Ollaan nyt seurusteltu mieheni kanssa puoli vuotta ja alku on ollut todella vaikeaa..ei viikkoa ilman tappelua!!
Kaksi vaikeaa ihmistä kun on..
Mies ei puhu asioistaan tarpeeksi ja huomion antokin on niukanlaista.Itse saa pyytää aina pusua jne.
Olen tästä huomauttanutkin ja mies vain toteaa että:"Ai, enpä ole edes huomannut..Kyllä mä susta tykkään tosi paljon".
Joku meidät silti pitää yhdessä..Mutta onko suhteella tulevaisuutta.
Menin itse möläyttään vahingossa kännipäiten että rakastan tuota jätkää ja sen jälkeen ihmettelinkin kun käytös muuttui.
Olin kuulemma painostanut sitä..Miehellä ei ole kiirusta mihinkään ja päätimmekin edetä hissukseen.
Nyt vain outo käytös jatkuu..hyvä kun edes huomaa mua välillä.
Miten mun tarvisi nyt käyttäytyä..Olla oma itseni ja näyttää silti kaikki tunteeni vai esittää hieman viileempää?
Tai olla tekemättä yhtään mitään?
Tässä on tainnut käydä niin että välitän paljon enemmän jätkästä kun se musta..
Mitä mieltä ihmiset olette?
Kaksi vaikeaa ihmistä kun on..
Mies ei puhu asioistaan tarpeeksi ja huomion antokin on niukanlaista.Itse saa pyytää aina pusua jne.
Olen tästä huomauttanutkin ja mies vain toteaa että:"Ai, enpä ole edes huomannut..Kyllä mä susta tykkään tosi paljon".
Joku meidät silti pitää yhdessä..Mutta onko suhteella tulevaisuutta.
Menin itse möläyttään vahingossa kännipäiten että rakastan tuota jätkää ja sen jälkeen ihmettelinkin kun käytös muuttui.
Olin kuulemma painostanut sitä..Miehellä ei ole kiirusta mihinkään ja päätimmekin edetä hissukseen.
Nyt vain outo käytös jatkuu..hyvä kun edes huomaa mua välillä.
Miten mun tarvisi nyt käyttäytyä..Olla oma itseni ja näyttää silti kaikki tunteeni vai esittää hieman viileempää?
Tai olla tekemättä yhtään mitään?
Tässä on tainnut käydä niin että välitän paljon enemmän jätkästä kun se musta..
Mitä mieltä ihmiset olette?
Vastaukset 6
Vanhimmat
lähe menemään, elä oo ruikuttaja, löydät vielä sellasen, joka oikeesti susta tykkää, ja näyttää sen kans. Mitä turhia riitelemään tykkäämisestä. Kun ei tykätä, ei tupata.
Ole aktiivinen ja puhu asioista ainut ongelma on se että etenette hitaasti niin toinen ei tajua toisen tarpeita jos asioista ei puhuta suoraan. Näistä syntyy epävarmuutta joita toinen ei välttämättä huomaa ennenkuin on jo liian myöhäistä ja se molemmille ikävää. Näin käy jos et ole aktiivinen.
Ehdota suhteen tiivistämistä tapailkaa enemmän, puhukaa toisille, viettäkää intiimejä hetkiä siitä se alkaa. Parisuhde vaatii avoimuutta ja välittämistä näin ei tarvitse käyttää aikaa niin paljon riitelyyn. Kerro toiselle mitä haluat häneltä ja anna hänelle vielä aikaa niin pääsette suhteessa varmasti eteenpäin.
kuulostaa suht samalta mitä meillä on, tosin meillä ei oikein tappelua vaan kinastelua ja sitä että minä ylireagoin paljon ja helposti... mutta kyllä mä silti haluan uskoa tähän suhteeseen. kohta puoli vuotta täys ja tekisi jo kovin mieli sanoa että rakastan, mutta pelkään että mies juoksee karkuun, tai no ei se varmaan karkuun lähde :) mutta en ole varma sanooko se sitä kuitenkaan takas...
Kun itse möläytin nämä kolme tärkeää sanaa niin mies ei lähtenyt karkuun mutta outo käytös jatkuu edelleen.
Tuntuu että se ei uskalla tehdä mitään tai sanoo mulle mitään..Jotenkin painostava tunne koko ajan meidän välillä vaikka itse olen esittänyt ihan sellaista kuin olisin unohtanut kyseisen asian.
Välillä tuntuu että ei oikein tiedä mitä tekís miehen kanssa.Kyllä mäkin luotan suhteeseemme, mutta kyllä se epätoivo välillä tulee esiin ja uskonpuute..
Mutta kaippa se tästä jatkuu..toivottavasti vain hiukan parempana vielä :)
Se on vaikeaa aloittaa uutta suhdetta, varsinkin kun kummatkin osapuolet ovat luottamuksen menettänyt..Aikaa se vain vaatii!!
Mutta kiitos kaikille vastauksistanne.. :)
Outo tunnelma jatkuu mutta sain jo aloitettua keskustelun :)
Menin nyt siis sitten keskustelemaan mieheni kanssa asiasta että mikä mättää..ei paljoa keretty puhumaan kun mies sanoi että on jälleen huono ajoitus(niin kuin aina).
On kuulemma hailea tunnelma, mutta silti tykkää musta..
Mitähän tässä nyt sitten pitäs tehdä?
Miten saisi hailean tunnelman pois?
On kuulemma kai jotain hampaankolossa mutta ei tiedä mitä, eikä jaksa tai viitsi koskaan avata suutaan että mikä vaivaa..
Tuntuu kuin olisin joku pirun teini kun tälläisiä kirjoittelen, mutta tarvisin mielipiteitä.
Pitäiskö tässä olla erossa miehestä hiukan niin saisi miettiä rauhassa asioitaan?
Mutta kun ehdotin tälläistä niin hyvä kun ei suututtu..
Vai pitäskö vaan odottaa ja olla?
vaiko yrittää väkisin jututtaa miestä että mikä mättää?siitähän ilo syntyy ja se voi kyllä toisesta tuntua painostukselta..
Mitäs mieltä olette ihmiset?
Mitä te tekisitte???