Oudoksuttaa ratkaisu, jossa nastojen ulostulo riippuu lämpötilasta. Liukasta kun voi olla lämpimälläkin kelillä, ja päinvastoin.
https://www.talouselama.fi/uutiset/a/89da9f32-261d-46cd-aa13-19295757010d
https://www.talouselama.fi/uutiset/a/89da9f32-261d-46cd-aa13-19295757010d
Vastaukset 32
Vanhimmat
Niinpä, mutta aina pitää yrittää saada jotain uutta ja mullistavaa.
"Niinpä, mutta aina pitää yrittää saada jotain uutta ja mullistavaa."
Uusia asioita kun keksitään, jotkut jää elämään ja jotkut ei.
Jos ei ikinä kukaan keksisi mitään uutta ja mullistavaa, oltaisiin edelleen luolamiestasolla.
Ei tuo keksintö paranna nastarenkaa pitoa, mutta säästää nastoja lämpimällä kelillä. Ja jos toiminto on liian jyrkkä, jääpito heikkenee pikkupakkasilla.
Rengas lämpiää varmasti jonkun verran ajossa, riippuen toki alustasta, jolla ajetaan. Paljonko sillä mahtaa olla vaikutusta?
Varmasti mutta ei paljoa lämpeä pakkasilla verrattuna helteisiin.
Kyllä se lämpiää pakkasellakin. Minulla on jo toinen auto missä on rengaspaineet mittaristossa. Paine nousee yhtä paljon kesällä ja talvella mikä kertoo siitä että lämpötilatkin nousee saman verran.
Nastaton talvirengas olisi kova juttu. Eikun…
olisko 2000e kpl rengas henkilöautoon?
Tämä sellainen "välirengas" nastan ja kitkan väliin. Jos miettii tämän aamun keliä Helsingissä niin nollakeli, mutta ei suolatut kadut todella jäässä, miten mahtaisi toimia.
Entä -30 astetta nastat on moodissa, pistovoima maximissa.
Ajetaan paljaalla tiellä, taitaa tie kulua enempi, kuin tavanomaisilla renkailla, joissa nastan pistovoima on alhaisempi.
Nastarenkaat on tärkeimmillään siinä nollakelin molemmin puolin kun vetinen jää on niin saatanan liukasta ettei ukkokaan tahdo pysyä pystyssä.
Näin on ja on myös niin, että kitkarenkaat ovat tuolloin huonoimmillaan. Tuollaisia keleä ei onneksi ole kovin usein, viime talvelta muistan 2 päivää, jolloin nastat olisivat olleet asiaa.
Nastarenkaisiin en kuitenkaan aio palata, kokemukset (hyvistä) kitkarenkaista ovat niin hyviä. Olen ajellut kitkoilla yli 20 vuotta / arviolta 300 tkm, joista 10 pk-seudulla ja toiset 10 vuotta Itä-Suomessa.
Lumessa jopa kesärengas pitää yllättävän hyvin, tämä on tullut koettua hyvin myöhäisen takatalven yllättäessä esim. työpäivän jälkeen.
Jää on se kaikkein pahin, mutta siinä nollan tienoilla on myös paljasta asfalttia jolloin nastat kuluttaa tietä, vaikka niitä myös eniten tarvitaan sillä kelillä.
Ei ole oikein hyvää ratkaisua olemassakaan tähän pulmaan.
Suurin ongelma taitaa olla, ettei tiedä ovatko nastat ulkona vai sisässä. Hyvässä nastarenkaassa pitää kuulua myös nastaääni, joka informoi, että nastat toimivat. Vanha sanonta, missä pitoa, siellä on myös ääntä.
Kannattaa ennakkoon tyhmien miettiä ja pohtia moista asiaa.
Hieno juttu, että kehitellään uusia talvirenkaita.
Se vanha ja joka vuonna viimeisten vuosikymmenten aikana testattukin totuus, on että nastarengas on ylivoimainen pitokyvyltään liukkailla teillä. Muissa olosuhteissa ei käytännössä ole eroja nastan kitkan välillä pidon osalta.
Se ei tietenkään tarkoita, etteikö kitkoillakin pärjäisi liukkailla. Kaikkihan on kuitenkin ensisijaisesti kuljettajasta kiinni.
Nämä faktat lienevät yksi syy kehittää tuota rengasta…
Monikohan kitkailija luottaa sokeasti ajonvakautuksiin ja luistonestoihin, vaikka ne ei kyllä fysiikan lakeja pysty kumoamaan.
Mahtaako kitkakuskit olla nastakuskeja älykkäämpiä kun eivät koskaan luota renkaiden pitoon vaikka mitä apuvälineitä olisi. Aina oletus, että renkaat eivät pidä jos mahdollisuus liukkauteen.
Älykkyyden kanssa tuolla ei ole mitään tekemistä. Jos jotain niin viisauden. Ja sitten voikin kysyä, onko viisautta hankkia renkaat, joissa on ylivoimainen pito-ominaisuus.
Vanhastaanhan on tiedossa, että viisas ei koskaan joudun niin pahoihin haasteisiin, jossa älykäs selviää näppärästi.
Tästä päästään kysymykseen, kannattaako hankkia äärimmäistä pitoa, jota etelässä tarvitaan kenties yhden viikon talvessa? Toki ymmärrän ajattelun, että on viisautta pelata varman päälle, mutta mikä on sen kustannus, että näin toimitaan? Tiet ovat jatkuvasti urilla, tiestä irronneet pikkukivet ja renkaiden nastat hajottavat tuulilaseja yhä enemmän, koska ovat nykyään niin suuri osa kantavaa koria ja täynnä jännitteitä. Sitten on tämä tiepöly vielä mikä itseä ei kiinnosta.
Minä ajattelen yhteiskunnan kuluja itseni sijaan tässä asiassa. Jos voin omalla käytökselläni säästää kuluja, ja todella pienellä vaivalla, eli ajotavan muutoksella, niin miksi en tekisi niin. Mutta jokainen tavallaan.
Jos onnettomuus sattuu liukkauden takia, ja ihmisiä joutuu esim. pyörätuoliin loppuiäkseen, se on erittäin kallista rahallisesti verrattuna nastarenkaiden kuluttamiin teihin, lisäksi vielä aiheutuu rahassa mittaamatonta inhimillistä kärsimystä, työelämä voi menettää erittäin tärkeän osaajan, jne.
Ja taas päästää ydinkysymykseen, millä todennäköisyydellä näin tapahtuu verrattuna autoilijoiden määrään? Tilastollisesti tämä ei ole millään tavoin järkevää toimintaa. Jos näin tapahtuisi 1/10000 (0,01%), saati 1/100000 tai vielä vähemmän, niin todella hölmöä toimintaa.
En ole asiantuntija enkä ole tuota edes yrittänyt laskea mutta sen verran tiedän että pienhiukkaset tappaa vuositasolla satoja henkiä ja teiden kuluminen vie yhteiskunnan varoja todella paljon.
Jos muutama ylimääräinen henki menetetään nastojen puutteen vuoksi niin se onpientä nastojen jyrsimien pienhiukkasten rinnalla.
"Jos onnettomuus sattuu liukkauden takia, ja ihmisiä joutuu esim. pyörätuoliin loppuiäkseen, se on erittäin kallista rahallisesti verrattuna nastarenkaiden kuluttamiin teihin"
Eiköhän samalla pudoteta moottoriteiden nopeusrajoitus 50 km/h tasolle. Tuolla saadaan kaksi hyötyä: Onnettomuuksia ei tapahdu (sivuseikka ettei niitä tapahdu juuri nytkään), ja se, että valtio saa massiiviset tulot ylinopeussakoista.
Ajokielto pimeään aikaan, vesisateella, lumisateella, kun lämpötila menee miinukselle ja määrätään kuljettajalle vielä lääkärintarkastukset 6kk välein.
Turvallisuus ennenkaikkea.
70-luku, vapaat nopeudet, lyijyllinen bensa ja mineraaliöljyt takaisin!!
Montakohan kertaa se nasta liikkuu toivotulla tavalla, ennenkuin ne muovihepeneet siellä sisällä menevät rikki ja nasta jää pysyvästi sisään.
Havainnekuvassa vielä lämpimässä tilassa muoviaines näyttää menevä nastan "kauluksen" alle, mikä estäisi sen palautumisen ulos kun kylmänä ne muovit kovettuu, siihen kauluksen ympärille:
https://www.youtube.com/watch?v=mCkXdg1oI5Y
Jotenkin vaikuttaa taas sellaiselle insinööripornolle että "se toimi teoriassa".
Vähän niin kuin saunan lämpömittari. Sekin kun muutaman kerran nousee 80 asteeseen ja palaa 20 asteeseen niin rikkihän se menee, eikö?
Onko nämät nyt hyvät, kun kehtasivat Ruotsissa olla eri mieltä ja kuulemma murtumaa renkaissa?
Neljän muun lehden testit ei murtumia havainneet Ovatko niiden tekijät sokeita? Erikoinen tapaus, kun renkaalla oli satoja tuhansia kilometrejä testiajoa takana ennen lanseerausta.
Rengasvertailuissa kitkarenkaan pito on nastarengasta parempi parempi karhealla jäällä ja kovemmalla pakkasella. Kuitenkin mittaukset tehdään jääkoneella silitetyllä jäähallin jäällä, johon nastarenkaat on optimoitu uusina.
Kai ne nastat tulevat ulos dynaamisesti, eli enemmän, mitä kylmempi on. Eivät tule yhtä-äkkiä pakkasella, vaan nimenomaan lämpötilan perusteella, miten se kumiseos reagoi ja työntää/vetää niitä nastoja.
Kaiken kaikkiaan erikoinen tuo Teknikens Världin ns talvirengastesti. Hakkapeliitta 01 edelle rankattu kuvailtiin surkeaksi jääpinnalla jne.