Voiko työntekijä saada vahingonkorvausta työnantajan koeaikapurusta laittomana irtisanomisena?
Joutui kokemaan koeaikapurun 1kk työsuhteen jälkeen. Mautonta!
Joutui kokemaan koeaikapurun 1kk työsuhteen jälkeen. Mautonta!
Koeaikapurku
Anonyymi-ap
15268
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Kenelläkään kokemuksia?
Koeaika on koeaika. Työsuhteen purkamisesta koeaikana säännellään työsopimuslaissa ja mahdollisesti työehtosopimuksessa. Yleisesti ottaen työnantajalla on melko laaja oikeus purkaa työsopimus koeaikana. Muutoin koko koeaika menettäisi tarkoituksensa.
Päätöksentekijät näissä tapauksessa on hanurista. Varsinkin jos koeaikapurku tehdään ilman asiallisia perusteita. Päätöksentekijät eivät ajattele millaisia taloudellisia vaikeuksia tämä aiheuttaa työntekijälle. ISO VITSI.
Asiallinen peruste on esimerkiksi: Emme katso työntekijän sopivan työyhteisöömme. Tai, että työntekijän osaamistaso ei vastannut odotuksiamme.
Sinä se et vaan näytä saavan ymmärrykseen mikä koeaika ja sen tarkoitus on.
Koeajan tarkoitus, puolin ja toisin on testata se, toimiiko työntekijä/ työnantaja kombo.
Ellei toimi työntekijän mielestä, hänellä on oikeus purkaa työsuhde, siinä missä työnantajallakin on, jos katsoo syytä olevan, purkaa työsuhde.
Ei koeaika ole yksisuuntainen katu.
Sen avulla voidaan varmistaa, että henkilö sopii työhön, työyhteisöön.
Ongelmaksi voi koitua myös itse työnjohto. Vika ei aina ole työntekijässä. Joskus työilmapiiri on huono, perehdytys työhön on huono, uusi työntekijä jätetään yksin...
Näissä tapauksissa nimenomaan koeaikapurku on työnantajan vika. Jos työntekijä yrittää parhaansa ja silti näin käy.
Sitä suomalaistan työkulttuuria?
Mikä on se kun työntekijä yrittää parhaansa?
Monen mielestä parhaansa yrittäminen on kun tulee jossakin vaiheessa työpaikalle, siis ei aamusta jaan joskus päivän aikana.
Parhaansa yrittäminen voi olla myös sitä että tekee töitä kun puhelimen räpläämiseltä ehtii.
Parhaansa yrittäminen ei vain aina riitä.
Töissä tehdään töitä. Sen voi tehdä joko miten kuten tai parhaansa tehden. Se muu kuten kännykän räplyy ei kuulu töihin, ellei liity työhön. Sekä töihin saavutaan siten, että ollaan työajan alkaessa jo aloittamassa työtä, eikä kotona nukkumassa tai vasta tulossa työpaikalle.
Tämä kuuluu normaaleihin työelämän perussääntöihin. Jos näistäkään ei pysty suoriutumaan, niin pystyykö tekemään työtä?
No tuotahan minä yritin tuoda esille.
Parhaansa yrittäminen ei ole riittävää jos se ei täytä edes minimikriteereitä.
Vähän väliä kuulee selityksiä että kyllä minä yritin parhaani mutta jos se paras tulos on kaukana siitä riittävästä niin se ei vain riitä.
Työntekijä ei mahda mitään esimerkiksi huonolle työyhteisölle. Joskus työnjohto on mulk*uja, huono perehdytys, henkilö jätetään työpaikalla yksin tai joudut heti syrjityksi.
Sitten henkilö joutuu kohtaamaan koeaikapurun. Vastenmielistä.
Aika moni ihan vanhempi ihminen on töissä, mutta oikeasti ei tee siellä työpaikalla yhtään töitä vaan huutelee nettipalstoilla työaikana, että menkää töihin.
Ongelmaksi voi koitua arvomaailma, moraali, ammattitaito, perehdytys, etninen tausta (persu/mamu).... Onko kyse koulutusta vastaavasta työstä vai hanttihommista. Voi johtua myös työsuhteen muodosta: keikkatyö/osa-aika/kokoaikatyö/vakituinen.
Ihmiset kuitenkin sen työpaikan tekee. Suurimmassa osassa työpaikkoja on kyrpänaamoja töissä. Heille tärkeämpää on mussuttaminen, kuin työhön keskittyminen.
Minä voin huudella kun olen eläkkeellä ja nähnyt jo riittävästi niitä parhaansa yrittäneitä.
Pahimmat tulkuttavat vastaan että eikös se ole hyvä kun tuli jossakin vaiheessa päivää töihin.
Luullaan että se töissä oleminen on se pointti, ei tajuta että töissä pitäisi tehdä töitä.
Suomesta puuttuu yksinkertaisesti yhteen hiileen puhaltamisen -kulttuuri