Inarissa on tehty jälleen metsähakkuita

”Metsiensuojelun jättipotti”, tviittasi puolueen puheenjohtaja, ympäristöministeri Maria Ohisalo.

”Käsittämätön voitto, kiitos!”, hehkutti kansanedustaja Jenni Pitko.

”Valtavan iso päätös Suomen luonnolle! 30 000 hehtaaria lisäsuojelua on todnäk suurin yksittäinen päätös 2000-luvulla Suomen luonnon suojelemiseksi”, jatkoi europarlamentaarikko Ville Niinistö.

Vihreiden hehkutus oli julkisuustemppu, joka meni läpi suurissa uutismedioissa.

Valtioneuvoston tiedotteen liitteistä paljastuu suojelupäätöksen yksityiskohdat. Liitetiedostossa on listaus kohteista, jotka on päätetty suojella.

Kohteita on yli 50, ja ne sijaitsevat 30 eri paikkakunnalla, pääosin Pohjois-Suomessa ja Lapissa, joissa valtio omistaa paljon maa-alueita.

Listauksesta käy ilmi, että suojelumäärästä yli puolet sijaitsee Inarin kunnan alueella, lähes 18 000 hehtaaria.

Inarin suojelukohteiden perään on merkitty pieni tähti. Sen selitys löytyy laatikon alta. Siellä lukee ”*paliskuntasopimusalue”.

Paliskuntasopimusalue on alue, joka on jo metsäkäytön ulkopuolella. Kyseiset metsät eivät ole olleet talouskäytössä eikä Metsähallitus ole niissä juurikaan moottorisahaa heilutellut.

Jos Metsähallitus on halunnut kaataa metsää kyseisillä alueilla, on seurauksena ollut metsäkiista paliskuntien ja luonnonsuojelijoiden kanssa.

Vaikuttaa siltä, että suojelupäätöksellä on selkeästi haettu myös ”rauhaa” Metsähallituksen ja Inarin poromiesten kesken. Suojelualueiden valinnasta päättivät Metsähallituksen asiantuntijat.

On kuitenkin todennäköistä, että suojelupäätös siirtää metsäkiistoissa painetta Inarin metsistä yhä enemmän muualle Lappiin.

Metsähallituksen tulostavoitteista päättää eduskunta. Jo vuosikausia valtion metsistä on haluttu rahaa yhä enemmän, ja hakkuut ovat paikoitellen kiihtyneet, mikä on aiheuttanut kiistoja.

Uusin kiista on ollut vireillä Länsi-Lapissa.

Aalistunturilla joukko luonnonsuojelijoita on vastustanut Metsähallituksen hakkuita alkuvuodesta 2023, koska paikallinen yhdistys on ehdottanut aluetta jo aiemmin kansallispuistoalueeksi ja alueen metsät ovat luontoarvoiltaan merkittävät.

Kiistoja ja lisäselvityksiä voi tulla muuallakin Suomessa. Esimerkiksi Keski-Pohjanmaalla sijaitsevalla Halsualla suojellaan pieni, noin 350 hehtaarin maa-alue Katajajärvennevalla.

Suojelualuetta halkoo karttakuvien perusteella kantaverkkoyhtiö Fingridin sähkölinja. Linjaa on vuosien varrella levennetty, eikä ole poissuljettua, että kantaverkkoa pitäisi vahvistaa entisestään.

MAINOS

Suojeltujen maa-alueiden markkina-arvoksi kerrottiin alustavan arvion mukaan noin 100 miljoonaa euroa.

Todennäköisesti arvioitu summa on pienempi, sillä nyt päätetyillä suojelualueilla on paljon myös suota, kitumaata ja puuttomia alueita.

Suomen Kuvalehden tietojen mukaan Inarissa suojeluun olisi voinut päätyä myös enemmän vanhoja runsaspuustoisia metsiä.

Kokonaisuudessaan hallituksen suojelupäätös tyydyttänee monia suojelua kannattavia tahoja, sillä se oli hallituksen taholta ”ylimääräistä suojelua”, jota ei huomioida Metso- ja Helmi- suojeluohjelmissa.

Näyttää kuitenkin vahvasti siltä, että Metsähallitus myi vihreille vanhan polkupyörän uuden hinnalla.