Suomalaista yhteiskuntaa vaivaa nykyään vaarallinen sokeus. Samalla kun maamme talouden ja omavaraisuuden peruspilarit huojuvat, suuri yleisö tuntuu olevan kiinnostunut lähinnä saippuasarjojen juonenkäänteistä. On helpompi tuijottaa ruutua kuin kohdata se karu fakta, että olemme rakentamassa kestämättömämpää Suomea kuin kertaakaan sotien jälkeen.
Taloutemme valuu hukkaan silmiemme edessä. Meiltä viedään vasikat ulkomaille lihotettavaksi, koska siellä on maksuvaraa, ja tilalle ostamme kallista ulkomaista lihaa ja apulantaa. Samalla kun kotimainen lanta ja eläinkierto katoavat, maksamme itsemme kipeiksi ulkomaisesta energiasta ja teknologiasta. Tämä kauppataseen vinoutuminen on kansallinen hätätila, mutta kuka siitä kantaa huolta, kun viihteen turruttava vaikutus pitää mielen muualla?
Samaan aikaan kun kova työ ja vastuu tuntuvat olevan "outoa", yhteiskuntaamme valuu ihmisiä, jotka haluavat poimia hedelmät osallistumatta puun istuttamiseen. Tämä puskissa väijyminen ja vapaamatkustajuus rapauttaa oikeustajua. Karu totuus näkyy myös iltapäivälehtien uutisvirrassa: katuturvallisuus murenee ja vakavissa rikoksissa, kuten raiskauksissa, tietyt taustat korostuvat kerta toisensa jälkeen. Tilastot eivät valehtele, vaikka moni haluaisi ne vaikenemalla sivuuttaa.
On irvokasta puhua "edelläkävijyydestä" tai "vihreästä siirtymästä", jos lopputuloksena on vain enemmän byrokratiaa, veroja ja riippuvuutta Idän jättiläisistä. Kiina ja muut suurvallat eivät rakenna utopioita, ne rakentavat ylivaltaa. Ne rakentavat kaupungin päivässä ja hiilivoimalan viikossa, samalla kun meillä pohditaan, miten kotimainen turve ja puu saataisiin ajettua alas mahdollisimman nopeasti.
Meillä on häämöttämässä kova seinä. Jos emme herää viihteen ja Netflixin ääreltä vaatimaan toimia – ei veroja, vaan tekoja ja totuutta – törmäys on väistämätön. Suomea ei pelasteta puskassa väijymällä tai katsomalla sivuun, vaan arvostamalla työtä, omavaraisuutta ja rehellistä puhetta.
Taloutemme valuu hukkaan silmiemme edessä. Meiltä viedään vasikat ulkomaille lihotettavaksi, koska siellä on maksuvaraa, ja tilalle ostamme kallista ulkomaista lihaa ja apulantaa. Samalla kun kotimainen lanta ja eläinkierto katoavat, maksamme itsemme kipeiksi ulkomaisesta energiasta ja teknologiasta. Tämä kauppataseen vinoutuminen on kansallinen hätätila, mutta kuka siitä kantaa huolta, kun viihteen turruttava vaikutus pitää mielen muualla?
Samaan aikaan kun kova työ ja vastuu tuntuvat olevan "outoa", yhteiskuntaamme valuu ihmisiä, jotka haluavat poimia hedelmät osallistumatta puun istuttamiseen. Tämä puskissa väijyminen ja vapaamatkustajuus rapauttaa oikeustajua. Karu totuus näkyy myös iltapäivälehtien uutisvirrassa: katuturvallisuus murenee ja vakavissa rikoksissa, kuten raiskauksissa, tietyt taustat korostuvat kerta toisensa jälkeen. Tilastot eivät valehtele, vaikka moni haluaisi ne vaikenemalla sivuuttaa.
On irvokasta puhua "edelläkävijyydestä" tai "vihreästä siirtymästä", jos lopputuloksena on vain enemmän byrokratiaa, veroja ja riippuvuutta Idän jättiläisistä. Kiina ja muut suurvallat eivät rakenna utopioita, ne rakentavat ylivaltaa. Ne rakentavat kaupungin päivässä ja hiilivoimalan viikossa, samalla kun meillä pohditaan, miten kotimainen turve ja puu saataisiin ajettua alas mahdollisimman nopeasti.
Meillä on häämöttämässä kova seinä. Jos emme herää viihteen ja Netflixin ääreltä vaatimaan toimia – ei veroja, vaan tekoja ja totuutta – törmäys on väistämätön. Suomea ei pelasteta puskassa väijymällä tai katsomalla sivuun, vaan arvostamalla työtä, omavaraisuutta ja rehellistä puhetta.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Ei tämä kinosta ennekuin se konkretisoituu.
Hölyn pölyä. Kiina ajaa alas hiilivoimaa, ja tekee ripeästi vihreää siirtymää.
Sivusta. Kiina on höveli peluri, likaisen työn Kiinan puolesta tekee Venäjä ja P- Korea. Kiina tukee ja rahoittaa likaisen pelin pelaajia. Eurooppa on joutumassa pelinappulaksi tätä menoa.
Katsoin tänään UK- ajojahtia, pisti mietityttämään, että sellaiseen tilaanko mekin olemme matkalla? Eriarvoituminen, huonompi osaiset joutuvat taistelemaan arjessa, että selviävät arjestaan. Keneen uskaltaa enää luottaa, kun monet ajattelevat vain oman edun maksimoimista, eikä yhteistä hyvää.
Keneenkään ei kyetä luottamaan, edes poliisiin, koska mennyt on karistanut uskon tasa-arvoon ja reiluun ja oikeudenmukaiseen yhteiskuntaan? Heikommassa asemassa olevat uhriutuvat, syyllistävät muita vielä huonompiosaisia hyötyäkseen edes jostain jotain?
Eriarvoistuminen korostuu ja elämän raadollisuus kasvaa entisestään. Elämä tuntuu enemmän selviytymistarinalta kuin mahdollisuudelta paremmasta? Ahneus, väinpitämättömyys muita kohtaan kasvaa. Elämä alkaa tuntumaan enemmän peliltä kuin ymmärtävältä elolta muita kohtaan?
Nuoriso on välinpitämätöntä ja siksi yhteiskunta liukuu kokoajan lemmalle tasolla, tosin löytyy näitä vanhemmassakin ikäluokassa, mutta pääosin Persujen äänestäjissä.
Ja kannabis on ooppiumia kansalle.
Kalja on hyvvee njamnjam!🍺🍺🍺🍺🍺🍺🍻😋👍🇫🇮
Kalja, kannabis, korttipelit, Salkkarit, Farmi Suomi ja Tanssii tähteiden kanssa, siinä oopiumia millä päättäjät saavat kansan tavistallaajien osan pidettyä passiivisena. He eivät aikanaan edes tajua että köyhyys iskee ja joutuu kadulle asumaan ja kerjäämään kun säästöleikkuri vie seuraavien vuosikymmenien aikana kaiken perusturvan ja yhteiskunna tukipilarit.