Ylisperälle oli pitkä ajomatka. Urbaani meteli vaihtui väljään lähiömeininkiin, ja lopulta edessä oli vain metsää. Metsät vaihtuivat pelloiksi, sitten taas metsiksi. Virkistävää, ajattelin ja painoin kaasua.
Vaimoni luki Voguen artikkeleja kevätpukeutumisesta aurinkolasit päässään. Hän ei istunut pelkääjän paikalla, vaan omissa muotimaailmoissaan.
Hän ei periaatteessa ollut autossa, vaan Esplanadilla. Hän istui kahvilassa. Käsilaukusta pilkisti kirja, jonka hän oli sinne sullonut. Se oli muistaakseni Julian Fellowesin Snobit. En ole täysin varma. En ole lukutoukka.
Olimme matkalla. En tiennyt minne. Navigaattori saisi viedä ja minä tyytyisin vain ohjailemaan. Navigaattorillani oli kaunis ääni. Vaimollani ei.
Olin kuullut tarinan töllistä tai talosta jossain kaukaisuudessa. Tarina tarjottiin minulle kuin romanttisena seikkailuna menneisyyteen.
Oli mielenkiintoista matkustaa omille juurilleen, laajentaa näkemystä minuudesta, kerrottiin. En kokenut vielä tässä vaiheessa kenenkään laajentuneen lainkaan. Olin moottoritiellä. Sukutaulukot ovat mielestäni sekavia. Sukutauluissa oli aivan liikaa ihmisiä, pohdin ja ohitin letkan matelijoita.
(hihitystä)
Vaimoni luki Voguen artikkeleja kevätpukeutumisesta aurinkolasit päässään. Hän ei istunut pelkääjän paikalla, vaan omissa muotimaailmoissaan.
Hän ei periaatteessa ollut autossa, vaan Esplanadilla. Hän istui kahvilassa. Käsilaukusta pilkisti kirja, jonka hän oli sinne sullonut. Se oli muistaakseni Julian Fellowesin Snobit. En ole täysin varma. En ole lukutoukka.
Olimme matkalla. En tiennyt minne. Navigaattori saisi viedä ja minä tyytyisin vain ohjailemaan. Navigaattorillani oli kaunis ääni. Vaimollani ei.
Olin kuullut tarinan töllistä tai talosta jossain kaukaisuudessa. Tarina tarjottiin minulle kuin romanttisena seikkailuna menneisyyteen.
Oli mielenkiintoista matkustaa omille juurilleen, laajentaa näkemystä minuudesta, kerrottiin. En kokenut vielä tässä vaiheessa kenenkään laajentuneen lainkaan. Olin moottoritiellä. Sukutaulukot ovat mielestäni sekavia. Sukutauluissa oli aivan liikaa ihmisiä, pohdin ja ohitin letkan matelijoita.
(hihitystä)
Vastaukset 36
Vanhimmat
Kummitusmökki metsän keskellä kuin joku Black Lodge Twin Peaks -sarjasta.
Ylisperä 5
Suuri ihastukseni ja etäinen rakkauteni, navigaattori kertoi tienristeyksessä, että olimme perillä pian. Vain kaksisataa metriä ja sitten oikealle, hän opasti.
Vaimoni sulki kirjan ja sanoi, että mikään ei näytä tutulta. Hän tuntui aidosti olevan eksyksissä. Pälyili oikealle ja vasemmalle, sitten kiljaisi, että tuonne. Tuonne alasko, kysäisin.
Käänsin ajoneuvon tieltä alamäkeen ja kirosin ääneen. Ei tuonne autolla pääse, ilmoitin.
Pihatiellä oli pitkin poikin kaatuneita puunrunkoja. Elävät sellaiset kaartuivat sen päälle kuin tunneliksi varjojen maailmaan.
Sammutin auton ja astuin ulos. Vaimoni oli jo ylittänyt ensimmäisen myrskyn kaataman ja hoputti minua. Kirosin ääneen. Kuinka tuollaisesta citypupusta tulee yhdessä hetkessä jokin rusakko, mietin ja varoin askeliani. Olin täysin varma, että täällä ei oltu käyty sitten sisällissodan. Täysin varma. Ainoa sivilisaation tai sivistyksen merkki oli ruostunut piikkilanka, joka roikkui näkyvissä ainoan pystyssä seisovan tolpan varassa vasten sinitaivasta.
Inhosin puita. Varsinkin inhosin niitä, kun ne lojuivat pitkin ja poikin jaloissani.
Rakennus ei ollut kaukana tiestä, mutta sinne oli tavattoman vaikea päästä. Ja jollain ihmeen keinolla tai konstilla rusakko oli jo sinne loikkinut. Tämä seisoi kädet lanteilla ja tutki rakennusta edessään.
Jos minun näkökulmasta katsoo, niin kontrasti oli tolkuton. Se oli mieletön. Itse talo oli kuin romahtamispisteessä ja tämä kontrastin aiheuttaja kaikkea muuta kuin missään pisteessä romahtaa.
Hän esitteli minulle pihakaivon. Se oli tuo tuossa. Tuossa oli ollut keinu. Nyttemmin ei näin enää ollut.
Rusakko loikki ovelle ja kiskaisi. Ovi avautui. Luulin, että talo romahtaisi sen tien, mutta se pysyi kasassa.
(hihitystä)
Jäin yksin pihamaalle. Millään tasolla en halunnut astua sisään tuohon mörskään edessäni. Se oli kammottava. Se oli kuollut talo hiljasten kuusten varjossa. Ainoa valo, joka oli aistittavissa, oli varjojen lomista pilkottavat keltaiset pellot, jotka kylpivät auringossa.
Minä tunsin olevani varjojen maailmassa, jossa ei henkäyskn käy. Ainoa kokonaisvaltainen tunne oli kylmyys. Kuusikon ominaispiirre näytti olevan viileys, hämärä ja elinkelvottumuus. Minua puistatti. Lisäksi joku jossain kurnutti.
Ei edes lintuja.
Rakennuksen vähän ikkunat olivat rikki. Seinät olivat harmaanvihreät ja sitä ympäröi nokkospuskat ja villiintyneet marjapensaat. Koko rakennus tuntui painuneen maan alle nilkkojaan myöten.
Kurkistin ovesta sisään.
(naurua)
Mjaa-a
Funeaulla on menossa jokin maalaispössis. Eikä se nyt näytä istuvan yleiseen ilmapiiriin.
Lämmitetyt jalkakäytävät?
(hihitystä)
Hmm…
Jos Funeau astuu sisään mökkiin, niin mitä hän näkee?
Se voisi olla jotain yllättävää. Ei sellaisessa ole mitään järkeä, että tästä sukeutuisi jokin avioliittoselvittely tms.
Funeau voisi tupsahtaa paikalle johonkin tilanteeseen. Jokin juttu olisi jo meneillään.
Pitää miettiä asiaa.
(reps)
Kynnys
Keikuttuaan kynnyksellä karmeista kiinni pidellen lohduttoman pitkän ajan, ja katseltuaan lasimurskaa, rikottuja esineitä ja ympäriinsä leviteltyjä sanomalehtiä eteisen lattialla, Funeau tunsi saman löyhkän leijuvan ilmassa kuin ennen.
Talo oli paha. Se oli itse pimeys.
Portaat narahtelivat. Kuudes porras kirkaisi sille astuttua.
Funeau haukkoi ilmaa ja perääntyi pihamaalle. Ovi paukahti kiinni.
Sitten kävi kummallinen juttu.
Ovi aukesi ja hänen Voguensa ilmestyi esiin hymyillen. Aurinkolasit hän oli siirtänyt otsalleen.
- Katso mitä löysin! Eikö olekin ihana?
(hihitystä)
Kotimatka
Päätettyämme maaseutumatkailumme, jouduin ensin sullomaan takapenkille Voguen löytämän laitteen, ja vasta sen jälkeen sain mahdollisuuden ohjelmoida paluumme takaisin sivistyksen pariin navigaattoriin.
Matkalla kotiin minulle pidettiin perinpohjainen esitelmä takapenkillä lojuvasta kapineesta. Esitelmä ei tuntunut loppuvan koskaan, eikä kirja tuntunut kiinnostavan enää lainkaan.
Kapine oli rukki.
(hirn)
Susipaska syntyessään 🤣🤣 ap.
Esitätkö 70 v ukkoa ja sen jotain alaikästä naikkosta?
( hihitystä )
"Rakkauskirjeitä Tom-Tomille; Raiskausristiretkien Uusi Aalto ja tu.leminen". -sivupaneeli
👍👍👍
jännittäviä vanhojakin paikkoja voi löytyä jos tutkii, kun itsekin palokunta poltti jonkin talon maantaqasalle, kävin mökkimopedilla katsomassa paikkaa, niin joku hiton monttu, kellarijuttu, että jos tuonne tipahrtaa niin ei varmasti pääse kiipeämään tuolta pois ja puhelin tuskin toimiii....
Ja sitte Finger Pori osotti sua kohti, että tuolla, tuolla se Rivo-Riitta!
Onneks jäi laturinjohtos sitäkin monttua osottaa.
Entäs Einari ja Alma?, ei sitten edes kahvilla käyty. Kai Einarikin on jo reissustaan palautunut, muistona luultavasti rukousmylly :)
Siskos myllytti jo Evan kanssa. Oli kuulema semmoset kekkerit, ettei toisia nähdä! ;)
-sivusta
Herranjumala!
Nyt vasta tuli mieleen, että onko sellaista paikkaa edes olemassa kuin Ylisperä.
No perhana on!
Ja mä kun oletin, ettei varmasti ole.
(naurua)
Ota Lampi, sanois kenotäti. Otin jo, sano Kim-Setä-Täti. -sivu
Tämä on hälyttävä uutinen.
Hälyttävä uutinen on se, että mun lätinöille täällä löytyy todellisuuspohjaa.
Tämä on katastrofaalista.
(hihitystä)
Funeaun kriisi
Funeau tuijotti rukkia lattialla. Se näytti monimutkaiselta laitteelta, mutta oli varmaan varsin yksinkertainen käyttää.
Tarvittiin vain lammas. Ehkä kaksi. Ja keritsimet.
(reps)
Töölö
Aamulla kello viisi Töölöntorilla havaittiin kaksi alastonta lammasta syömässä istutuksia. Ilmoituksen lampaista teki rouva Magdalena Zetterberg. Ikäihmisenä rouva Zetterberg luuli ensin näkevänsä näkyjä, mutta kun lampaat söivät kädestä juuri leipomosta tuodun leivän, niin hän päätti soittaa virkavallan apuun.
Eläimet on toimitrttu eläinsuojeluyhdistyksen hoivaan, ja tiedustelujemme mukaan ne voivat hyvin.
Syyllistä yhä etsitään.
(hihitystä)
A porras
Niin kuin saduissa, niin kaikki menee aina pieleen.
Funeau oli keritsemisurakan jälkeen loputtoman väsynyt ja tuki itseään väärästä kohdasta rukkia.
Tuntui vihlaisu.
Kämmeneen oli jokin pistänyt. Liekö se tuo piikki tuossa, Funeau tuumaili, mutta hän koki tuumailunsa turhaksi. Lisäksi häntä kuvaamattomasti väsytti.
Funeau haukotteli.
(hitn)
Mjaahans
Ja mikäs villalankapössis tässä on meneillään. Jotenkin raivostuttavaa pomppia sinne & tänne. Lukijalta saattaa revetä aivot.
Ja jos vielä kuorsaa, niin ei taatusti nuku sataa vuotta. Niin on herkät naapurein korvat.
Kuulolaitteet bannaan!
(naurua)
Sitte nurkan takaa ilmestyi Anita. Ja kas, se tosiaan oli kuin olikin piikki. -sivu
Pah
Ei kyllä mä lähden tästä jätkät kaljakauppaan. Kuka tässä jaksaa lojua.
Eikös se ole jo kohta keskiviikko?
(hirn)
Harhoja tipujen kanojen orella
( hihitystä katketakseen hihittelystä hörhöjen puuhille mt - osaston mielikuvien sessioille )
Olet sairas päästäs nuijanukutuksen arvoinen, märkä rätti 🤣🤣🤣🤣🤣
" Hälyttävä uutinen on se, että mun lätinöille täällä löytyy todellisuuspohjaa "
Paskan vääntäjä, valehtelija olet 🖕
Hälyttävä uutinen on se, että sairastat jatkuvaa valehtelua sillekkin oli diagnoosi ?
Uskon että olet tyhmä tai sairas jodlaaja.
( hihitystä )
Autenttisuuden lisäämiseksi tarvitaan myös karstaimet ja kehruurullat sekä herkkä kaasujalka ja näppärät sormet.
Se joka on lapsuudessaan päässyt seuraamaan langantekoa ja kuuntelemaan rukin ääntä tietää miten maagisesta laitteesta on kyse, mutta fiktiossa voi toki ohittaa liian autenttisuuden ilman omantunnontuskia.
Olisiko osa tarpeista unohtunut sinne ylisperään, uusintareissu? :)
Urbaani Legenda jyllää täällä jengin sormissa.
( hihitystä )
Temppunne tuntien 🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣
Olet nimennyt toisen naisen häneksi tuon uuden vauhti mimmin ikävä sivulla, tiesithän sen.
( hihitystä kerrakseen )
Ap. on sen verran nuija tai tyhmä että ei erota naisia keskenään vaan nimee kaikki hän nimiseksi sitten voi alkaa puhumaan paskaa, teilaamaan, dissaamaan. Täytyy ruveta varoittaamaan uutta mimmiä ikävä puolella teistä hulluista.
😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂
Tönö kuin Nökö, mutta mikä joskus huvittavaakin joku hammasräätäli-käynti... ei pysty puhumaan kun jooh joku hampion poistokin niin sellainen verituppo suussa mitä pitää purra estää verenvuotoa jotta... hampasia kirisitellen puhella ASIOITA.
Mutta todella hyvä päätös oli poistaa kokonaan tuo joku riitelevä takahampio
... niin olin jo päättänyt että itaimistoon lähtee tuo eräs riitahammas suusta... sitten jooh taksarit... mutta joo en tuntenut mitään kun jotain hyvää puudutusta, procaine paljon, monta piikkiä, se aika pienen hammaslääkärin piti päätäni kiinni aika kovasti kun kiskoi hammastani irtrti leukaluusta...