Miksi muissa maissa matalammat verot riittävät ilman velanottoa?

Anonyymi-ap

Suomessa kannetaan eniten veroa maailmassa.
Toki kansalaiset ovat siinä köyhtyneet ja absoluuttiset verotulot asukasta kohden eivät ole maailman korkeimmat, mutta siitä huolimatta ne ovat suuret.

Suomessa henkeä kohden kerätään verorahoja 21.000 euroa vuodessa.
Se on enemmän kuin Ranskassa tai Saksassa eikä kumpaakaan niistä maista pidetä heikon sosiaaliturvan maina.

26

197

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi00001

      Jos pohditaan asiaa siitä näkökulmasta, että kuinka suuren osan ihmisten varallisuudesta verotetaan joka vuosi, niin Suomessa se on 12%, kun muissa maissa liikutaan 6-8% nurkilla.

      Suomi köyhtyy verotuksen takia.

      • Anonyymi00002

        Kysymys on siitä, miten verot ja lainat lasketaan kussakin maassa, se ei ole yksiselitteistä.

        Toinen on mitä sillä saadaan. Esimerkiksi Saksassa monet koululaiset eivät saa kouluruokaa, ja moni muukin palvelu puuttuu.

        Oma lukunsa ovat suomalaisten poliitikkojen turhat suurelliset hankkeet, kuten tunnin junat.


      • Anonyymi00003
        Anonyymi00002 kirjoitti:

        Kysymys on siitä, miten verot ja lainat lasketaan kussakin maassa, se ei ole yksiselitteistä.

        Toinen on mitä sillä saadaan. Esimerkiksi Saksassa monet koululaiset eivät saa kouluruokaa, ja moni muukin palvelu puuttuu.

        Oma lukunsa ovat suomalaisten poliitikkojen turhat suurelliset hankkeet, kuten tunnin junat.

        Ei se ole siitä kiinni.
        Nämä ei ole Laboren lukuja vaan EU:n yhteismitallisia tilastoja.

        Mitä, jos puhuttaisiin asiasta eikä yritettäisi levittää savuverhoa?


      • Anonyymi00004
        Anonyymi00002 kirjoitti:

        Kysymys on siitä, miten verot ja lainat lasketaan kussakin maassa, se ei ole yksiselitteistä.

        Toinen on mitä sillä saadaan. Esimerkiksi Saksassa monet koululaiset eivät saa kouluruokaa, ja moni muukin palvelu puuttuu.

        Oma lukunsa ovat suomalaisten poliitikkojen turhat suurelliset hankkeet, kuten tunnin junat.

        Sovitaan sitten, että se saa olla kouluruoan verran enemmän.

        Siihen menee 600 miljoonaa.

        Sen veran menee pyöristysvirheisiin.

        Kokonaisuutena koulutus, ja terveydenhoito ovat Saksassa parempia.
        Sosiaaliturva on vähintään riittävä.

        Kustannukset menevät aika tarkkaan noihin. Jonkun katujen suolauksen hinta on lillukanvarsia siinä,issä kouluruoka.


      • Anonyymi00005
        Anonyymi00002 kirjoitti:

        Kysymys on siitä, miten verot ja lainat lasketaan kussakin maassa, se ei ole yksiselitteistä.

        Toinen on mitä sillä saadaan. Esimerkiksi Saksassa monet koululaiset eivät saa kouluruokaa, ja moni muukin palvelu puuttuu.

        Oma lukunsa ovat suomalaisten poliitikkojen turhat suurelliset hankkeet, kuten tunnin junat.

        Ymmärrä parin prosentin eron, mutta mikään ei selitä 100% eroa!


      • Anonyymi00007
        Anonyymi00003 kirjoitti:

        Ei se ole siitä kiinni.
        Nämä ei ole Laboren lukuja vaan EU:n yhteismitallisia tilastoja.

        Mitä, jos puhuttaisiin asiasta eikä yritettäisi levittää savuverhoa?

        Savuverhoksi kutsuu asiasta täysin pihalla oleva koulupudokas.


      • Anonyymi00013
        Anonyymi00002 kirjoitti:

        Kysymys on siitä, miten verot ja lainat lasketaan kussakin maassa, se ei ole yksiselitteistä.

        Toinen on mitä sillä saadaan. Esimerkiksi Saksassa monet koululaiset eivät saa kouluruokaa, ja moni muukin palvelu puuttuu.

        Oma lukunsa ovat suomalaisten poliitikkojen turhat suurelliset hankkeet, kuten tunnin junat.

        ruotsissa ja norjassa on kovemmat t verot


      • Anonyymi00017

        Noin se menee. Enpä muista, että koskaan olisi tällä saralla helpotusta annettu. Jos esim.palkkaveroa helpotetaan, otetaan se muualta triplaverona takasin. Syomessa.päättäjät ei muuta osaakkaan, kun nostaa veroja ja.keksiä uusia. Maksetaan samalla noiden kusipäidenkin verot!
        Suomi on onneksi jo slummi! Ei kiinnosta hevon vittua tämän maan tulevaisuus. Romahtakoon koko paska!
        Kyllä EUsta ruoka-apua tulee ja Rumppi-idiootti ajaa rosvon tiehensä🤣🤣🤣


      • Anonyymi00018
        Anonyymi00013 kirjoitti:

        ruotsissa ja norjassa on kovemmat t verot

        Ei ole suhteessa vaurauteen. Ne ovat vain puolet Suomen veroista.


      • Anonyymi00024

        Väkimäärä vaikuttaa tietenkin myös. Mitä enemmän on veronmaksajia, niin sitä enemmän valtio saa verotuloja. Muissa valtioissa veronmaksajia voi olla huomattavasti paljon enemmän.


      • Anonyymi00025

        ^ Lisäys: Tietenkin myös se, että mihin verovarat kuluvat/hupenevat. Mitä enemmän on työttömiä ja muuten tukia tarvitsevia, niin sen enemmän kuluu verovaroja. Jos ei olisi työttömyyttä ollenkaan ja kaikki saisivat riittävän suurta palkkaa, jolla tulee toimeen, niin tilanne olisi hyvin paljon erilainen, kuin nyt.


    • Anonyymi00006

      Nykyään meillä Suomessa ei olisi niin paljon ulkomaan velkaa ja myös eriarvoisuus olisi pienempi, jos verotusta ei olisi muutettu tuntuvasti isotuloisten eduksi.

      Iso muutos tapahtui 1990-luvulla Esko Ahon hallituksen aikana. Tuolloin verokohtelu eriytettiin siten, että pääomatuloista aloitettiin periä n. 30 % tasavero, mutta palkoista ja eläkkeistä perittiin progressiivinen vero kuten nytkin.

      Myöhemmin poistettiin varallisuusvero kokonaan.
      Verottomille sijoitustileille voi nykyään säästää 100.000 euroon asti verotta. Sijoituskuorien säästöt olivat verottomia jo ennen sijoitustilejä.

      Yritysvero on vähennetty Orpon hallituksen aikana 18 prosenttiin, eli EU-maiden toiseksi pienimmäksi.

      Nyt Orpon hallitus suunnittelee perintö- ja lahjaveron poistoa kokonaan. Jos perinnön siirtää lahjana perilliselle, siitä ei tarvitsisi maksaa lainkaan veroa. Jos sitten perintöveron poistamisen jälkeen myy vaikka vanhan rintamiestalon hintaan 15.000 euroa, joutuu maksamaan 30 % myyntivoittoveroa. Jos lahjoittaisi 300.000 euron kartanon perilliselleen se olisi veroton lahjoitus, näin Orpon hallitus suunnittelee perintöveron poistoa Ruotsin mallin mukaan. Valtion verokertymä vähenisi asiantuntijoiden mukaan lähes miljardilla (1000 miljoonaa) eurolla.

      Toistaiseksi, ennen suunnitelmissa olevaa perintöveron poistoa, alle 30.000 euron perinnöistä ei tarvitse veroa maksaa.

      Puolustusmenojen kasvu ja Natoon liittyminen lisäävät valtion menoja tuntuvasti joka vuosi. Myös väestön vanheneminen ja kasvavat terveysmenot ovat entistä isompi menoerä valtion budjetissa.
      Kasvaviin menoihin pitäisi jokaisen osallistua veronmaksukyvyn mukaisesti, jotta ulkomaan velka ei kasva.

      Hallitus ei näytä ottavan "velkajarrua" tosissaan, siitä kertoo se, että puoliväliriihessä suunnitellaan perintö- ja lahjaveron poistoa.
      Suomi pysyy tarkkailuluokalla, jos ne, joilla on eniten veronmaksukykyä, maksavat lukuisten veroetujen vuoksi vähän veroa.

    • Anonyymi00008

      kyllä jokainen pystyy vähän vaikuttamaan valtion menoihin, mutta kuvittelejos kaikista nykyisin nuorista naisista tulee loppuelämäkseen mielenterveyspotilaita,joka on keksimäni projekti auttaa heitä.

    • Anonyymi00009

      Muualla vallannauttijat eivät ole niin ahneita kuin Suomessa. Tässä selitys, joka pitää ja pätee!

    • Anonyymi00010

      Kekkosen aikana valtion Talous oli ylijäämäinen ja ja teollisuuden pyörät pyöri kuumana yötä päivää
      ja Kekkosen aikana Suomi rakennettiin teollisuus, se kukoisti ja kauppa kävi niin itään kuin länteen ja ihmisellä oli tulevaisuus horisontti kunnossa,
      eikä niin kuin nyt nyt: Kaikki on päin honkia: ahdistus ja riitely ja ahneus, vääristyneet arvot vallassa - ihmiselle vihamieliset.

      • Anonyymi00011

        Kekkosen aikakausi oli 1956 - 1982.
        Suomi oli Kekkosen ajan alussa maatalousvoittoinen. Maataloustuotteita, kuten voita, valmistettiin enemmän kuin mitä Suomessa syötiin. Voita vietiin alihintaan muun muassa Englantiin.

        Teollistumisen aikakausi alkoi toteutua jo Kekkosen aikana, MTK oli voimissaan.
        Pientilojen pellot "paketoitiin" ja korvauksia maksettiin pientiloille peltojen paketoinnista.
        Isot tilat saivat enemmön maataloustukia.

        Pientilojen monilapsisista perheistä lähdettiin töihin kaupunkien tehtaisiin töihin. Ahkerista ja kovaan työhön pientiloilla tottuneet olivat halpaa työvoimaa tehtaiden vuorotöissä.
        Kyllä se maaseudun autioituminen ja rakennemuutos alkoi jo hiljalleen toteutua Kekkosen aikana ennen
        v. 1982.

        Vielä 1980-luvun lopussa meillä Suomessa oli oma valuutta markka. Kun markat vaihdettiin €:n
        vaihtokurssiin 1999, niin alkoi €-kausi ja EU:n keskuspankit säännöt.

        Teollistuminen ja palvelualojen lisääntyminen kiihdyttivät maaseudun autioitumista, mutta vielä silloin työtä löytyi entisille pientilallisille tehtaista ja palvelualoilta.

        Kun ensimmäiset robotit tulivat paperitehtaisiin ja tuotantoa siirrettiin halpatyövoiman maihin, alkoi työntekijöitä jäädä työttömiksi. Silloin olisi viimeistään pitänyt aloittaa maaseudun kehittäminen, olisi pitänyt tukea uusia maaseudun pienyrityksiä, luomutiloja ja esim. maaseutumatkailua isojen "eläintehtaiden" ja suurtilojen sijaan.

        Uusin rakennemuutos tulee tapahtumaan tekoäly-kaudella. Useita ammatteja katoaa kokonaan digi-maailmaan tekoälyn avulla työsuorituksia tehtäessä.

        Eikä vanhasta ole mitään opittu. Sanovat, että "lusmuilijoiden" pitää mennä töihin. Siis niihin töihin, joita tekoäly suunnittelee, valvoo ja tulee tekemään.
        Sitä odotellessa hallitus poistaa työttömyysturvan ja lisää sanktioita työhön pääsemättömille. Onko se järkevää varautumista väestön vanhenemiseen, maaseudun tyhjenemiseen ja tekoälyaikaan?


      • Anonyymi00012
        Anonyymi00011 kirjoitti:

        Kekkosen aikakausi oli 1956 - 1982.
        Suomi oli Kekkosen ajan alussa maatalousvoittoinen. Maataloustuotteita, kuten voita, valmistettiin enemmän kuin mitä Suomessa syötiin. Voita vietiin alihintaan muun muassa Englantiin.

        Teollistumisen aikakausi alkoi toteutua jo Kekkosen aikana, MTK oli voimissaan.
        Pientilojen pellot "paketoitiin" ja korvauksia maksettiin pientiloille peltojen paketoinnista.
        Isot tilat saivat enemmön maataloustukia.

        Pientilojen monilapsisista perheistä lähdettiin töihin kaupunkien tehtaisiin töihin. Ahkerista ja kovaan työhön pientiloilla tottuneet olivat halpaa työvoimaa tehtaiden vuorotöissä.
        Kyllä se maaseudun autioituminen ja rakennemuutos alkoi jo hiljalleen toteutua Kekkosen aikana ennen
        v. 1982.

        Vielä 1980-luvun lopussa meillä Suomessa oli oma valuutta markka. Kun markat vaihdettiin €:n
        vaihtokurssiin 1999, niin alkoi €-kausi ja EU:n keskuspankit säännöt.

        Teollistuminen ja palvelualojen lisääntyminen kiihdyttivät maaseudun autioitumista, mutta vielä silloin työtä löytyi entisille pientilallisille tehtaista ja palvelualoilta.

        Kun ensimmäiset robotit tulivat paperitehtaisiin ja tuotantoa siirrettiin halpatyövoiman maihin, alkoi työntekijöitä jäädä työttömiksi. Silloin olisi viimeistään pitänyt aloittaa maaseudun kehittäminen, olisi pitänyt tukea uusia maaseudun pienyrityksiä, luomutiloja ja esim. maaseutumatkailua isojen "eläintehtaiden" ja suurtilojen sijaan.

        Uusin rakennemuutos tulee tapahtumaan tekoäly-kaudella. Useita ammatteja katoaa kokonaan digi-maailmaan tekoälyn avulla työsuorituksia tehtäessä.

        Eikä vanhasta ole mitään opittu. Sanovat, että "lusmuilijoiden" pitää mennä töihin. Siis niihin töihin, joita tekoäly suunnittelee, valvoo ja tulee tekemään.
        Sitä odotellessa hallitus poistaa työttömyysturvan ja lisää sanktioita työhön pääsemättömille. Onko se järkevää varautumista väestön vanhenemiseen, maaseudun tyhjenemiseen ja tekoälyaikaan?

        Ammatteja katoaa ja tulee uusia.


      • Anonyymi00014
        Anonyymi00011 kirjoitti:

        Kekkosen aikakausi oli 1956 - 1982.
        Suomi oli Kekkosen ajan alussa maatalousvoittoinen. Maataloustuotteita, kuten voita, valmistettiin enemmän kuin mitä Suomessa syötiin. Voita vietiin alihintaan muun muassa Englantiin.

        Teollistumisen aikakausi alkoi toteutua jo Kekkosen aikana, MTK oli voimissaan.
        Pientilojen pellot "paketoitiin" ja korvauksia maksettiin pientiloille peltojen paketoinnista.
        Isot tilat saivat enemmön maataloustukia.

        Pientilojen monilapsisista perheistä lähdettiin töihin kaupunkien tehtaisiin töihin. Ahkerista ja kovaan työhön pientiloilla tottuneet olivat halpaa työvoimaa tehtaiden vuorotöissä.
        Kyllä se maaseudun autioituminen ja rakennemuutos alkoi jo hiljalleen toteutua Kekkosen aikana ennen
        v. 1982.

        Vielä 1980-luvun lopussa meillä Suomessa oli oma valuutta markka. Kun markat vaihdettiin €:n
        vaihtokurssiin 1999, niin alkoi €-kausi ja EU:n keskuspankit säännöt.

        Teollistuminen ja palvelualojen lisääntyminen kiihdyttivät maaseudun autioitumista, mutta vielä silloin työtä löytyi entisille pientilallisille tehtaista ja palvelualoilta.

        Kun ensimmäiset robotit tulivat paperitehtaisiin ja tuotantoa siirrettiin halpatyövoiman maihin, alkoi työntekijöitä jäädä työttömiksi. Silloin olisi viimeistään pitänyt aloittaa maaseudun kehittäminen, olisi pitänyt tukea uusia maaseudun pienyrityksiä, luomutiloja ja esim. maaseutumatkailua isojen "eläintehtaiden" ja suurtilojen sijaan.

        Uusin rakennemuutos tulee tapahtumaan tekoäly-kaudella. Useita ammatteja katoaa kokonaan digi-maailmaan tekoälyn avulla työsuorituksia tehtäessä.

        Eikä vanhasta ole mitään opittu. Sanovat, että "lusmuilijoiden" pitää mennä töihin. Siis niihin töihin, joita tekoäly suunnittelee, valvoo ja tulee tekemään.
        Sitä odotellessa hallitus poistaa työttömyysturvan ja lisää sanktioita työhön pääsemättömille. Onko se järkevää varautumista väestön vanhenemiseen, maaseudun tyhjenemiseen ja tekoälyaikaan?

        Onhan se
        Jos työttömien määrä kasvaa, jokainen saa vähemmän koska jakajia on enemmän ja jaettava vähenee.


    • Anonyymi00015

      Asiassa on monta syytä:
      - ikääntyvä väestörakenne
      - luonnonvarojen puute, hyödyntämättömyys tai niiden voitot valutetaan ulkomaille
      - julkiset suuret hyvinvointimenot ja sosiaali turva

      Lisäksi osa ulkomaiden alhaisesta verotuksesta on harhaa
      - siellä on tietulleja
      - Korkeita arvonlisäveroja
      - Tuontitulleja
      - Kiinteistö- ja lupamaksuja
      - Työnantajamaksuja

      • Anonyymi00019

        Samat ongelmat on Saksalla ja muillakin mailla.


      • Anonyymi00022
        Anonyymi00019 kirjoitti:

        Samat ongelmat on Saksalla ja muillakin mailla.

        Saksalla on mm. tietulleja.

        Valtionyhtiöiden määrään voisi perehtyä. Ne ovat merkittävä tulonlähde. Kokoomus möi mm. Kemiran ja sähköverkot. Paljon tulot pienenivät? Sama ralli jatkuu.


      • Anonyymi00027
        Anonyymi00022 kirjoitti:

        Saksalla on mm. tietulleja.

        Valtionyhtiöiden määrään voisi perehtyä. Ne ovat merkittävä tulonlähde. Kokoomus möi mm. Kemiran ja sähköverkot. Paljon tulot pienenivät? Sama ralli jatkuu.

        Kokoomus ajaakin yksityisen sektorin yritysten etuja.


    • Anonyymi00016

      Siellä on vähemmän kansanedustajia ja tyhmiä ministereitä sika palkkioineen.

    • Anonyymi00020

      Niissä maissa julmkinen kulutus on suhteutettu ihmisten maksukykyyn.

    • Anonyymi00021

      Mitähän maita nämä muut maat mahtavat oikein olla, eivät ainakaan niin sanottuja länsimaita ja suomen velka on Eu:n keskitasoa usalla taas velkaa on enemmän kuin muilla mailla yhteensä.

    • Anonyymi00023

      Jos veronmaksajia on Suomessa jokunen miljoona ja toisessa valtiossa kymmeniä miljoonia tai jopa sata miljoonaa, niin onhan siinä hivenen eroa, eikö niin?

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Suomalainen perheenisä vaatii Suvivirren esittämisestä hyvityksiä

      Itse lapsena uskonnonopetuksesta vissiin traumoja saanut ihka suomalainen (!) perheenisä vaatii Espoon kaupungilta korva
      Maailman menoa
      522
      2510
    2. Vesikin maksaa, miksei hengitysilma?

      Jatkuvasti itketään ettei ole rahaa mihinkään, mutta tilastojen mukaan rahaa on enemmän kuin koskaan, joten miksei asial
      Maailman menoa
      51
      2207
    3. Satuolennoista tarinointi ei kuulu peruskoulun tehtäviin

      Opetustunteja on muutenkin käytössä vain rajallinen määrä. Eli nämä satuhommat koulun ulkopuolelle vapaaehtoisiin harras
      Maailman menoa
      203
      2158
    4. Mies profiloin sinut

      Etsit täysin hallittavaa mutta samalla poikkeuksellista ihmistä. Etsit jotain mitä et koskaan tule saamaan.
      Ikävä
      219
      1450
    5. Joensuun kaupunki levittelee tonttitietoja Keskisuomalaiselle

      Sähköposteja ja tonttitietoja levitellään mm. Pasi Koivumaalle
      Joensuu
      10
      1353
    6. Kiantama kartelli

      Onko alhaisempaa kuin toimia ensin kartellissa ja lopuksi koittaa pelastaa nahkasa vasikoimalla muut kun jää kiinni? Eip
      Suomussalmi
      49
      1333
    7. Nostetaanko nainen kissa pöydälle?

      Ja selvitetään nämä tunteet?
      Ikävä
      97
      1318
    8. Oletko nainen alkanut kammoamaan minua

      Sinua ei näy eikä kuulu, ja ilmeisesti kiertelet tilanteita. Oletko huomannut, että olet vieläkin ajatuksissani luvattom
      Ikävä
      62
      1121
    9. Saako 60 v vielä töitä? Arto Nyberg puhuu suoraan elämästä ilman töitä

      Arto Nyberg täyttää tänään 60 v. Onnea! Nyberg totuttiin näkemään suoran haastatteluohjelman kapteenina vuodesta toise
      Maailman menoa
      91
      1096
    10. Unohdettu parannuksen kaste

      Kuinka kauan kestää helluntailaisten kastekoulutus ja onko se tosiaan parannuksenkaste koulutusta ?
      Kaste
      693
      1035
    Aihe