin mukaan. Mies ei suostunut niin silloin minäkään en osallistu matkakuluihin. En suoraan sanottuna uskaltanut luvata sellaista. Joka kuukausi menisi 200e junamatkoihin ja valitettavasti minulla ei siihen ole varaa. Diesel autolla olisi halvempaa kuskata puoleenväliin ja sitä ehdotin, mutta ei käy. Mitä siis voisin tehdä järkevämmin? Olis kiva kuulla....Jos osaat vähän kuvitella mitä jääkiekon, jalkapallon ja monen muun liikunnallisen harrastuksen kulut ovat niin osaat ajatella mitkä menot niistä tulee ja tällähetkellä en voi niitä karsia lapsilta jotka ovat niitä harrastaneet jo useamman vuoden ja ovat jo tosi pitkällä harrastuksissaan. SM tasot jne. Miehen mielestä harrastukset ovat aivan turhaa hömpötystä ja varsinkin nyt kun minä olen YH. Kiusaa sillä tekee. Ei muuta. Tietää kuinka tärkeitä ne on lapsille ja minä nautin sivusta kun lapset voivat tehdä sellaista mistä todella pitävät. Väärin miehen mielestä siinä on se, että minä kannustan ja todellakin nautin siitä itse sivussa yhtäpaljon kuin lapset. Minun pienet ilotkin pitää saada myrkyttää...ei siinä muuta syytä ole.
Tapaamiskulut ovat osana lapsen elatusta ja näin ollen vanhemmat vastaavat näistä elatuskyvyn suhteessa. Näin siis lain mukaan - mutta vanhemmat voivat toki sopia tästä vapaasti ...
näin ainakin meille sanottiin. Ei ole lakia joka määräisin yksin toisen tai, että molemmat ovat vastuussa. Sen vuoksi meillä ei tullut paperiin siitä mitään ja tässä sitä ollaan ja taistellaan....
Joka toisen työviikon jälkeen aja..
Ajan tapaamaan lastamme 300 km päähän. Yksi-numerollinen valtatie, ja voi vittu mitä idiootteja koko matkan. Minä menisin, kun olis tietä. olisin jo kuuden aikaan perillä..
Jos olisin lähtenyt heti kun liukuma sallii olis perillä. Tai auto olisi 2000-luvulta. Vittu, mistä nää on korttinsa saaneet, varmaan lottovoittona. Pääsis ohitteleen.
No niin, nopeusrajoitus tähän kaupunkiin tuli just vastaan. --Jaa, mitäs sen lapsen kans piti tehdä.. Mennään äitille yöks, se laittais ruokaa. Ja sisko on äitiyslomalla. Ei voi hotelliinkaan mennä, ei maksa virma.
Siis tappamaan aikaa ihanan oman lapsen kaa. Sinne minne tänne tonne. Kun vain aika kuluisi ja sen saisi takaisin...
... on siinä syvällinen vuodatus tapaamisten vaikeudesta.
"Kun vain aika kuluisi ja sen saisi takaisin... "
Mitäs jos koettaisit tehdä jotain sillä kuluvalla ajalla .. mee kouluun, tee jotain elämälläs, älä valita ... ole mies.