Kiusaamisen seuraukset

Anonyymi-ap

Kannattaako töihin mennä kiusaamisen pelon takia?

Huonoja kokemuksia työelämästä syrjimisen takia.
Usko mennyt työelämään ja ihmisten hyvyyteen.

51

802

2Äänestä

    Vastaukset 51

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi00001

      Kaikki työpaikat eivät salli kiusaamista. Kannattaa lähteä pois sairaasta yhteisöstä ja yrittää etsiä jotain parempaa.

      Ymmärrän, että töihinmeno voi pelottaa aikuista ihmistä, sillä olen aikoinaan irtisanoutunut juuri tuosta syystä.

      • Anonyymi00002

        Olen joutunut eroamaan useammasta työpaikasta kiusaamisen ja syrjimisen takia. Tilanteisiin on liittynyt joko kiusaamista tai valta-aseman väärinkäytöstä pomon toimesta.

    • Anonyymi00003

      Kiusaaminen aiheuttaa yksinäisyyttä, masennusta ja taloudellisia vahinkoja. Kiusaaja ei ota mitään vastuuta.

    • Anonyymi00004
      • Anonyymi00039

        Asiantuntijoilla on outo tapa keskittyä oirekuvaston analysointiin kun asiantuntija voisi keskittyä pohtimaan tehokkaita keinoja mulkkujen ihmisten perkaamiseen työelämästä.

        Eipä sitäkään olisi kukaan osannut arvata että kiusaaminen aiheuttaa stressiä ja sairauspoissaoloja. Tällaisten itsestäänselvyyksien tajuamiseen tarvitaan oikein asiantuntijoiden lausuntoja 🤦

      • Anonyymi00049
        Anonyymi00039 kirjoitti:

        Asiantuntijoilla on outo tapa keskittyä oirekuvaston analysointiin kun asiantuntija voisi keskittyä pohtimaan tehokkaita keinoja mulkkujen ihmisten perkaamiseen työelämästä.

        Eipä sitäkään olisi kukaan osannut arvata että kiusaaminen aiheuttaa stressiä ja sairauspoissaoloja. Tällaisten itsestäänselvyyksien tajuamiseen tarvitaan oikein asiantuntijoiden lausuntoja 🤦

        Tämäpä se onkin! Vuosikymmenestä toiseen ongelmaa "hoidetaan" samalla kaavalla, vaikka tiedetään, ettei se toimi.

        Moni ihminen tienaa kohtuullisen elannon mukaratkomalla työkseen henkiseen työpaikkaväkivaltaan liittyviä kuvioita, heikoin tuloksin.

        Valistus toimii perusterveisiin ihmisiin, mutta mulkut ja kusipäät eivät muuta käytöstään. En tiedä yhtään tapausta, jossa työpaikkakiusaaja olisi ohjattu sairaslomalle, irtisanoutumaan, vaihtamaan työpaikkaa tai ammattia. Nämä vaihtoehdot annetaan uhreille.

    • Anonyymi00005

      kiusaamisen tunnekokemus on myös hyvin yksilöllistä. Oma vanha traumaattinen lapsuus, kouluajat yms. kulkee helposti mukana. On heitäkin jotka kokevat että heitä kiusataan työpaikalla vaikka kiusaamisen ulkoisia merkkejä ei olisikaan. Ei ole mitenkääm harvinaista.

      • Anonyymi00006

        Kiusaamiskokemus on aina yksilöllistä. Kyse on henkilön resilienssistä. Kiusaaminen on häirintää ja sille pitää olla nollatoleranssi. Kyse on yrityksen kulttuurista. Jos kiusaaminen sallitaan niin sitten vika on yhteisössä. Useimmiten vika on yrityskulttuurissa.

      • Anonyymi00008

        Sinähän sen tiedät kiusaaja ja kiusaamiseen suostuttelija tämä gubbe!

    • Anonyymi00007

      Työpaikkakiusaaminen pilaa ihmisen elämän ja työuran. Kiusaaminen aiheuttaa myös sen, että ihmisiin on vaikeaa enää luottaa. Suomalaisessa kulttuurissa kiusaaminen on paha pandemia.

      • Anonyymi00009

        Suomalaiset ei juuri koskaan kiusanneet!!mut raakaa touhuu näillä idästä tulleilla!ei toki kaikilla,mut osalla!

    • Anonyymi00010

      Työpaikkakiusaamisen takia joutuu pahimmallaan varhaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle. Tämäkö on yhteiskunnan tahtotila?

      • Anonyymi00011

        Ei varmaan virallinen tahtotila, mutta kiusaamisen uhrit nähdään mielellään vaikeina tapauksina, joten ajatellaan, että olkoot sitten vaikka työttöminä minimitoimeentulolla.

        Kun joku heistä onnistuu pääsemään työkyvyttömyyseläkkeelle, syy on yleensä mielenterveysperusteinen. Masennukselle tms. ei voi osoittaa yhtä syytä, joten yhteiskuntaa ei kiinnosta selvittää, kuinka moni on poistunut työelämästä takavasemmalle epäasiallisen kohtelun seurauksena.

      • Anonyymi00014
        Anonyymi00011 kirjoitti:

        Ei varmaan virallinen tahtotila, mutta kiusaamisen uhrit nähdään mielellään vaikeina tapauksina, joten ajatellaan, että olkoot sitten vaikka työttöminä minimitoimeentulolla.

        Kun joku heistä onnistuu pääsemään työkyvyttömyyseläkkeelle, syy on yleensä mielenterveysperusteinen. Masennukselle tms. ei voi osoittaa yhtä syytä, joten yhteiskuntaa ei kiinnosta selvittää, kuinka moni on poistunut työelämästä takavasemmalle epäasiallisen kohtelun seurauksena.

        Ja kiusattu uhri oli tietenkin nätti, mukava, fiksu ja hoikka, kaikkien kaveri ja tehokas työntekijä. Silti, hän on se ”vaikea tapaus”, oikein ongelmien ongelma, jonka halutaan jäävän pois työelämästä kokonaan.

        Minusta syy ei ole kyllä uhrissa vaan kiusaajissa. Kateutta, heikkoa itsetuntoa, jopa salaista ihastumista.

      • Anonyymi00017
        Anonyymi00014 kirjoitti:

        Ja kiusattu uhri oli tietenkin nätti, mukava, fiksu ja hoikka, kaikkien kaveri ja tehokas työntekijä. Silti, hän on se ”vaikea tapaus”, oikein ongelmien ongelma, jonka halutaan jäävän pois työelämästä kokonaan.

        Minusta syy ei ole kyllä uhrissa vaan kiusaajissa. Kateutta, heikkoa itsetuntoa, jopa salaista ihastumista.

        Kiusatuksi tulee usein henkilö, ketä on erilainen, kiltti, rauhallinen, itse on kohtelias ja auttavainen.

        Samankaltaista seuraa voi olla vaikea löytää työpaikalla. Yhtä on helppo sorsia.

      • Anonyymi00043
        Anonyymi00014 kirjoitti:

        Ja kiusattu uhri oli tietenkin nätti, mukava, fiksu ja hoikka, kaikkien kaveri ja tehokas työntekijä. Silti, hän on se ”vaikea tapaus”, oikein ongelmien ongelma, jonka halutaan jäävän pois työelämästä kokonaan.

        Minusta syy ei ole kyllä uhrissa vaan kiusaajissa. Kateutta, heikkoa itsetuntoa, jopa salaista ihastumista.

        Kyllä. Vaikeista vaikein muka, vaikka oikeasti kiusaaja on se kenen kanssa on vaikea tulla toimeen. Kiusatun persoonallisuushäiriö syynä kaikkeen todetaan. Oikeasti se häiriintynyt on väkivaltainen kiusaaja, mutta hänelle ei diagnooseja anneta. Hänen elämänsä jatkuu kuin mitään ei olisi tapahtunut ja taas uusi "hankala" uhri saa osansa. Kiusatun pahoinpitely valitettavan usein jatkuu "avun piirissä". Se sitten johtaa eläkkeelle, tai hautaan, lopulta.

    • Anonyymi00012

      jos on ollut useammassa työpaikassa ja ammatissa ja kokee nonstop jatkumona että itseä aina kiusataan, niin jokuhan siinä itsellä on vinksin vonksin. Se perussyy ja syyt kannattaa silloin selvittää jotta pääsee eteenpäin ja ylös kuopasta.. Maailmaa ei voi mitenkään muuttaa mutta itsensä uudistaminen on yleensä mahdollista. Panostaa vahvasti vahvuuksiensa kehittämiseen niin ne omat heikkoudet eivät silloin tule esiin niin dominoivasti. Elämä on sarja ylä ja alamäkiä. Onnenhetkiä ja menestystä. Surua ja isoja menetyksiä. Se on de facto reunaehto joka on hyväksyttävä.

      • Anonyymi00013

        Totta kai apua pitää hakea, jos kokee eri paikoissa, eri ihmisten toimesta olevansa aina kiusattu.

      • Anonyymi00015

        No mutta, nätti, hoikka ja nuori nainen saa miesten päät pyörälle olipa työpaikka tahansa, tahtoen tai tahtomattaan. Tästä yleensä syntyy kateutta, työpaikkakiusaamista, katkeruutta, mustasukkaisuutta, kaunaa ja kostonhimoa tavalla tai toiselle.

      • Anonyymi00018
        Anonyymi00013 kirjoitti:

        Totta kai apua pitää hakea, jos kokee eri paikoissa, eri ihmisten toimesta olevansa aina kiusattu.

        Mistä sitä apua hakea, jos työyhteisö ei tue???

        :(

      • Anonyymi00020
        Anonyymi00018 kirjoitti:

        Mistä sitä apua hakea, jos työyhteisö ei tue???

        :(

        Näitä asioita kokeneena ja nähneenä sanoisin, että mikäli voimat loppuvat, pitää hakea apua jaksamiseen menemällä lääkärin vastaanotolle.

        Sieltä sitten ohjataan eteenpäin. Ja lääkäri ei saa olla työterveyslekuri, vaan täysin riippumaton työnantajastasi.

      • Anonyymi00022

        Käsittääkseni aina, kun ihminen menee puhumaan epäasiallisesta kohtelusta pomoille, työterveyteen, tms. taholle, ensimmäinen käsiteltävä asia on, onko asianomainen katsonut peiliin, miettinyt omaa osuuttaan tilanteissa, ymmärtänyt väärin, ollut huumorintajuton.

        Ei ole harvinaista, että kiusaamisen puheeksi ottanut leimataan siltä istumalta valehtelevaksi sekopääksi, joka on lähtenyt mustaamaan viattomien ihmisten mainetta.

      • Anonyymi00023
        Anonyymi00022 kirjoitti:

        Käsittääkseni aina, kun ihminen menee puhumaan epäasiallisesta kohtelusta pomoille, työterveyteen, tms. taholle, ensimmäinen käsiteltävä asia on, onko asianomainen katsonut peiliin, miettinyt omaa osuuttaan tilanteissa, ymmärtänyt väärin, ollut huumorintajuton.

        Ei ole harvinaista, että kiusaamisen puheeksi ottanut leimataan siltä istumalta valehtelevaksi sekopääksi, joka on lähtenyt mustaamaan viattomien ihmisten mainetta.

        Kun ongelmasta kertova leimataan yliherkäksi mielensäpahoittajaksi, joka tahallaan tai tahtomattaan ei ymmärrä huumoria, ei työpaikkakiusaamista ole, eikä ongelmaa, johon pitäisi puuttua.

        Totta kai tämä on ykköskeino näiden tilanteiden "ratkaisemiseen".

      • Anonyymi00024
        Anonyymi00023 kirjoitti:

        Kun ongelmasta kertova leimataan yliherkäksi mielensäpahoittajaksi, joka tahallaan tai tahtomattaan ei ymmärrä huumoria, ei työpaikkakiusaamista ole, eikä ongelmaa, johon pitäisi puuttua.

        Totta kai tämä on ykköskeino näiden tilanteiden "ratkaisemiseen".

        Huumoria on monenlaista, mutta ensin pitää tehdä "sinun kaupat" henkilön kanssa, että oppii tuntemaan henkilön. Oppii siis tuntemaan, että minkälaista herjaa toinen sietää, lähteekö juttuun mukaan. Huumoria voidaan laskea eri aiheista. Mikä on toiselle huumoria, ei ole sitä välttämättä toiselle.

      • Anonyymi00028
        Anonyymi00022 kirjoitti:

        Käsittääkseni aina, kun ihminen menee puhumaan epäasiallisesta kohtelusta pomoille, työterveyteen, tms. taholle, ensimmäinen käsiteltävä asia on, onko asianomainen katsonut peiliin, miettinyt omaa osuuttaan tilanteissa, ymmärtänyt väärin, ollut huumorintajuton.

        Ei ole harvinaista, että kiusaamisen puheeksi ottanut leimataan siltä istumalta valehtelevaksi sekopääksi, joka on lähtenyt mustaamaan viattomien ihmisten mainetta.

        Kyllä. Niin se menee, että kiusattu saa yleensä vaikean ihmisen maineen, kun hän yrittää saada kiusaamista loppumaan. On esihenkilön velvollisuus huolehtia, että työilmapiiri on hyvä eikä kiusaamista sallita. Valitettavasti huono johtaminen sallii työpaikkakiusaamisen pesiytyä työyhteisöön, jolloin kiusattu jää yksin.

      • Anonyymi00044

        Kiusaamisesta jää helposti jäljet (huono itsetunto, epävarmuus, arkuus, vetäytyvyys, vaikeus luottaa jne.) ja narsistinen/psykopaattinen kiusaaja on taitava huomaamaan ne. Lisäksi nämä kiusaajat testaavat ihmisiä ja valitsevat sitten helpolta vaikuttavan uhrin. Tämä ei ole kiusatun syytä. Väkivalta on tekijän syy.

        Toki kiusatun on fiksua käsitellä kiusamiskokemuksia, vahvistaa itsetuntoaan ja opetella puolustautumaan. Tärkeää olisi kuitenkin auttaa kiusattuja ja pistää kiusaajille rajat! Nykyään suurin osa kiusaajista ei saa mitään seurauksia ja tämä on vääryys.

    • Anonyymi00016

      Työpaikkakiusaajat pääsevät lähes aina kuin koira veräjästä. Hyi.

      • Anonyymi00019

        Mitä nämä kiusaajat ajattelevat omasta toiminnastaan? Pitäiskö heitä kehua?

      • Anonyymi00021
        Anonyymi00019 kirjoitti:

        Mitä nämä kiusaajat ajattelevat omasta toiminnastaan? Pitäiskö heitä kehua?

        Olen miettinyt samaa.

        Ainakin työpsykologit ja esimiehet kehuvat kiusaajaporukkaa säännönmukaisesti tilaisuuksissa, joita järjestetään kiusaamisväitteiden selvittämiseksi.

      • Anonyymi00025
        Anonyymi00021 kirjoitti:

        Olen miettinyt samaa.

        Ainakin työpsykologit ja esimiehet kehuvat kiusaajaporukkaa säännönmukaisesti tilaisuuksissa, joita järjestetään kiusaamisväitteiden selvittämiseksi.

        tokkopa nyt sentään

      • Anonyymi00027
        Anonyymi00025 kirjoitti:

        tokkopa nyt sentään

        Ei ketään kiusaamisesta kehuta, mutta hyvistellään ja imarrellaan muutoin.

        Ammattiauttajilla on tapana keventää hankalaa tilannetta toteamalla, kuinka kokenut työntekijä (kiusaaja) X on ja koska hän hoitaa tonttinsa niin mahtavasti, on hän varmasti työnantajalle korvaamaton, jne.

      • Anonyymi00045
        Anonyymi00027 kirjoitti:

        Ei ketään kiusaamisesta kehuta, mutta hyvistellään ja imarrellaan muutoin.

        Ammattiauttajilla on tapana keventää hankalaa tilannetta toteamalla, kuinka kokenut työntekijä (kiusaaja) X on ja koska hän hoitaa tonttinsa niin mahtavasti, on hän varmasti työnantajalle korvaamaton, jne.

        Kannattaako kiusaajalle väittää tämän olevan korvaamaton, siitähän kiusaaja voi päätelllä olevansa niskan päällä ja voivansa tehdä mitä häntä huvittaa?!

      • Anonyymi00050
        Anonyymi00045 kirjoitti:

        Kannattaako kiusaajalle väittää tämän olevan korvaamaton, siitähän kiusaaja voi päätelllä olevansa niskan päällä ja voivansa tehdä mitä häntä huvittaa?!

        Maalaisjärjellä ajatellen ei kannattaisi, mutta niin moni johtaja ja ammattiauttaja toimii.

    • Anonyymi00026

      Usein kiusaajat (yksi tai useampi) on samalla puolella ja kiusattu yksin toisella puolella. Kiusattua ei tueta, joten jää yksin murheidensa kanssa rämpimään. Yksin on vaikeampi todistaa kiusaamista tapahtuneen. Sitten menettää terveytensä ja työpaikkansa. Kiusaajat porskuttavat menemään.

    • Anonyymi00029

      Kiusaamisesta ei tule seurauksia, buahahahaaaaa

    • Anonyymi00030

      Siis täh? Kannattaako mennä töihin työmatkan vaarojenkin pelon, tai palkansaannin pelon takia... tytöthän on tehtävä, mitä on sovittu. Jos on pagan henkisen tai fyysisen väkivallan uhkaa, tästä tulee esihenkilöille ilmoittaa. Ja työsuojeluun, ellei tilanteeseen puututa.
      Ei kenenkään pidä joutua minkäänlaisen väkivallan kohteeksi työyhteisössä, jossa työskentelee.
      - epäasiallinen käytös, työn sabotointi tai fyysinen väkivalta kuuluu aina työnjohdon vastuulle selvittää.
      Työntekijällä on oikeus hankkia oikeusturvakeinoja tällaisen tapahduttua. Esim ilmoittaa väkivallasta poliisille, vaatia korvauksia, olla suostumatta sovitteluun.

      • Anonyymi00031

        Ilmoitukset epäkohdista ei koskaan johda mihinkään. Pahentaa korkeintaan tilannetta. Työilmapiiri tulehtuu entisestään.

      • Anonyymi00051
        Anonyymi00031 kirjoitti:

        Ilmoitukset epäkohdista ei koskaan johda mihinkään. Pahentaa korkeintaan tilannetta. Työilmapiiri tulehtuu entisestään.

        Ainakin omalla kohdalla kului aikaa, ennen kuin ymmärsin olevani monenlaisen sabotoinnin kohteena. Se oli märkä rätti päin naamaa.

        Sitten taisi kulua pari vuotta, kunnes lopulta kerroin työterveyslääkärille, mistä unettomuus ja muut oireeni johtuivat. Kyseinen lekuri haukkui minut lyttyyn.Lääkärikäynti oli uusi rätti päin naamaa.

        Vähin erin tuli selväksi, että koko systeemi, esimiesten esimiehet, luottamusmies, työsuojelu, HR, työterveyshuolto, avi, ovat pelkkää teatteria.

        Avun hakeminen pahensi kiusaamista aina, koska tieto päätyi esimiehelle ja hänen kauttaan kaikille muillekin. Irtisanoutuminen oli ainoa ratkaisu.

    • Anonyymi00033

      Kiipeä takasin sinne fjöösaan mistä olet tullutkin, et ole valmis pärjäämään elämässä

      • Anonyymi00034

        Miksi edes kommentoit?

      • Anonyymi00035

        Kiusaajat selaavat palstoja, joilla käsitellään työpaikkakiusaamista.

        Kuvittelevatko he, että juuri heidän vainoamansa ihmiset kirjoittelevat heistä nettiin?

    • Anonyymi00036

      10 vuotta sitten oli oppisopimusopiskelijana eräässä suomalaisessa sairaalassa. Kaksivuotinen periodi oli niin uskomatonta työpaikkakiusaamista että näen jaksolta vieläkin painajaisia.

      Työpaikalle opintojen vuoksi minulle pestattu työpaikkaohjaajani piti minua pilkkanaan koko kaksivuotisen periodin ajan. Keski- ikään ehtinyt nainen juoksi koko jakson ajan sairaalan osastoja läpi jauhamassa ties mitä paskaa minusta selän takana. Samainen nainen myös teki jotain aivan törkeää persoonallisuusanalyysia minusta opettajille. Lopulta koko sairaala kaikkine osastoineen näytti liittoutuneen minua vastaan. Minulle keksittiin maine enkä tänä päivänäkään tiedä mikä maine se oli jonka. Sairaalan kaikki osastot itselleni tuntemattomia työntekijöitä myöten käyttäytyi kuin koko sairaalla olisi tiennyt minusta jotain aivan kauheeta paskaa.

      Koulutuksen jälkeen luvattiin varma vakituinen työpaikka kaupungilta. Vaan minä en sitä saanut koska minussa oli väitetysti jotakin vikaa. Kukaan ei kertonut mitä vikaa. Todistuksen sain kuitenkin täyteen hyviä arvosanoja joten vian täytyi olla persoonallisuudessani. Kukaan ei vain koskaan kertonut minulle itselleni mitä niin hirvittävää pahuutta minussa oli että olisin osannut korjata vikani. Koulussa työpaikkaohjaajani sattui istumaan kerran luokan edessä eikä huomannut minun istuvan takana. Kuulin kuin tämä marttyrinainen ulisi kuinka "mä en KOSKAAN ENÄÄ ala työpaikka ohjaajaksi kun on ollut niin kauheeta".

      En tiedä missä vaiheessa minusta tuli näin kauhea ihminen kun peruskouluaikoinakin käytös oli aina kymppi eikä mitään sosiaalisia ongelmia ollut.

      Jakson jälkeen minua soitettiin tekemään sijaisuuksia mutta en uskaltanut enää palata taloon. Juuri ennen työperiodin loppumista paikalle saapui uusi työntekijä joka pääsi heti juoneen mukaan ja kärryille tästä ihmeellisestä maineesta mikä minulle oli selkäni takana keksitty. Tämä uusi työntekijä näytti olevan minun puolellani ja symppasi minua. Hän sanoi joskus ohimennen että tää talo on sairaita pököpäitä täynnä. Vaan hänkään ei kertonut mitä selkäni takana vehkeiltiin. Hän kuitenkin viimeisinä työpäivinäni aamulla varoitti minua eräästä tyypistä. Vinkkasi että "varo sitä!". Oli niin puistattavan pelottava työpaikka etten lopulta uskaltanut enää palata edes tekemään sijaisuuksia.

      Näistä sosiaalisista ongelmista työttömyyden tausta syynä ei puhuta julkisessa keskustelussa tarpeeksi. Suomalaiset työpaikat ovat täynnä aivan sairaita luonnehäiriöisiä tyyppejä. En ymmärrä miten Suomen perustoiminnot ylipäänsä voi toimia näinkin hyvin kun työpaikka toisensa jälkeen näyttää olevan kuin mielisairaaloita.

      • Anonyymi00038

        Työpaikkakiusaamuskauhua ei lievitä yhtään se, että kaksi vuotta sitten yksi kyseisen sairaalan hoitajista kävi kotiovellani tekemässä toriostoksen. Olen muuttanut kokonaan toiselle paikkakunnalle kyseisen työjakson jälkeen. Puhelinnumerot sähköpostit kaikki on vaihtunut. Ei pitäisi olla mitään keinoa jäljittää minua. Aikaa on kulunut kymmenen vuotta.

        Tori ostoksen yhteydessä ihmettelin kun puhelimessa naisäänimoli niin tuttavallinen. Aivan kuin olisi tiennyt jo etukäteen kuka minä olen. Kun näimme naamatusten sain paskahalvauksen kun tajusin että hoitsu oli tuttu tuolta opsojaksolta, kyseisen sairaalan vakikalustoa. Tämä tyyppi oli yksi niistä mukavammista työntekijöistä joihin en tutustunut kunnolla.

        On kuitenkin aika pirun pelottavaa että kymmenen vuotta vanha työpaikkakiusaamistrauma tulee kotiovelle asti vielä vuosien jälkeen.

        Tunnen syvää inhoa kun ajattelen sitä työyhteisöä. Yök. 👹

    • Anonyymi00037

      Vaikea sanoa kannattako vai ei. Ikävä kyllä ainoat vaihtoehdot on pysyä omissa oloissaan tai vaihtaa paikkaa.

    • Anonyymi00040

      Työpaikoissa on aina asetelma missä on ne kiusaajat ja lampaat ympärillä.

      Monesti pomo on se kiusaaja.

      • Anonyymi00041

        Kiusaaminen on epäkypsien pentujen touhua.

    • rytmimunat

      "Kannattaako töihin mennä kiusaamisen pelon takia?" Mielenkiintoinen kysymys työssä käymisen kannattavuudesta. Voitaisiin yhtä hyvin kysyä, että kannattaako mennä töihin hämähäkkien, ufomiesten, ampiasten taikka pimeän pelon vuoksi?

      • Anonyymi00042

        No työpaikka missä on idiootteja jotka kiusaa ei ole koskaan sen arvoinen paikka missä kannattaisi terveyttään uhrata.

        Kusipäitä pomoja on nähty erittäin paljon ja niissä on niitä epäkypsiä tosin aikamiehiä mutta mielestäni ihan ämmiä joka suhteessa.

        Puhuvat paskaa ja mustamaalaavat alaisiaan perseennuolijoiden kuullen jotta ne alkaisivat kiusaamaan ja savustamaan mullin pomok mielen mukaisesti.

        Että sellaisia ämmiä on työelämässä.

      • Anonyymi00047

        Ei työn takia kannata sairastua, eikä varsinkaan kuolla, siihen vetäisin rajan.

      • Anonyymi00052
        UUSI

        Joka palstan ammattikiusaajan mielestä töihin edelleen vain "mennään".

        Mitä rytmimuna itse teet työksesi?

    Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Muuttaisitko kaivattusi luokse

      heti asumaan? 🛒
      Ikävä
      100
      822

    2. Martinan tyttärestä hieno haastattelu IL

      Martina on kasvattanut fiksun tyttären.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      361
      770

    3. Mä olen tosi

      Ylpeä sinusta 🫂 Ajatuksissani pyydän sulle paljon suojelusta ja varjelusta. Sinua rakastettaan ja susta välitetään. Mui
      Ikävä
      38
      589

    4. Samassa kylässä asuu yks mies...

      Jota en voi sietää... yök!
      Ikävä
      64
      560

    5. Olet kuin minä

      Jännä huomata tämä kerta toisensa jälkeen eikö ❤️
      Ikävä
      46
      550

    6. Sanotaan se sitten tässä

      Rakastan sua mies varmaan.
      Ikävä
      30
      546

    7. Mitä odotat kohtaamiselta?

      Niin, otsikossa kysymys.
      Ikävä
      66
      536

    8. Omituiset kuntayhtymän vieraat festareilla

      Mitähän Pekka Iivari teki kuntayhtymän vieraana festareilla? Harvemmin tällaiset tilaisuudet ovat ns. avec- tyyppisiä ei
      Kemijärvi
      48
      527

    9. Jos se onkin niin

      Että me molemmat kaivataan toisiamme. Odotetaan sitä näkemistä. Ollaan mustasukkaisia ja mietitään, että kenen kanssa se
      Ikävä
      27
      522

    10. En minä tule koskaan ottamaan sinuun yhteyttä

      Että siinä ole vaan rauhassa ilman minua koko loppuelämäsi ajan.
      Ikävä
      25
      520
    Aihe
    TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt