Vapaa-ajattelijassa on arvostelu kirjasta, jonka otsikko on otsikossa.
https://vapaa-ajattelijat.fi/wp-content/uploads/2026/03/vapaa-ajattelija-2026-1-web.pdf
Arvostelun on kirjoittanut Rober Brotherus, joka antaa kyytiä teokselle "Kirjaa voi lukea esimerkkinä siitä, miltä tieteellinen kieli ja biologiset käsitteet näyttävät irrotettuina tieteellisestä menetelmästä"
Kirjaa en ole lukenut, joten en tuosta osaa sanoa sen enempää, mutta teoksen tekijä on suivaantunut artikkelista kyllä, ainakin Facessa olevien kommenttien perusteella.
Ajattelin nyt kuitenkin kysyä, miten vaparit päätyivät arvostelemaan juuri tämän teoksen? Mailma kun pursuaa teoksia, joita voisi hyvinkin arvostella kovallakin kädellä, eivätkä vaparit itsekään pidä siitä että heitä kriittisesti ksäitellään.
Mikä oli se pointti, että juuri tämä teos on kiinnittänyt vaparien huomion? Oliko teos Brotheruksen valinta vaiko toimituksen?
https://vapaa-ajattelijat.fi/wp-content/uploads/2026/03/vapaa-ajattelija-2026-1-web.pdf
Arvostelun on kirjoittanut Rober Brotherus, joka antaa kyytiä teokselle "Kirjaa voi lukea esimerkkinä siitä, miltä tieteellinen kieli ja biologiset käsitteet näyttävät irrotettuina tieteellisestä menetelmästä"
Kirjaa en ole lukenut, joten en tuosta osaa sanoa sen enempää, mutta teoksen tekijä on suivaantunut artikkelista kyllä, ainakin Facessa olevien kommenttien perusteella.
Ajattelin nyt kuitenkin kysyä, miten vaparit päätyivät arvostelemaan juuri tämän teoksen? Mailma kun pursuaa teoksia, joita voisi hyvinkin arvostella kovallakin kädellä, eivätkä vaparit itsekään pidä siitä että heitä kriittisesti ksäitellään.
Mikä oli se pointti, että juuri tämä teos on kiinnittänyt vaparien huomion? Oliko teos Brotheruksen valinta vaiko toimituksen?
Vastaukset 13
Vanhimmat
Tai siis teoksen nimi on Homo stultus, artikkelin otsikko on otsikossa.
Saattaa liittyä siihen, että kirjasesta on Sorrin kustantama mainos lehdessä.
Ahaa, eli jos teos ei oikein täyttänyt tieteellisen popularisoinninkaan kriteerejä, niin vaparit kokivat tavallaan edustajansa teoksen ajatusta jollei siitä tehdä arvostelua?
Sinällään en kyseenalaista Brotheruksen näkemystä, uskoisin hänen tietävän mistä kirjoittaa.
Edustavansa teoksen ajatusta*
Kiitos palautuksesta. Ehkä nyt vaparit voisivat kertoa miksi juuri tämä teos on joutunut heidän hampaisiinsa? En siis ole teoksen kirjoittaja, mutta huomasin hänen tuohtuneen vahvasti asiasta ja kiinnitin asiaan huomiota, koska tekijä vaikuttaisi kuitenkin olevan uskonnon "poistamisen" kannalla.
Onhan taipumus uskomiseen kuitenkin biologiaa, meillä on vahva taipumus uskoa mitä muut ihmiset sanovat, silloinkin kun olisi hyvä kyseenalaistaa. Tähän voi vaikuttaa myös sosiaalinen ja yhteiskunnallinen paine. Mutta sekin taitaa olla pohjimmiltaan biologiaa, kun olemme laumaeläimiä?
Kirjoittaja itse lähetti kirjansa lehden toimitukselle, ei tässä sen kummallisempaa ole taustalla.
ilmeisesti lehdessä oli myös kirjasta mainos? Vaikuttaako kirjan sisältö siihen, että vaparit pelkäävät leimautuvansa teoksen puoltajiksi? Eli olisiko tämä voinut johtaa siihen, että arvostelu oli hieman ehkä ankaraa? Teos voi toki olla sen ansainnutkin. Taitaa olla omakustanne?
Uskoakseni Robert ei edes tiennyt mainoksesta kirja-arviota tehdessään.
Onko ajatus siitä, että uskominen on biologiaa kenties jotenkin vaarallinen, minkä vuoksi vaparit tästä hermostuivat? Syntyykö siitä ajatus, että ihminen on pakotettu uskomaan? Näinhän se ei tietenkään ole, koska ihminen on rationaalinen olento, johon puree paitsi logiikka, myös pseudologiikka.
Huomasin itsekin aiheesta käytyä keskustelua. Teos vaikuttaa marginaalisen tyypin marginaaliajatuksilta. Vaparit keskustelevat kaltaistensa kanssa. Tapaus osoittaa jälleen vaparien epätieteellisyyden. Lisensiaatti Brotherus oli hätää kärsimässä, kun joku vuosisitten asettui väittelemään professorin kanssa. Otti varmaan oppia siitäja valitsi nyt tasoisensa kohteen.
Teos näyttää olevan myös Helmetissä, nyt on varmaan pakko sitä lukaista. Siellä on myös yksi näkemys.
Onko kukaan muu lukenut teosta? Mielipiteitä siitä?
Teos on nyt kahlattu läpi ja siitä voisi sanoa sen verran, että se on kurkistus kirjoittajansa mielenmaisemaan, henkilökohtainen manifesti.
Matemaattisesti ja tieteellisesti se ei kestä tarkastelua.
Kaikkiaan teos on enemmänkin tajunnanvirtaa, väitöskirjaksi siitä ei ole.
Teoksessa esitetään, että ääretön + 1 = ääretön ja kun poistetaan ääretön molemmilta puolin saadaan 1=0.
Ääretöntä ei kuitenkaan voida käsitellä tavallisena lukuna, se on käsite johon ei voi soveltaa tavallisia algebrallisia laskusääntöjä.
Jos taas kyse on meforista, niin selkeämpi määrittely sille mitä tarkoitetaan olisi ehkä tarpeen? En ole matemaatikko, enkä filosofi, joten tämä on hiukan hankalaa.
Kritiikin vastaanottaminen, kun on pitkään pohtinut asiaa itsekseen, voi olla vaikeaa.
Omien ajatusten altistaminen muiden ajatuksille on kuitenkin välttämätöntä niiden koettelemiseksi ja voi parhaimmillaan johtaa kehitykseen ja edistymiseen.
Mielenkiintoinen oli ajatus Jeesuksesta jumalan ainoana poikana ja sen kyseenalaisteminen isä meidän -rukouksessa. Että miten Jeesus voi olla ainoa poika, jos rukoilijat kutsuvat jumalaa isäkseen.
Tämäkään tosin ei pidä vettä, jos sitä tarkastellaan raamatun ja historian pohjalta.