Mä vähä niinku yllätyin itsekin

❤️❤️❤️

Minun tunteet eivät ole muuttuneet. En ole kaivannut ketään moneen vuoteen! Etsin ystävää suunnilleen ikäisestäni miehestä!

Nukuin koko tämän päivän. Jokin väärä sanavalinta eilen, niin soppa oli valmis. Tämä prinsessa kävi keskustelussa kimppuun että syyllistän häntä. Koko homma eskaloitui siihen, että nyt vedin sellaiset rajat, että niiden yli ei tulla. Tänään väitti että haastan riitaa. Sanoin että en haasta riitaa, en halua riidellä. Asetin vain rajat, joiden yli ei tulla. Sitä ei kaikki siedä. Olkoot, mutta nyt loppui se minun loputon syyttäminen. Jouduin hieman avaamaan hänelle omia lähtökohtiani. En olisi millään halunnut, mutta kun en kestä tätä vaikenemisenkulttuuria. Ihmiset vetää hirvittävää teatteria. Kaikki on ulospäin loistavasti ja kotona perhehelvetti. Ei ehkä olisi halunnut tietää kaikkea ja kaikkea en tietenkään kertonut. Jatketaan varmaan kuten ennenkin. Ehkä saan onnittelut kun joskus pyöreitä täytän. Ehkä en. Mutta sen tiedän, että äidit on aina syypäitä kaikkiin ongelmiin. Ja sitten olin sanonut väärät sanat kaikesta muustakin. Kun kehuin valmistumisen johdosta, niin en olisi saanut iloita siitä. Minun olisi pitänyt iloita siitä, että hän pystyy normaaliin elämään. En lähde tähän enää yhtään.