eli olen tosi kiinnostunut englannin ja venäjän kielistä ja tuntuis että näihin liittyvää työtä vois tehä sitte ku pääsee työelämää. mulle tulee mieleen lähinnä jonkinlainen tulkki, ja suomentaja, esim kirjallisuuden.
sellasen mielikuvan oon saanu että jokski kaunokirjallisuuden suomentajaks olis vaikee päästä, toi äidinkieliki ei oo seiskaa parempi. entäs tulkki? oon nyt lukios toista vuotta, pitäiskö mennä yliopistoon vai ammattikorkeeseen? opettajan ura ei oikein kiinnosta.
sellasen mielikuvan oon saanu että jokski kaunokirjallisuuden suomentajaks olis vaikee päästä, toi äidinkieliki ei oo seiskaa parempi. entäs tulkki? oon nyt lukios toista vuotta, pitäiskö mennä yliopistoon vai ammattikorkeeseen? opettajan ura ei oikein kiinnosta.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Itse opiskelen yliopistossa ranskaa ja ruotsia, kuudes vuosi alkaa syksyllä. Tässä muutama huomio ja neuvo tulevaa varten:
- Kieliä kannattaa opiskella yliopistossa, ammattikorkeakouluissa harvemmin on "pelkkää" kieltä tarjolla. Kyseessä on usein vain opintolinja jonka opetuskieli on esim. englanti. Tutkinto ei ole Filosofian maisteri, vaan tradenomi, datanomi tai muu.
- Kääntäjäksi tai tulkiksi voi opiskella mm. Vaasan yliopistossa, Helsingin yliopiston Kouvolan laitoksella, Tampereen yliopistossa sekä Jyväskylässä.
- Kääntäjäksi pääsee opiskelemalla kääntäjäksi tai opiskelemalla kieliä ja suorittamalla virallisen kääntäjän tutkinnon (KOTUS järjestää kokeet kahdesti vuodessa).
- Kääntäjältä vaaditaan sekä lähde- että kohdekielen hyvää hallintaa, sekä kulttuurituntemusta. Nämä ovat asioita, joita koulutuksen ja elämänkokemuksen mukana karttuu.
- Usein kääntäjä tekee työtä itsenäisesti, freelancerina, tai sitten hän on töissä kunnalla. Muitakin vaihtoehtoja toki on, monessa yrityksessä on palkkalistoilla omat kääntäjät. Kaunokirjallisuuden kääntäjäksi pääseminen on oma-aloitteisuudesta, tuurista, ahkerasta työstä ja muista seikoista kiinni. Ja hyvistä suhteistakin on hyötyä. Kannattaa olla itse yhteydessä kustantamoihin, kirjailijoihin ja esimerkiksi tv-kanaviin ja markkinoida itsensä.
- Suomessa englannin tulkeille ei löydy hirveästi töitä, venäjän puolella tilanne on hieman parempi (ainakin itäisessä Suomessa). Tulkit ovat usein freelancer-suhteessa ja tekevät oheella esim. käännöksiä. Tulkkausta tarvitaan mm. oikeudessa, yritysvierailujen ajaksi sekä erilaisiin tapahtumiin.
- Ite olen toisesta opiskeluvuodesta lähtien tehnyt sekä käännös- että tulkkihommia freelancerina. Henkilökohtaisesti pidän enemmän kääntämisestä. Minusta ei pitänyt tulla kääntäjä, mutta vahingossa lipsahdin sille tielle erään kesätyön ansiosta. Sen jälkeen olen pitänyt korvia ja silmiä auki, seurannut netissä ja lehdissä tarjottuja käännöstöitä ja hakenut niitä. Tällä hetkellä minulla on pari vakituista toimeksiantajaa, joilta saan töitä säännöllisesti.
- Kieliä tarvitaan myös muissa kuin kielitietellisissä hommissa. Mikäli yhdistät tutkintoosi vieraita kieliä ja kauppatieteitä (mahdollista mm. Oulun yliopistossa) sinusta voi tulla "yleispätevä toimistotyöntekijä" myynnin-, viennin- tai markkinoinnin alueelle.
- Muita töitä joihin vaaditaan vahvaa kielitaitoa on toimittaja, ulkomaan kirjeenvaihtaja, ulkoministeriön kansliaan sekä tietysti konsulaattien ja ambasaadien työpaikkoihin.
- Opettajaksi ei kannata opiskella jos ei tunne alaan vetoa, auskultointi (eli opettajaharjoittelu) on raskasta, ja vaatii motivaatiota.
- Jos vain mahdollista, kannattaa käydä eri yliopistojen abipäivillä tai vastaavilla tutustumassa tarjontaan ja kyselemässä, mitä juuri siellä voi opiskella.
- Kieliä tarvitaan aina, eikä löydy alaa tai työpaikkaa, jossa hyvää kielitaitoa ei arvosteta.
Tsemppiä :)
työtilanne on englannin kieltä pääaineena lukenneella? Kuinka moni sijoittuu työtehtäviin? Itseäni ei pahemmin innosta opettajan hommat.