Leivottiiko kotonanne ruis-, vehnä- tai ohralimppuja

Anonyymi-ap

Jos leivottiin, oliko kotonanne perinne, että leivän päälle leivontavaiheessa painettiin käden syrjällä risti? Tämä asia tule yhdessä uskonnollisessa tilaisuudessa esille. Missähän päin Suomea tämä tapa on ollut kun ei meillä vaikka äiti oli uskovainen ihminen. Mutta kyllä hän yhden ristin teki. Kun taikina oli alustettu, hän painoi taikinatiinuun sen koko taikinan päälle ristin. Kun ristiä ei enää näkynyt, tiesi taikinan olevan riittävästi noussut ja sitä voi ruveta leipomaan leiviksi. Siis yhtä paljon järkisyystä kuin uskonnollisesta syystä. Jokaisen leivän päälle erikseen hän ei siis ristiä tehnyt.

15

171

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi00001

      Höpölöpö.

      Viilto (risti tai muu kuvio) auttaa leipää kohoamaan tasaisemmin uunissa ja estää kuorta halkeilemasta hallitsemattomasti. Se myös ohjaa lämpöä leivän keskiosaan, mikä auttaa paksua leipää kypsymään läpi asti.

      • Anonyymi00004

        Meillä käytettiin tuon aikaansaamiseksi pistely, ihan omanlainen värkki jolla pisteltiin leipä.


      • Anonyymi00010
        Anonyymi00004 kirjoitti:

        Meillä käytettiin tuon aikaansaamiseksi pistely, ihan omanlainen värkki jolla pisteltiin leipä.

        Meillä pisteltiin leivät ja pullat haarukalla.


    • Anonyymi00002

      Ei kotona, mutta minä tein leipää ja ristin nousevan taikinan päälle,
      mutta en tiennyt miksi se tehtiin.

      Perin siis tavan.

    • Anonyymi00003

      Limput rukiista

      Rieskat ohrasta. Hiivaleipä kai lähinnä vehnästä.

      Meillä ei ollut mitään kiihkoiskovaista touhua, vaikkakaan jumalanpalvelusten aikaan ei lapset saaneet leikkiä. Mummeli kun oli jonkin sortin körtti ja sille piti antaa rauhassa kuunnella radiosta sunnuntaisin ennen jumalanpaveluksien loppumista.

      Mutta juu, jotain viiltoja mutsi limppuih tekinanleipoessaan veitsellä. Liittyi käsittääkseni just nostatukseen. Ruisllimppuja en niinkään kaipaile, ruisleipää saa hyvin kaupoista. Mutta kunnon hiivaleipää harvoin. Eikä nykyaikana kai kukaan enää osaa leipoa kunnon ohrarieskaa.

      Mun mielestä toi ristihöpötys on vaan uskisten propagandaa,, ei sill viillolla ole mitään tekemistä minkään uskonnon kanssa. Se vaan ikivanha leipomisniksi.

      =DW=

      • Anonyymi00005

        Jos noin miettii niin voihan se viilto tai kädensyrjällä painaminen sitten olla vaikka kaksi vierekkäistä viivaa tai T.
        Minä osaan tehdä ohrarieskaa. Nyt kun tuli puheeksi, voin vaikka perheelle pääsiäispöytään tehdäkin.


    • Anonyymi00006

      Meillä leivottiin ruisreikäleipiä, jouluksi joululimppua. Ohrarievää joka tehdään maitoon, ja sekaleipää johon tulee ohraa, kauraa, ja vehnää.
      Joululimppu oli melkoista herkkua, tummaa, makeaa ja mausteista. Sitä kasteltiin paiston aikana siirappivedellä.
      Ristiä ei meillä leipiin laitettu vaan pisteltiin haarukalla ennen uuniin laittoa.

    • Anonyymi00007

      Kesän lopulla leivottiin myös uutisleipää ja oli hyvää todella.

      • Anonyymi00008

        Meijän äiti lepoi kakkoja


    • Anonyymi00009

      Meillä leivottiin kyllä, mutta ei leipää, leivät ostettiin kaupasta. Joskus harvoin äiti saattoi leipoa sämpylöitä.

    • Anonyymi00011

      Lapsuudenkodissa äiti leipoi leivät, mutta ei niiden päälle ristejä tehty. Pyöräytti vaan limpuiksi ruisleivät ja hiivaleivätkin, joskus teki myös ohuita rieskoja.

      • Anonyymi00012

        Serkun vaimo Pohjois-Karjalassa tekee aina ristin leivän päälle.


      • Anonyymi00015

        Meilläkin lapsuudenkodissa maalla äiti leipoi leivät, pullat, kakut ja keksit. Ruisleivän juuri oli taikinatiinussa ja sitä äiti jatkoi monen vuorokauden ajan ennenkuin taikinasta sitten muodostui ruislimppuja ja reikäleipää joka kuivatettiin orrenvartaassa näkkileiväksi.
        Leivinuunia alettiin lämmittämään jo aamulla kun lehmät oli lypsetty, koko päivä meni äidillä leipoessa, muistaakseni hän aloitti ohkaisten ohrarieskojen paistamisella kuumassa uunissa . Niitä hän leipoi leivinlapion kokoisia 10 - 20 kerralla, sitten hiivaleivät ja lopuksi ruisleivät ja limput. Niitäkin kutakin ainakin 10-15 kpl. Unohtamatta tietenkään nisuleetoja ja muutamaa kuivakakkua jotka myös paistettiin samana leipomispäivänä.
        Siinä välissä täytyi keittää kahvia ja laittaa ruokaa nälkäisille. Useinmiten oltiin varauduttu johonkin keittoruokaan jo vuorokautta aikaisemmin, esim makkaraperunoita tai hernekeittoa, tai savuluukeittoa. Illalliseksi muhi uunissa joko kala- tai lihalaatikko valmiiksi. Kuivahtaneet vehnäpitkot leikattiin viipaleiksi ja kuivatettiin korpuiksi uunissa. Leivinpöytä piti kaapia puhtaaksi ja pirtti lakaista puhtaaksi jauhoista, leivintiinut viedä aittaan tarkkaan säilöön ennenkuin taas äiti navettaan lypsylle. Sitten vielä yöksi hautumaan ohraryyni- tai ruispuuro Tätä tapahtui syksystä kevääseen noin kolmen/neljän viikon välein. En muista yhtään miten ruislimput, hiivaleivät ja rieskat säilytettiin, olivatko jossakin laatikossa tai muovipussissa porstuan kaapissa, kuitenkin sellaisessa säilössä etteivät hiiret päässeet niitä nakertelemaan.
        Kesäisin ei voinut leivinuunia lämmittää kun talossa oli pärekatto. Silloin ostettiin leipä kaupasta.


    • Anonyymi00013

      Saatananpalvojat niitä ristejä pitää ja tekee. Hakeutuu papeiksi.
      Ristillä roikkuvaa ei pidä pitää koska se on loukkaus Jeesusta vastaan ja ne puheet veriuhreista kuuluvat satanismiin. !

    • Anonyymi00014

      Leivottiin, mutta ei laitettu mitään kuviota päälle. Hiivaleipä, kun uunista sai pois niin lämpimän siivun päälle voita ja kyllä se oli hyvää. Siitäkin on jo kymmeniä vuosia aikaa.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Suomalainen perheenisä vaatii Suvivirren esittämisestä hyvityksiä

      Itse lapsena uskonnonopetuksesta vissiin traumoja saanut ihka suomalainen (!) perheenisä vaatii Espoon kaupungilta korva
      Maailman menoa
      525
      2514
    2. Vesikin maksaa, miksei hengitysilma?

      Jatkuvasti itketään ettei ole rahaa mihinkään, mutta tilastojen mukaan rahaa on enemmän kuin koskaan, joten miksei asial
      Maailman menoa
      51
      2207
    3. Satuolennoista tarinointi ei kuulu peruskoulun tehtäviin

      Opetustunteja on muutenkin käytössä vain rajallinen määrä. Eli nämä satuhommat koulun ulkopuolelle vapaaehtoisiin harras
      Maailman menoa
      203
      2158
    4. Joensuun kaupunki levittelee tonttitietoja Keskisuomalaiselle

      Sähköposteja ja tonttitietoja levitellään mm. Pasi Koivumaalle
      Joensuu
      10
      1463
    5. Mies profiloin sinut

      Etsit täysin hallittavaa mutta samalla poikkeuksellista ihmistä. Etsit jotain mitä et koskaan tule saamaan.
      Ikävä
      219
      1450
    6. Kiantama kartelli

      Onko alhaisempaa kuin toimia ensin kartellissa ja lopuksi koittaa pelastaa nahkasa vasikoimalla muut kun jää kiinni? Eip
      Suomussalmi
      49
      1343
    7. Nostetaanko nainen kissa pöydälle?

      Ja selvitetään nämä tunteet?
      Ikävä
      97
      1318
    8. Oletko nainen alkanut kammoamaan minua

      Sinua ei näy eikä kuulu, ja ilmeisesti kiertelet tilanteita. Oletko huomannut, että olet vieläkin ajatuksissani luvattom
      Ikävä
      62
      1131
    9. Saako 60 v vielä töitä? Arto Nyberg puhuu suoraan elämästä ilman töitä

      Arto Nyberg täyttää tänään 60 v. Onnea! Nyberg totuttiin näkemään suoran haastatteluohjelman kapteenina vuodesta toise
      Maailman menoa
      91
      1096
    10. Unohdettu parannuksen kaste

      Kuinka kauan kestää helluntailaisten kastekoulutus ja onko se tosiaan parannuksenkaste koulutusta ?
      Kaste
      693
      1035
    Aihe