Donut kenno toimii

Metsäveli taas, - yleisön pyynnöstä huolimatta.
Asiana on huomauttaa että suomentelen VTT:n englanniksi olevia raportteja
viljan hinnat nousussa katsauksissa.
Miksi siellä, jotuu siitä että apinansukua kohtaa nälkäkuolema ellei ruokahuoltoa
saada irti sen öljyriippuvuudesta.
Akkutekniikan kehitys on lupaavin keino, sähkön syntesitoiminen onnistuu helposti
ja halvasti maatiloillakin, toisin kuin synteettisten polttoaineiden teko.

Tässä katsausletkassa aloitetaan, ensimmäiseksi "akkutohtorin" videosta lähtien.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/19279902/viljan-hinnat-nousussa

Tämä on meneillään, eli ensi maanantaina eiku aprillipäivänä tulee seuraava
suomennos.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/19317478/viljan-hinnat-nousussa

Toimii toimii Toyota 4wheels.😛

Kerro lisää niistä parhaista LFP kennoista, joiden kapasiteetti on 170 Ah/kg sinun mukaasi. Kukaan muu ei niin hyvistä superakuista ole kuullutkaan. Herää kysymys mihin Donutin akkuja tarvittaisiin, jos tuollaisia super LFP akkuja olisi jo markkinoilla.

Metsäveli kehui rikki menneen ja testissä vähää vaille säretyn Donut
kennon jäljellä olevaa energia kapasiteettia kiloa kohti paremmaksi kuin
parhailla LFP kennoilla.
Pikkuvirhekin pääsi irti, eli tarkoitin wattitunteja kiloa kohti eikä
ampeeritunteja.
Asia alkoi kiinnostaa enemmän, joten alla parannettu painos rukkaskurssilla
tehdystä huitaisusta.

Muistutetaan aluksi että miten VTT:n testi sujui rikki menneellä kennolla.
Aluksi kokeiltiin 5 kertaa 1C tasoisilla lataus-purkaus virroilla, eli tunti
latausta, jonka jälkeen tunnin purkaus.
Jaksojen välillä pidettiin tunnin tauko.
Kennon kapasiteetiksi saatiin 24,689 ampeeritunnin keskimäärä, - tässä ei
ollut suurta eroa siihen mikä kennolla oli ehjänä, eli 26 ampeerituntia.
Eihän tästä tule yhtään mitään, - lienee päivitelty, ja päädyttiin lisäämään
lataus ja purkausvirrat 5C tasolle, eli täyteen 12 minuutissa ja sama tyhjäksi.
Nyt pidettiin jaksojen välillä vain 5 minuuttia taukoa.
Kennoja ei yritetty ladata täyteen , vaan 90 % tasolle alkuperäisestä.

Virtana käytettiin 130 ampeeeria tasoa, jonka hirmuisuudesta antaa maallikolle
kuvan puikkohitsauksessa käytetyt virrat.
Esimerkiksi metsäveljen Kemppi minarc tasasuuntaajaa ei voi käyttää tällä
virralla yhtäjaksoisesti yhtään pitempää sen kuumenemisen vuoksi.
Akun kokoinen työkappalekin kuumenisi saumat hehkuen pihdeillä pideltävään
kuntoon.

Kennon testin jatkuessa ladattiin 130 ampeerin virralla, kunnes kennon jännite
nousi 4,3 volttiin, josta jatkettiin vähenevällä virralla mutta pitäen
lataus jännite 4,3 voltin tasolla, - lataus päättyi kunnes latausvirta oli
alentunut 26 ampeeeriin.
Latauksen päätyttyä pidettiin 5 minuutin tauko, ja sama tauko seuranneen
purkauksen jälkeen ennen uutta latausta.
Tämän tasoisia latauksia suoritettiin 15 kappaletta, joilla saatiin kennon
kapasiteetti alenemaan 10 ampeeritunnin tasolle, joilla kennon wattituntien
määrä oli alentunut 85,8 Wh tasolta lähtien noin 33 wattituntiin.

Tästä jatkettiin 49 jaksoa lisää, - mutta kennon kapasiteettia ei saatu
alenemaan vähääkään, - vaan se jopa hieman elpyi.
Tämä vaikka lataus oli edelleen 5C tasoinen, eli aloituksessa 130 ampeeria
ja latauksen loppuessakin 20 ampeeria.
Lataus-purkaus jaksojen välillä pidettiin 5 minuutin taukoja.

Merkillisiksi päätyneiden tulosten jälkeen kokeiltiin vielä 5 jaksoa, mutta
nyt oli käytössä tunnin lataus ja saman ajan purkaus.
Nyt kennon kapasiteetti elpyi tasaisella tavalla lisää, ja päätyi lopulta
11,511 Ah tasolle, josta saatiin purkauksessa 38,679 wattituntia energiaa.

Paljonko energiaa oli jäljellä ns. ketuille menneessä kennossa kiloa kohti ?
Jos kokeiltu kenno oli jo 400 wattitunnin luokkaa kiloa kohti, niin sehän
painaisi noin 250 grammaa.
Tästä laskemalla saadaan peräti 152 Wh kiloa kohti, eli metsäveljen vitsinä
tekemä kehu ei ihan täyttynyt, - eli 152 vastaan 180 parhaissa LFP akuissa.
Ne tosin ovat optimoitu suuren energiasisällön saavuttamiseksi.
Niille kuitenkin luvataan vain 0,5C lataus-purkaus jaksot, eli kaksi tuntia
kuluu vähimmillään latauksessa, - jos ladataan nopeammin, ei luvattuja
latauskertoja saavuteta.
Ne eivät ole vertailukelpoisia rikottuun donut kennoon verraten, jota ladattiin
pikana 5C tasolla eli 10 kertaisella C arvolla.
Suurille virroille optimoituja LFP kennoja on saatavilla, mutta puolittain
hajalle mätkitty donut kenno päihittää ne watteja kiloa kohti vertailussa.

Alla olevan linkin LFP kennoa voidaan ladata suuremmallakin virralla, mutta
painoa on 108 wattituntia kiloa kohti.
Kuitenkin asiassa on suuret rajoitukset joista löytyy taulukot, ne pitäisi
olla kaikilla LFP kennoja käyttöön soveltavilla "huoneentauluina"
https://akkula.fi/tuote/eve-lf22k-3_2v_22ah_lfp_tehokenno/

Eli mitäpä on tähän mennessä tehdyistä testeistä ilmennyt ?
Donut kenno on suurella varmuudella muut päihittävä peli, jonka kaikki hyvät
puolet eivät vielä ole täysin selvillä.
Suuri todennäköisyys on että jopa 100 000 lataus-purkaus jaksokin perustuu
vahvoilla perusteilla tehtyyn ennakointiin, joskin joitain edellytyksiä
täytyy toteutua että tuohon päästään.
Edes kovin merkillinen loikka ei olisi kyseessä, - esimerkiksi Toshiba "scib"
kenno joka on LTO tyyppinen, - saavuttaa valmistajan mukaan 40 000 jakson
lataukset, - edellytyksiäkin tietenkin löytyy monenlaisia.
Näitä on käytössä täällä Suomessakin esim. Helenin sähkövarastossa.

Huomenna taas uusia tuloksia.
https://idonutbelieve.com/

Youtuben videolla on ekat Verget lähdössä toimitukseen.

Aprillipäivän donut video meni ensin pilailun raiteilla, eli Marko lehtimäki
tunnusti nolon näköisenä että temusta tilattu kiinalainen akku on ollut testeissä,
eikä mikään kiinteän elektrolyytin peli...
Asiallisemman jakson alussa haastattelija kysyi että kun on aprillipäivä, niin
pitäisikö ihmisten uskoa mitään mitä sanot?
Vastaus oli että kun tähänkään saakka ei olla järjestään uskottu, niin tuskin
aprillipäivän vuoksi uskominen menee yhtään huonommaksi.
Kiivaaksikin mennyttä netin keskustelua sivuttiin markkinoinnin kulmasta, eli
kun paljon keskustellaan niin tunnettuvuus kasvaa samalla.

Haastatelija kysyi erään netin keskustelijan puolesta että mihin sitä näkyvyyttä
tarvitaan jos donut akkukenno on todellisuutta?
Vastaus oli että ainoastaa suomalainen insinööri tulee moista kysyneeksi, - mutta
että näkyvyys tuo paljon uusia asiakkaita ilman että yhtään sähköpostia tarvitsee
lähettää, - samalla se kerää mukaan osaajia, avaa reittejä yhteistyöhön ja
helpottaa rahoituspuolen onnistumista tuotannon laajentamisen aikana.
Haastattelija huomauttaa että tuskin yksikään akkupuolen yritys on mennyt yhtä
pitkälle julkisuuteen ja testitulosten julkaisuun kuin donut lab.
- "Hyvä pointti mutta silti vaaditaan lisää."

No mitäs muuta on vielä julkaisematta ?
" No on yksi asia mitä ei olla kerrottu kenellekään, enkä tiedä että sitä
kannattaisi kertoa täällä nytkään, kukaan ei kuitenkaan sitä usko."
Kertoo kuitenkin että akkukennoja on kahta mallia ja uusin V 2,0 malli on
lähes kaikilta ominaisuuksiltaan nykyistä V 1. kennoa parempi, - huomattavasti
parempi, ja että molemmat perustuvat samaan kemiaan.

Haastattelusta selviää että akkukeno ei ole mikään prototyyppi, vaan valmis
tuote joka tulee asiakkaiden saataville jo tämän vuoden aikana.
Miksi testejä ei aloitettu uudella kennolla ?
Vastaus oli että planeetan ensimmäinen tuotteisiin asennettu ja kiinteän
elektrolyytin kenno oli jo asennettu asiakkaana olevan Verge yrityksen tuotteisiin,
ja ansaitsi tulla tästä syystä testatuksi ja kirjatuksi akkuhistoriaan.
Nämä V2 kennot tulevat myös VTT:n testattaviksi kunhan V1 malli saadaan
testatuksi, testitulokset julkaistaan samoin kuin aiemmatkin.

Kiinan suuntaan vinoillaan että nythän on kiirehditty julkaisemaan omien
tuotteiden aikatauluja ja muita tietoja joista on oltu hiljaa.
Ns. hihakortti V2 tulee sitävastoin markkinoille jo tämän vuoden aikana.

Seuraavaksi siirrytään takaisin huumorin puolelle, jonka pointti ei ihan
auennut metsäveljelle, eli paikalle saapuu kahvia tarjoava henkilö, joka
lisäksi tiedustelee onko muita kysyksiä mielessä ? ?

Lopuksi kysytään akkukennon latauskestävyydestä eli pitääkö 100 000 latauskertaa
paikkansa.
Vastaus oli että tietenkään kymmeniä vuosia vaativaa testausta ei olla tehty,
ja että latauskerratkin riippuvat monilukuisista seikoista, joten käytännön
kannalta ei näillä luvuilla ole merkitystä.
Kunhan ajoneuvon iän kestävät on riittävää.
Akkukennon painosta ei suotuttu kertomaan mitään , muutoin kuin että uusi
V2 on kevyempi.
Toinen uusi vastaus oli kysymyksen akkukennon coulombisesta käyttäytymisestä,
mikä noin suurimpiirtein kuvaa ioni häviöiden osuutta lataus-purkaus jaksoissa.
Tämä on eri asia kuin mikä on watteja sisään, watteja ulos hyötysuhde, mutta
se vaikuttaa myös tähän.
Sitä on spekuloitu huonommaksi kuin litium-ioni kennoissa, joissa se on lähellä
98 % tasoa.
Uusi kenno olisi entisellä tavallakin testaten 100 % tasolla.
Lehtimäki latoo että kyse on tietenkin uskomattoman hyvästä arvosta jota
kukaan ei tietenkään usko, - lisäksi kenno paranee käytettäessä.
Lehtimäki määrittelee että coulombinen hyötysuhde ei ole yksinkertainen luku,
vaan monet seikat estävät sen ilmoittamisen merkityksellisyyden.
Haastattelu päättyy huumorilla, eli pöydälle "unohtuneesta" muistilehtiöstä
voi lukea, 1000 wt/kg , 1 miljuuna latausta, ja ÄLÄ MAINITSE VERSIOTA V3 !

Viimeisin Donut Lab tiedote keskittyi Verge moottoripyörän akustoon , ja
sen käyttäytymiseen.
Miksi ei tiedottanut vielä auki olevista kysymyksistä kuten toiminnasta kylmässä ?
Eipä sellaista velvollisuutta ollut sivullisten suuntaan, vaan tulevia asiakkaita
kannattaa pitää lämpiminä yrityksen tulopuolen varmistamiseksi.
Verge on valmistanut moottoripyörää jo monta vuotta ja kaupaksi on mennyt.

Akuston toiminnasta kertovassa videossa mainitaan että akku kestää nyt
näytettyjä latauksia säännöllisesti jatkuvina, - ilman merkittävää kapasiteetin
menetystä.
Tämähän on erittäin poikkeuksellista muiden akkutyyppien kohdalla, monet
kestävät vain muutamia kymmeniä suurella teholla tapahtuvia lataus - purkaus
jaksoja.
Kiinalainen akkuvalmistaja häätyi äskettäin kehumaan jopa LFP akun kestämiä
hirmuisia latausvirtoja.
Kyllähän niihin uppoaa hirmuvirratkin, mutta ne syövät rotan lailla tämän
tyyppisen akun kestoa.

Mihin nämä donut kennot erityisen hyvin sopivat ?
Tappotantereille ja hurmekentille aina ennenkin kaikki uutuudet ovat päätyneet.
Droonien käytössä on eduksi juuri nopea lataus, joka onnistuu poteroissakin
helposti ilman toiseen suurempaan akkuun liittämällä.
Donut moottorit ovat jo tarjolla yhtiön sivustolla, ja ne sopivat keveytensä ja
vääntönsä vuoksi droonikäyttöön.
Donut akut tietenkin viedään käsistä, eikä niitä tarvitse edes tyrkyttää.
Taivas on rajana kysynnän kasvulle, - vai olisiko kyseessä tuo kuumempi vaihtoehto...

Paljon tuli uudessa videossa uutta tietoa.

Verge luottaa 5C-latausnopeuteen ja aktiiviseen ilmajäähdytykseen. On kyllä tiukkaan vedetty paketti!

Mielenkiintoista on nähdä akkujen kehitys droneissa, kannettavissa työkaluissa ja polkupyörissä, joissa kaikissa on passiivinen ilmajäähdytys, sekä varsinkin autoissa, joissa on mahdollisuus rakentaa aktiivinen nestejäähdytys.

Nestejäähdytyksellä onkin mahdollisuus päästä sinne luvattuun 10C-latausnopeuteen. Silloin loppuu superlatureistakin potku, eli väliasemat tarvitaan. Nekin Donut Lab on luvannut toimittaa.

Kannattaa myös guuglata Cova Power (Ahola Transport) , joka tähtää raskaan liikenteen markkinoille.

Jostain syystä herneen nenäänsä vetänyt henkilö on tehnyt peräti rikosilmoituksen
donut lab yritysryppään toiminnasta, josta ei saa selville että missähän se rikos
piilee ja kuka on rikoksen uhri, - vaiko pelkkä sivullinen hemmo joka on saanut
näppylöitä.
Monia väitteitä esittelee myös EV Miika linkin videossa joita käyn alempana läpi.
https://www.youtube.com/watch?v=MWVkOjeBcAw&t=250s

Onko Peltola Nordic Nano yhtiön "sisäpiiriläinen "? - tämä on eräs tukipiste
johon videon negatiivinen ote perustuu
Ei ole, - vaikka onkin eräs yhtiön perustajista, mutta on toki ainakin nimellisesti
yhtiön palkoissa "kaupallisen johtajan" tittelillä.
Yrityksen vastineessa kerotaan että Peltola ei edes omista yrityksen osakkeita

EV Mika taas määrittelee että Peltola ei ole mikään netin kriitikko, vaan henkilö
jonka oma tehdas on kyseessä, - no ei ole.
Nordic Nano yhtiön toimitusjohtaja, ja eräs yhtiön perustajajäsen Esa Parjanen
taas kertoo että Peltolalla ei ole kompetenssia akkuasioissa, eikä hän ole
kehitystyön sisäpiirissä.
Tuskin Peltolalle on kerrottuu mitään tarkempaa tietoa akun kehityksestä.

EV Miika taas hehkuttaa että yhtiön sisällä ollaan selvästi erimielisiä siitä
miten asiaan tulisi suhtautua, - tämä näyttää perustuvan Parjasen lausuntoon,
joka oli että Peltolan väitteet eivät edustä yhtiön näkemystä.
Eivät edustakaan, koska Peltola on vain yhtiön kaupallisen puolen työntekijä.
Mitäs muuta asiassa voi edes sanoa ? - kohta oltaisiin sanomisista herjauskäräjillä.

EV Miika jatkaa hieman laukallekin intoutuen yhtiön mätkimistä.
Energiatiheys eli wattitunteja kiloa kohti on ensimmäinen huonosti ymmäretty
asia.
Luvattuun 400 Wh/kg ei olla päästy väitetään, ja perusteena pidetään CT- Coating
yhtiön kokeilukennoa, jonka tuloksista on kerrottu lähinnä huhupuheisiin
vertautuvia tuloksia.
Akkutohtorin julkaisema video saattoi olla tästä kokeilusta, - kenno on selvästi
erilainen kuin mitä VTT:n kokeissa on käytetty.
CT-Coating pulju on vain laitteiston toimittaja, jolla saattaa olla myös oma
akun komponentti jota on käytetty kokeessa.
Tämä C-T yhtiön "nanopaste" on tietääkseni vain anodi tai katodipuolen rajapintojen
toiminassa hyödyllinen apuaine.
Miksipä tämä pulju teki akkukennon? - metsäveli arvelee että pitihän testata
että toimiiko yhtiön nanopinnoitin niinkuin se on väittähyt.
Tulokseksi saatua läpyskää on sitten testattu, ja on saatu lupaavia tuloksia.
Niistä ei kannata vetää minkäänlaista totuutta energiatiheydestä, ja että näin
on tehty osoittaa vain kaavamaista ajattelua,- ilman että todella tiedettäisiin
mistä varmoja väitteitä sanellaan.

Seuraava varma väite on että 100 000 lataus-purkaus jakson kestoa ei olla
osoitettu, - tällaista voi vaatia vain huonolla ymmärryksellä.
Tähän voisi vitsinä kysellä että miten määritellään puhki menneen Donut kennon
kesto, se kun aloitti kokeen lopussa pienen elpymisen vaikka hirmuvirralla
ladattiin ja purettiin ?
Jatketaanko käyrää 100 000 jaksoon ja katsotaan kuinka käy ? - saattaapi
tuottaa yllätyksen.

Kolmas Peltolan väite oli että tuotantolinjan kapasiteetista on annettu perätön
tieto.
Tässä taas laukataan, tähän mennessä on kerrottu vain että mihin on valmiuksia
ja aikomuksia päästä, - se että tähän lahkeeseen käydään kiinni ja äristään,
osoittaa vain että väheksytään teollisen toiminnan vaikeuksia , joita tulee
varmuudella eteen monelaisia, - varsinkin silloin kuin jotain uutta yritetään.
Tulevaisuuttako pitäisi virheettömästi ennustaa ?
Tässä maailmassa sattuu ja tapahtuu, - eikä akunteko ole poikkeus.

Mitäpä pitäisi olla mieltä EV Miikan listasta joka menee näin :
400 Wh/kg - ei saavutettu --- 100 000 latausyklit - ei saavutettu
massatuotantovalmius 1 GW vuodessa - ei ole olemassa.
Metsäveli ei viitsi sanoa muuta kuin että eihän tuo ole edes väärin.

Seuraavana käsitellää HS lehdyskän jostain kaapimia sähköposteja, joiden
perusteella vedetään siksi merkillisiä johtopäätösiä että niitä ei kannata edes
kommentoida.
Jossain välissä EV Miika kuitenkin tunnustaa vähän vaikean näköisenä että
onhan se VTT:n testaama akku ihan kelpo peli.
Niinhän se on ja metsäveljelle kelpaisi heittämällä, jos jostain saisi ostaa.

Negatiivinen ote jatkuu kohdassa jossa yritetään manata riitaa siitä että
onko kyseessä yksi vaiko monta eri kennoa jotka poikkeavat ominaisuuksiltaan.
Empä ole huomannut että Donut porukka olisi väittänyt että nimenomaan samasta
kennosta löytyvät kaikki hyvät ominaisuudet.
Akkupuolen käytäntö on kaikkialla että kennojen ominaisuuksia pyritään
virittämään erilaisten käyttötarkoitusten tarpeiden mukaan.
Kummallista olisi jos nyt ei oltaisi toimittu saman suuntaisesti, tosin
parista erilaisesta kennosta on ollut havaintoa.
Niin tai näin, metsäveli toivoo edelleen menestystä yritykselle, jota yksi
ja toinen yrittää kampittaa, ja varmaan kiinalaiset ja teslat joukon jatkona.

Donut akkukennon toiminnasta tehdyissä väitteissä moitittiin aluksi että ne
muka ovat fysiikan ja kemian lakien vastaisia.
"Arvovaltainen" moite oli kuitenkin pötyä monestakin syystä, ja perkaan nyt että
miksi se sitä oli.
Nykyiset litium-ioni akkukennot ovat kokoelma suuria ongelmia, joita on
yritetty poistaa monenlaisilla kemiallisilla tempuilla siinä osittain onnistuen.
Donut lab kennon kapasiteetti on ylitettykin, - mutta muut ominaisuudet ovat
olleet huonoja.

Mikä pidättelee kapasiteetin kasvua yli 300 Wht/ kg rajan ?, - vastaus on
nestemäisen elektrolyytin heikko kesto, mikä aiheuttaa ylimääräistä painoa.

Näin se tapahtuu:
Kun litium-ioni kenno valmistetaan, tuodaan litium kennon sisään kokonaan
katodimateriaalin mukana, johon se on kemiallisesti sitoutunut.
Anodimateriaalina oleva grafiitti on vielä typötyhjä litiumista.
Valmiiksi koottu kenno on "kuiva", - kunnes elektrolyytti lisätään ja kenno
suljetaan.
Seuraavaksi tehdään ensimmäinen lataus, josta välitön seuraus on 10 - 30 %
kapasiteetin menetys, - ja tämä koska anodin grafiitin pinnalle syntyy ns.
SEI kerros, joka on eränlaista kuonaa taikka "ruostetta".
Se on peräisin nestemäisestä elektrolyytistä, joka ei kestä anodin pinnalla
vallitsevaa sähkökemiallista rasitusta, - vaan hajoaa SEI kerrosta muodostaen.

Mitä väliä ?
Litiumia sitoutuu hyödyttömäksi kuonaksi, samoin kuin nestemäisen elektrolyytin
komponentteja, eli tältä osin litium ei enää osallistu kennon toimintaan.
Eikä tässä kaikki.
Muistetaan että umpijuntturaan juuttunut litium oli kotoisin katodista, josta
osa on nyt tyhjän panttina.
Katodi taas on kennon painavin komponentti, eikä ihan kevyitä ole muutkaan
toimintansa lopettaneet komponentit.
Eli hyödytön paino vähentää paljon kennon kapasiteettia kiloa kohti laskien.

Ongelmaa on yritetty kiertää monilla tavoin, mutta suurta menestystä ei ole
ollut.
Eräät elektrolyytit kestävät paremmin, mutta aiheuttavat muita ongelmia.
Ainoa merkittävä menestys on LTO tyyppisten kennojen kehittäminen, mutta
näiden parempi kesto johtuu pienemmästä kennojännitteestä, joka rasittaa
vähemmän elekrolyyttiä, - parhailla LTO kennoilla energiaa latautuu vain
100 Wattituntia kiloa kohti.

Jos olisi käytettävissä kestävä elektrolyytti, niin litium-ioni kennojen
kapasiteetti menisi heittämällä päälle 400 Wht/kg tason.
Donut kennolla sellainen on ... ja litiumikin on heitetty hatelikkoon...

Nyt en viitsi jatkaa aiheesta josta on suuri epäymmärrys, eli kuvitellaan
että VTT:n kokeissa ollut kenno olisi ladattu täyteen ihan viimeiseen
tappiin saakka, - eräässäkin latauksessa lataus keskeytettiin kun virtaa
upposi vielä 20 ampeerilla, - miksei ladattu vielä tunti pari lisää...

korjataan viimein virhe, eli kyse on wattitunneista eikä ampeeritunneista

Yritin korjata vanhaa virhettä donut kenno potentiaalisesta energiasisällöstä
jonka erreyksessä annoi ampeeritunteina.
Se kylläkin vaatisi jo ilman hapen käyttöä katodipuolella, mikä ei ole vielä
onnistunut missään,
Takoitus oli antaa potentiaali wattitunteina kiloa kohti, mikä on hyvinkin saavutettavissa.

Donut porukan uusi julkaisu keskittyi enemmän akkukennojen kilpailuasemaan
ja markkinointiin, koska näkökulmana oli se miten kennojen käyttö parantaa
tuotteiden valmistajien kilpailuasemaa markkinoilla.

Esimerkkinä käytettiin Yamaha Neo scootterin akkupakettia, jota verrattiin
donut kennoja käyttävään akustoon.
Tällainen prototyyppi oli valmistettu, ja sen latausta näytettiin videossa.
Lisäksi annettiin muutamia lukuja painoista ja tilavuuden säästöstä, sekä
tietenkin donut akkupaketilla saavutettavaa energialisää Yamahan akkupakettiin
verraten.
https://www.youtube.com/watch?v=sTlF4m7ktLg

Videon alla olevassa keskustelussa yritellään haarukoida esiin donut kennojen
energiasisältöa kiloa kohti, joista muutamat osallistujat saivat sen esiin
haarukassa 395 - ja runsaasti yli 400 wattituntia kiloa kohti.
Ainakin menetelmä oli parhaiten perusteltu, eikä suurta virhettä siitä löydy.

Akkutohtorin menetelmä antoi alle 300 wattitunnin luvun, ja tämä perustui
VTT:n videossa olleen kennon mittojen arvioon jolla saatiin kennon tilavuus.
siitä sitten jatkettiin käyttämällä akkukemiassa käytettyjen komponenttien
tilavuuspainoja, joilla saatiin arvio akun painosta.

Hyvä menetelmä sinänsä, mutta nyt on hyvät perusteet siihen että donut kennossa
on käytetty katodimateriaalia, jonka paino on alle puolet muissa kennotyypeissä
käytetyistä.
Lisänä näyttäisi olevan varsin ovela menetelmä jossa elektrolyyttikin avustaa
varauksen säilömistä.

Metsäveli ei ole suuresti epäillyt Donut porukan ilmoittanaa 400 Wth/kg arvoa,
ja tämä koska se seuraisi kiinteän elektrolyytin ominaisuudesta jonka
vuoksi SEI kerrosta ei juurikaan synny.
Lisäksi on mahdollisuus anodin painon merkittävään vähentämiseen.
Nythän sitten on saatu ensimmäinen kunnon havainto että donut porukka on
kertonut tosia.

Lopuksi mitä numeroita videosta löytyy.
Akkupaketin tilavuus väheni 35 % , - mutta akun energiamäärä kasvoi Neo
skootterin akkuun verraten 35 %.
Tilavuusyksikköä kohti enegiaa löytyy päälle 2 kertainen määrä ja akun paino
keveni 25 % .

Yamaha Neo skootterin akku painoi 7,9 kiloa joten donut akku painoi 5,9 kiloa.
Neo akussa oli 957 wattitunnin energia, ja donut akussa 334 Wht enemmän, eli
1291 Wht.
Akkupaketissa painossa on paljon muuta kuin akkukennoja, joten kennojen painoa
on hankala saada esiin.
Neo akun LiPo kennoista on tietoa,- niiden kapasiteetti on noin 220-230 Wht.
kiloa kohti, joten tästä saa lasketuksi kennojen osuuden Neo paketista.
Se ilmaantuu 4,14 - 4,5 kilon kokoisena, - eli 3,4 - 3,76 kiloa on kertynyt
muuta painoa, - eli lähes puolet akun painosta.

Lasketaan seuraavaksi Donut paketin arvot.
Nytpä tuntematonta on donut kennojen energiasisältö, eikä sitä saa esiin
suoraan akun painosta laskien, koska kennojen lisäksi muun sälän paino on
tuntematon.
Koska donut kenno lämpiää voimakkaasti latauksessa, on siihen lisätty koko
joukko alumiinisia välilevyjä lämmön johtamiseksi ulos kennosta.
Niimpä suurta virhettä ei synny jos olettaa että donut paketissa muun kuin
kennojen osuus on yhtä painava kuin Neo akussakin, - vaikka tilavuus on
pienempi.
Miinustetaan donut akkupaketin 5,9 kilon painosta 3,5 kilon määrä ja saadaan
kennojen osuuden painoksi 2,4 kiloa.
Koska niiden energiasisältö oli 1291 Wth saadaan jakolaskun tulokseksi
peräti 537 Wht energiasisältö kiloa kohti.
No hupsista, - mites nyt näin pääsi käymään ?
Narrasivatko donut hemmot kun vain 400 Wht/kg ilmoitettiin ?
Nyt en viitsi tarkistella asiaa varsinkin kun samaa hujakkaa tarjottiin
videon keskustelussa

Mielenkiintoinen vaihtoakku jo tiellä oleville laitteille.
https://www.youtube.com/watch?v=sTlF4m7ktLg

Donut lab julkaisi uuden VTT:n raportin, jossa käsiteltiin donut akkukennon
tilavuuden muutoksia lataus- purkaus jaksojen aikana.
Muiden vastaavien "solid state" akkukennojen ongelmana ovat suuret muutokset,
jotka rapauttavat kennon toiminnnan lähes välittömäästi, - ellei niitä
pidetä väkisin kasassa painavalla haarniskalla, - samalla menetetään muutoin
suuri kennojen energiasisältö kiloa kohti laskettuna.

Donut porukan väite on ollut että mitään haarniskaa ei tarvita, - mikä
on jo nähty aiemmissa raporteissa ja videoissa, mutta nyt saatiin VTT:n
tarkka mittaustulos, joten eräs kritiikin epäily on jälleen kumottu.

Videossa Piippo tuo esiin mittauksessa käytetyn kennon historiaa, eli
se ei ollut käyttämätön, vaan kovissa taistoissa mukana ollut veteraani.
Piippo ei tarkenna mikä käyttö on ollut kyseessä, mutta että kennon
kapasiteetti on vähentynyt noin 13 % , - kun lataus suoritetaan tunnin
pituisena.
Kertoo kuitenkin käytön olleen rankkaa, - asetelmassa joka on suunniteltu
antamaan tulokset äärirajoilla tapahtuvasta käytöstä.
"Eli käytön tapa on ollut lähestyä mahdollisimman lähelle pahinta seurausta ".
Raportissa olevassa kuvassa kenno on nimetty DL 5. , josta ei olla tähän
mennessä kerrottu mitään.

Videosta näkyy miten kenno "hengittää" lataus-purkaus jaksoissa, joita on
tehty erisuurilla nopeuksilla.
Kennon mitta kasvoi mittausuunnassa latauksen aikana ja palautui purkauksessa.
Piippo mainitsee että tilavuuden muutokset olivat vähäisiä, - noin 4,4 %
suuruisia.
Tarkentaa vielä että kennon mitta ei aivan palautunut alkutilaan, vaan jäi
0,8 % alkuasetelmaa suuremmaksi, eli alle sadanteen osaan kennon paksuudesta.
Lisäksi pitää ottaa huomioon että kennoa ei varsinaisesti puristettu, vaan
pieni painallus tarvittiin mittaus elementin nollaamiseksi.

Piippo muistuttaa uudellee että tämä kennossa, jonka takana oli pitkä ja
ankara elämä pahimmissa mahdollisissa oloissa.
Spekuloin että tätä DL 5. kennoa on käytetty tappotahtisessa kestotestissä,
ja saattaa jatkaa vielä samaa testiä ainakin kuukauden päivät.

Kun kennon paksuus on noin 10 milliä, niin mitan muutos on alle puoli
millimetriä, - ei ole ongelma, - muistetaan vaikka rikki mennyttä kennoa
joka kovan rääkin jälkeen oli pullistunut 17 %. - ja toimi silti.
---
Tavanomaisissa litium-ioni kennoissa mitat kasvavat vähemmän, - korkeimmillaan
noin puolet vähemmän.
Todellisuudessa rakenteiden kasvu on suurempaa, mutta nestemäisen elektrolyytin
liikkeet harhauttavat.
Metsäveljen käytössä olevat LFP tyypin kennot elävät myos, mutta lisänä on
myöskin palautumatonta muutosta.
Niitä pitää myös estellä pullistumasta jäykkien päätylevyjen, kierretankojen
ja mutterien avulla.
Tämän haarniskan tulee kestää mekanisesti noin 300 kilon voima, mutta tähän
jännitykseen kennoja ei pidä asentaa, - riittää että eivät pääse liikkumaan
auton tärinän ja pomppujen takia.
Ajan ja käytön tahdissa ne kiristyvät omia aikojaan lisää.

Viimeisimmässä Donut lab raportissa valotettiin hieman mittatestissä olleen
kennon historiaa, jota luonnehdeltiin kahteen otteeseen äärimmäisen
ankaraksi testaamiseksi, jossa kennoa ajettiin rajoille joissa jopa kennon
tuhoutuminen oli lähellä, - tai ainakin sen kapasiteetin romahtaminen.

Mitähän tuo mahtoi olla ? - sepä ei paljon logiikkaa vaadi, raportissa
numero 4. selitettiin testauskaapin lämpötilasta mitatun käyrän sahalaitaa
kaapissa olleen toisen kennon lataus-purkaus jaksojen aiheuttamaksi.

Tämän raportin sivulta 9. löytyy lämpötilan sahalaitaa 19 tunnin ajalta,
mutta alkaen tunnista 235. ja päätyen tuntiin 254. - eli testi lienee
alkanut tunnista 0. ja oli tuolloin jatkunut 10 vuorokauden ajan.
Näkyvillä on 59 piikkiä joiden ero vastaa 2,7 latausta tunnissa.

Latauksen C arvosta tämä ei kerro mitään, koska testissä kerätyt muut
tiedon vaativat tietyn väliajan jolloin latauksen nostama jännitepiikki
ehtii laskeutua tasolle josta mitatulla arvolla on merkitystä.
Samoin on pidettävä taukoa purkauksen loputtua, ja tämä koska varsinkin
suurella C arvolla tapahtuva purkaus pudottaa jännitteen 2,7 voltin rajaan
vaikka kennon kapasiteetista on vielä merkittävä osa jäljellä.
Tauon aikana jännite nousee hieman päälle 3 voltin tason, mikä kertoo että
kapasiteetista jäi purkamatta muutama prosentti.

Tämä selitys oli tarpeen perusteluksi käytetyn C arvon tasosta, eli oliko
kennoriepua lyöty kuin vierasta sikaa ?
Selviää että testi on tehty vähintään 5C tasoisena, eli 12 minuutissa
täyteen ja sama täydestä tyhjäksi, - taukojen ollessa samalla hujakalla.

Entäs 11C lataukset ? - tätä ei voi täysin sulkea pois, - pitemmän päälle
saattaisi kuitenkin olla liikaa, - ainakin ilmajäähdytteisillä kennoilla.

Monen suureen ääneen vaatima testaus on ollut meneillään, mutta kuinka
kauan?
Tästä saa vihjeen raporttissa numero 9. ollesta tuntilaskurista johon oli
kertynyt 254 tunnin määrä.
Raportti oli päivätty maalis 4. tasolle, joten testiä oli tehty vähintään
helmikuun puolivälistä alkaen.

Äskettäinen mittatesti oli päivätty touko 4. tasolle joten noin 60
vuorokautta eli 1440 tuntia on testattu lisää.
Kun tuntiin on saatu mahtumaan 2,7 latausta, oli toukokuun alussa ladattu
3888 lisää.
Lisätään tähän maaliskuun alun laskurin 254 tuntiin mahtuneet lataukset,
eli 685 kappaletta, ja saadaan toukokuun alun laskuriin 4573 kappaletta
latauksia.

Latauksethan olivat 5C tasoisia, joten vain mitattu 13 % miinus kennon
kapasiteetista on erikoislaatuinen suoritus tavanomaisiin kennoihin
verraten, - monet kennotyypit eivä saavuta lähellekään donut kennon
kestävyyden tasoa niiden normaalissakaan käytössä, - saati sitten
Donut kennojen kestämässä.

Kun kennot otettiin välillä pois testistä tarpeellisia mittauksia varten,
niin miten jatkossa ?
Arvelen että kestotesti jatkuu ainakin siihen saakka kunnes kapasiteetista
on jäljellä 80 % , - taikka kunnes V2 wergeltungswaffe saadaan potkituksi
tulille...

--

Donut akkukennon kestotestissä jossa päälle 4000 latausta oli tehty,
- oli kennon kapasiteetti pudonnut 13 %
Tuhoaako tuo väitteet 100 000 latauksen kestosta ? - tästä lienee paljon
huonoa ymmärrystä liikenteessä, joten metsävejen selitystoimisto selittää:

Otetaan ensin käsittelyyn Kiinalainen versio lithium-titanate-oxide, eli
LTO tyypin kennosta, näitä on metsäveljeläkin käytössä, hyviä akkuja ovat,
joskin kapasiteettiinsa verraten hinnakkaita.
Tämä akkutyyppi on ollut kestoltaan tähänastisen akkukemian huippua, muut
eivät ole päässeet lähellekään.

Niille luvattiin 50 000 latauksen kestoa, - jos lataus-purkaus jakso oli
0,5 C tasoinen, eli kahdessa tunnissa täyteen ja sama aika purettaessa.
Jos lataus oli edelleen 2 tuntia, mutta purkaus kesti vain tunnin, putosi
kestävyys 20 000 tasolle.
Selvennykseksi seuraavat taulukot:

Lataus ---purkaus ---kesto
-0,5C -- 0,5C -----50 000
-0,5C --- 1C ------20 000
-0,5C --- 2C ------15 000
-0,5C --- 3C ------10 000

Nopeutetaan latausta tunnin mittaiseksi.
Lataus----purkaus----kesto
-- 1C --- 1C -----20 000
-- 1C---- 2C -----15 000
-- 1C --- 3C -----10 000
-- 1C --- 5C ----- 6 000

LTO kennotyypin kesto saadaan kyllä 100 000 jaksoon, mutta vain pienellä
vilungilla.
Eli nytpä ei kennoja ladatakaan täyteen vaan 60 % hujakalle, - eikä pureta
kuin 40 % tasolle, - kyllä kestää !
Vilunkipuoli tulee ilmeiseksi kun huomataan että energiaa latautui vain
20 % täydestä latauksesta.

Näin siis akkukemian ehdoton ylivaltias pelittää menemään.
Nähdään että akkukennojen kesto riippuu niiden käytöstä, oli akkukemia
mikä tahansa.
Valmistajat pitävät näytillä parhaat arvot kilpailusyistä, mutta yleensä
vaivaa näkemällä selviää muutakin.

Otetaan seuraavaksi esimerkiksi LFP tyyppiset kennot, ja niiden kestosta
tehdyt valmistajien kehut.
Uusi ilmiö on että nyt on alettu hehkuttaa niiden pikalatauksien kestoa,
mutta mainitaanko asian huonompi puoli ? - eipä ole näkynyt.
Näiden latauksien kestosta on jopa puolivirallinen tapa, - eli kesto
ilmoitetaan tapauksesta jossa akkua ei ladata täyteen, eikä pureta
latausta lähellekään loppua.

Näistä pitää vielä huomauttaa että yleinen tapa on että kesto ilmoitetaan
siihen saakka kunnes 80 % kennon alkuperäisestä kapasiteetista on vielä
jäljellä.

Donut akkukenno on uusi huippu akkukemiassa, jonka perusteista ns.
asiantuntijat ovat ymmällä ja vähän pihallakin.
Odotetaan rauhassa, kyllä se sieltä ilmaantuu, mutta monet kriitikot
joutuvat uudelleen opin tielle.