Julkisen puolen psykiatrian poliklinikan hoitajille ja lääkäreille.

Anonyymi-ap

Jos unohdatte lääkkeiden olemassaolon kokonaan. Niitä vain ei ole, ei ole koskaan ollutkaan.
Miten te kohtaatte potilaan silloin?
Kaikki potilaat haluavat tällaisen vastaanoton kokea, ja koska vastaanotoille potilaat tulevat, tarjotkaa se...vaikka kerran...mielellään aina, koska lääkkeet ovat potilaan kotona eivät vastaanotolla.

158

871

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi00001

      En ihan ymmärtänyt. Siis mitähän tarkoitat?

      • Anonyymi00115

        Tää on joku luuseri


      • Anonyymi00116
        Anonyymi00115 kirjoitti:

        Tää on joku luuseri

        Sekö tekee ihmisestä luuserin, jos ei ymmärrä sekavan ihmisen sekavaa tekstiä? Sitten meitä on täällä aika paljon.


      • Anonyymi00139
        Anonyymi00116 kirjoitti:

        Sekö tekee ihmisestä luuserin, jos ei ymmärrä sekavan ihmisen sekavaa tekstiä? Sitten meitä on täällä aika paljon.

        Tää tarkoitti AP


    • Anonyymi00003

      Miksi lääkeiden pitäis olla vastaanotolla ? jos niitä lääkeitä on kotona niin miksi nitä ei voi kotona ottaa?

    • Anonyymi00004

      Tarkoitan sitä että kun vastaanotot ovat pelkkää lääkitystä, niin mikä niiden sisältö olisi jos se näpertely jäisi pois.

      • Anonyymi00005

        No kun eivät ole.

        Kokeilehhan mennä jonkun hoitajan vastaanotolle silleen että et ole ihan päreissäsi ja kysy vaikka minkälaista ryhmätoimintaa heillä olisi tarjota jos kerrankin lupaisit sitä vakavissasi harkita.


      • Anonyymi00006
        Anonyymi00005 kirjoitti:

        No kun eivät ole.

        Kokeilehhan mennä jonkun hoitajan vastaanotolle silleen että et ole ihan päreissäsi ja kysy vaikka minkälaista ryhmätoimintaa heillä olisi tarjota jos kerrankin lupaisit sitä vakavissasi harkita.

        Miksi ryhmätoiminta auttaa? Valtaosa potilaista on väkivallan vuoksi traumatisoitunut ja haluaa olla yksin.

        Hoitajat vaan haluaa päästä helpolla: pistetään potilaat puhumaan keskenään jonkun lapsille tarkoitetun lautapelin ääressä tai askartelemaan, jolloin hoitajien ei tarvitse kuunnella potilaita.

        Tarjotkaa mieluummin aitoa ryhmäterapiaa. Ei mitään sairaiöudentunnon aivopesuohjelmaa nimeltä psykoedukaatio. Vai tuleeko sana psykon kouluttama?


      • Anonyymi00007
        Anonyymi00006 kirjoitti:

        Miksi ryhmätoiminta auttaa? Valtaosa potilaista on väkivallan vuoksi traumatisoitunut ja haluaa olla yksin.

        Hoitajat vaan haluaa päästä helpolla: pistetään potilaat puhumaan keskenään jonkun lapsille tarkoitetun lautapelin ääressä tai askartelemaan, jolloin hoitajien ei tarvitse kuunnella potilaita.

        Tarjotkaa mieluummin aitoa ryhmäterapiaa. Ei mitään sairaiöudentunnon aivopesuohjelmaa nimeltä psykoedukaatio. Vai tuleeko sana psykon kouluttama?

        Miks ryhmätoiminta auttaa?
        Ei sillä ole väliä, miks auttaa. Kunhan auttaa edes sen hetken.


      • Anonyymi00008
        Anonyymi00005 kirjoitti:

        No kun eivät ole.

        Kokeilehhan mennä jonkun hoitajan vastaanotolle silleen että et ole ihan päreissäsi ja kysy vaikka minkälaista ryhmätoimintaa heillä olisi tarjota jos kerrankin lupaisit sitä vakavissasi harkita.

        Oli. 90% lääkevalvontaa. Mitään muuta ei ollu


      • Anonyymi00009
        Anonyymi00006 kirjoitti:

        Miksi ryhmätoiminta auttaa? Valtaosa potilaista on väkivallan vuoksi traumatisoitunut ja haluaa olla yksin.

        Hoitajat vaan haluaa päästä helpolla: pistetään potilaat puhumaan keskenään jonkun lapsille tarkoitetun lautapelin ääressä tai askartelemaan, jolloin hoitajien ei tarvitse kuunnella potilaita.

        Tarjotkaa mieluummin aitoa ryhmäterapiaa. Ei mitään sairaiöudentunnon aivopesuohjelmaa nimeltä psykoedukaatio. Vai tuleeko sana psykon kouluttama?

        Kun asenne on tuo, silloin ei auta eikä hyödytä mikään koskaan eikä missään.

        Juttuseuraa kannattaa hakea muualta kuin terveydenhuollosta.


      • Anonyymi00010
        Anonyymi00008 kirjoitti:

        Oli. 90% lääkevalvontaa. Mitään muuta ei ollu

        Jo pelkästään tarjottuihin ryhmiin osallistumalla voit itse kumota oman harhaisen väitteesi.


      • Anonyymi00011
        Anonyymi00005 kirjoitti:

        No kun eivät ole.

        Kokeilehhan mennä jonkun hoitajan vastaanotolle silleen että et ole ihan päreissäsi ja kysy vaikka minkälaista ryhmätoimintaa heillä olisi tarjota jos kerrankin lupaisit sitä vakavissasi harkita.

        Muut tahot järjestää myös ryhmätoimintaa. On erilaisia järjetöjä jotka järjestää ja netissä toimii myös ryhmächatteja josta saa vertauistukea.


      • Anonyymi00012
        Anonyymi00008 kirjoitti:

        Oli. 90% lääkevalvontaa. Mitään muuta ei ollu

        Tereveydenhuollon ulkopuolisilla tahoilla ei ole . Miksi ihmiset ei voi käyttää terveydenhuollon ulkopuolella olevia tahoja ?


      • Anonyymi00013
        Anonyymi00012 kirjoitti:

        Tereveydenhuollon ulkopuolisilla tahoilla ei ole . Miksi ihmiset ei voi käyttää terveydenhuollon ulkopuolella olevia tahoja ?

        Muiden tekemiset eivät sinulle kuulu. Käytä itse terveydenhuollon ulkopuolisia tahoja, jos se on parempi.


      • Anonyymi00014
        Anonyymi00012 kirjoitti:

        Tereveydenhuollon ulkopuolisilla tahoilla ei ole . Miksi ihmiset ei voi käyttää terveydenhuollon ulkopuolella olevia tahoja ?

        Ihmisen täytyy olla riittävän hyvässä kunnossa, että hän voi käydä kannsakäymistä muiden ihmisten kanssa.

        Eli tilanteessa jossa vain lääkkeet auttavat, on tilanne missä mistään ryhmistä ei ole hyötyä, tai edes mahdollisuutta käydä.


      • Anonyymi00015
        Anonyymi00006 kirjoitti:

        Miksi ryhmätoiminta auttaa? Valtaosa potilaista on väkivallan vuoksi traumatisoitunut ja haluaa olla yksin.

        Hoitajat vaan haluaa päästä helpolla: pistetään potilaat puhumaan keskenään jonkun lapsille tarkoitetun lautapelin ääressä tai askartelemaan, jolloin hoitajien ei tarvitse kuunnella potilaita.

        Tarjotkaa mieluummin aitoa ryhmäterapiaa. Ei mitään sairaiöudentunnon aivopesuohjelmaa nimeltä psykoedukaatio. Vai tuleeko sana psykon kouluttama?

        Miksi pitäisi olla sairaudentuntoinen tai -tunnoton ?
        Jos on sairaus tullut ollakseen, ehkä olisi tärkeintä oppia pärjäämään sen kanssa.
        Sairauskaan ei vie keneltäkään ihmisyyttä eikä ihmisarvoa pois.
        Se, mitä hoitotahot tarjoaa, on toki heistä kiinni, mutta onko ihminen itse miten vastaanottavainen oman hoitonsa ja hyvinvointinsa suhteen, sen voi valita vain itse.
        Jos ei ota mitään vastaan, on toipuminenkin varmasti aika vaikeaa.


      • Anonyymi00016
        Anonyymi00013 kirjoitti:

        Muiden tekemiset eivät sinulle kuulu. Käytä itse terveydenhuollon ulkopuolisia tahoja, jos se on parempi.

        Monet käyttävätkin, koska he haluavat niin tehdä. He saavat sillä sosiaalisen elämänsä pysymään yllä, saavat mahdollisuuden tavata muita ihmisiä, saavat arkeensa jotain tekemistä, kokevat esim. hyväksytyksi tulemisen tunnetta, tunteen omasta tärkeydestä, jne. Kaikki tuollainen pitää yllä ihmisten hyvinvointia.
        Jos asenne on ikuisesti se, ettei kukaan pysty auttamaan juuri minua, eikä mikään ole hyvä, niin sillehän ei kukaan oikein voi mitään.


      • Anonyymi00017
        Anonyymi00012 kirjoitti:

        Tereveydenhuollon ulkopuolisilla tahoilla ei ole . Miksi ihmiset ei voi käyttää terveydenhuollon ulkopuolella olevia tahoja ?

        Varmaan kun ne ei tiedä niiden olemassa olosta? Asioita ei tiedä jos niistä ei kerrota


      • Anonyymi00018
        Anonyymi00016 kirjoitti:

        Monet käyttävätkin, koska he haluavat niin tehdä. He saavat sillä sosiaalisen elämänsä pysymään yllä, saavat mahdollisuuden tavata muita ihmisiä, saavat arkeensa jotain tekemistä, kokevat esim. hyväksytyksi tulemisen tunnetta, tunteen omasta tärkeydestä, jne. Kaikki tuollainen pitää yllä ihmisten hyvinvointia.
        Jos asenne on ikuisesti se, ettei kukaan pysty auttamaan juuri minua, eikä mikään ole hyvä, niin sillehän ei kukaan oikein voi mitään.

        Omalla kohdalla ongelma oli aikoinaan et olisin halunnu jotain tollasta mut en tienny niiden olemassa olosta. Ja julkiselta ei niihin ohjattu ja luotin sit niihin ettei sellasia ollu yms.

        Toki oletin et kaikki vaatii lähetteen...


      • Anonyymi00019
        Anonyymi00017 kirjoitti:

        Varmaan kun ne ei tiedä niiden olemassa olosta? Asioita ei tiedä jos niistä ei kerrota

        Nykyään ihmisillä on niin paljon älylaitteet käsissään, että kyllähän sieltä saa tietoa asioista, joista haluaa.
        Hakusanoja vaan kenttään, niin tietoa tulee, usein enemmän kuin kerkeää lukemaankaan.
        Oma-aloitteinen saa olla, jos joku asia kiinnostaa, voi myös itse etsiä infoa.


      • Anonyymi00020
        Anonyymi00013 kirjoitti:

        Muiden tekemiset eivät sinulle kuulu. Käytä itse terveydenhuollon ulkopuolisia tahoja, jos se on parempi.

        Minä käytän molempia. Ei kuulu mutta jos ei halua lääkkeitä niin sitä apua on saatavilla muuallakin. Mutta jos ei halua niin sitten menee terveydenhuoltoon kun katsoo sen parhaimmaksi auttamistahoksi.


      • Anonyymi00021
        Anonyymi00014 kirjoitti:

        Ihmisen täytyy olla riittävän hyvässä kunnossa, että hän voi käydä kannsakäymistä muiden ihmisten kanssa.

        Eli tilanteessa jossa vain lääkkeet auttavat, on tilanne missä mistään ryhmistä ei ole hyötyä, tai edes mahdollisuutta käydä.

        mutta kun kaikki ei halua käyttää lääkkeitä kun ei tarjota muuta apua.


      • Anonyymi00022
        Anonyymi00017 kirjoitti:

        Varmaan kun ne ei tiedä niiden olemassa olosta? Asioita ei tiedä jos niistä ei kerrota

        Täälläkin sos kriisikeskus mainostaa toimintaansa mutta ihmiset ei näe niitä lukea. ja telkassa mainostetaan mistä voi saada apua pahaan oloonsa.


      • Anonyymi00023
        Anonyymi00017 kirjoitti:

        Varmaan kun ne ei tiedä niiden olemassa olosta? Asioita ei tiedä jos niistä ei kerrota

        Jos ihminen haluu apua niin voi etsiä sitä tietoa esim oman kaupungin nettisivuilta tai hyvinvointialueen sivuilta joissa kerrotaan terveydenhuollon ulkopuolella tarjottavista palveluista.


      • Anonyymi00024
        Anonyymi00022 kirjoitti:

        Täälläkin sos kriisikeskus mainostaa toimintaansa mutta ihmiset ei näe niitä lukea. ja telkassa mainostetaan mistä voi saada apua pahaan oloonsa.

        Telkkaria ei nuoremmat kato ja me puhuttiin nyt ryhmistä yms


      • Anonyymi00025
        Anonyymi00023 kirjoitti:

        Jos ihminen haluu apua niin voi etsiä sitä tietoa esim oman kaupungin nettisivuilta tai hyvinvointialueen sivuilta joissa kerrotaan terveydenhuollon ulkopuolella tarjottavista palveluista.

        Aika moni ettii eka terveydenhuollon puolelta eli oletus on sitä kautta


      • Anonyymi00026
        Anonyymi00008 kirjoitti:

        Oli. 90% lääkevalvontaa. Mitään muuta ei ollu

        Miksi et hoida lääkkeittesi käyttöä oma-aloitteisesti, vaan sitä pitää valvoa?
        Voit olla varma, ettei lääkkeittesi käyttöä valvota mielellään. Tuhlaat terveydenhuollon resursseja, kun et hoida lääkitystäsi valvomatta.


      • Anonyymi00027
        Anonyymi00025 kirjoitti:

        Aika moni ettii eka terveydenhuollon puolelta eli oletus on sitä kautta

        Voi hyvänen aika kun ne ulkopuoliset auttamistahot löytyy nettisivuilta joissa on terveydenhuollon palvelut,mutta kun ihmiset ei jaksa lukea niitä sivuja.


      • Anonyymi00028
        Anonyymi00024 kirjoitti:

        Telkkaria ei nuoremmat kato ja me puhuttiin nyt ryhmistä yms

        Niitä ryhmiä löytyy hyvinvointialueen sivuilta. Samoilta sivuilta joissa on kerrottu terveydenhuollon palveluista.


      • Anonyymi00029
        Anonyymi00024 kirjoitti:

        Telkkaria ei nuoremmat kato ja me puhuttiin nyt ryhmistä yms

        Näistä palveluista kerrotan oman kaupungin nettisivuilla ja tarjottavista palveluista. Jos on kyse nuorista niin kuka heistä pitää huolen jos heidän peräänsä ei kukaan katso


      • Anonyymi00030
        Anonyymi00014 kirjoitti:

        Ihmisen täytyy olla riittävän hyvässä kunnossa, että hän voi käydä kannsakäymistä muiden ihmisten kanssa.

        Eli tilanteessa jossa vain lääkkeet auttavat, on tilanne missä mistään ryhmistä ei ole hyötyä, tai edes mahdollisuutta käydä.

        Itselleni kävi niin päin, että muut ryhmäläiset olivat itseäni huonommassa kunnossa, ja minusta tuli ikään kuin apuohjaaja, johon sairaat ihmiset tarttuivat kuin hukkuva oljenkorteen, mikä hidasti omaa "paranemistani."


      • Anonyymi00031
        Anonyymi00015 kirjoitti:

        Miksi pitäisi olla sairaudentuntoinen tai -tunnoton ?
        Jos on sairaus tullut ollakseen, ehkä olisi tärkeintä oppia pärjäämään sen kanssa.
        Sairauskaan ei vie keneltäkään ihmisyyttä eikä ihmisarvoa pois.
        Se, mitä hoitotahot tarjoaa, on toki heistä kiinni, mutta onko ihminen itse miten vastaanottavainen oman hoitonsa ja hyvinvointinsa suhteen, sen voi valita vain itse.
        Jos ei ota mitään vastaan, on toipuminenkin varmasti aika vaikeaa.

        Koska sairaudentunto on hyvin olennainen osa sitä, että oppiiko ihminen pärjäämään tai ottamaan vastuuta itsestään ja sairaudestaan vai ei.

        Eli toisin kuin tällä foorumilla monesti luullaan, sairaudentunto ei ole millään tavalla kytköksissä diagnooseihin, lääkkeisiin tai edes hoitotahoon.

        Rautalangasta väännettynä sairaudentunto on sitä, että lähteekö ihminen juoksemaan naistenkympille silloin kun hänellä on keuhkokuume, riippumatta siitä että onko se diagnosoitu, tai onko siihen antibiotti kuuria.

        Ihminen ei siis kykene tulemaan toimeen itsensä (ja ympäristönsä) kanssa jos ei omaa ensin sairaudentuntoa.


      • Anonyymi00032
        Anonyymi00017 kirjoitti:

        Varmaan kun ne ei tiedä niiden olemassa olosta? Asioita ei tiedä jos niistä ei kerrota

        Olen aina ihmetellyt että kuka ne ihmiset sieltä kotoa hakee tänne suoli kaksneljään valittamaan, kun eivät itse osaa kuulemma mitään.


      • Anonyymi00033
        Anonyymi00031 kirjoitti:

        Koska sairaudentunto on hyvin olennainen osa sitä, että oppiiko ihminen pärjäämään tai ottamaan vastuuta itsestään ja sairaudestaan vai ei.

        Eli toisin kuin tällä foorumilla monesti luullaan, sairaudentunto ei ole millään tavalla kytköksissä diagnooseihin, lääkkeisiin tai edes hoitotahoon.

        Rautalangasta väännettynä sairaudentunto on sitä, että lähteekö ihminen juoksemaan naistenkympille silloin kun hänellä on keuhkokuume, riippumatta siitä että onko se diagnosoitu, tai onko siihen antibiotti kuuria.

        Ihminen ei siis kykene tulemaan toimeen itsensä (ja ympäristönsä) kanssa jos ei omaa ensin sairaudentuntoa.

        Yleensä tämä yhdistetään mielenterveyden häiriöihin mutta myös syömishäiriöihin


      • Anonyymi00034
        Anonyymi00031 kirjoitti:

        Koska sairaudentunto on hyvin olennainen osa sitä, että oppiiko ihminen pärjäämään tai ottamaan vastuuta itsestään ja sairaudestaan vai ei.

        Eli toisin kuin tällä foorumilla monesti luullaan, sairaudentunto ei ole millään tavalla kytköksissä diagnooseihin, lääkkeisiin tai edes hoitotahoon.

        Rautalangasta väännettynä sairaudentunto on sitä, että lähteekö ihminen juoksemaan naistenkympille silloin kun hänellä on keuhkokuume, riippumatta siitä että onko se diagnosoitu, tai onko siihen antibiotti kuuria.

        Ihminen ei siis kykene tulemaan toimeen itsensä (ja ympäristönsä) kanssa jos ei omaa ensin sairaudentuntoa.

        Tätäpä juuri tarkoitin, että on kiinni myös hoitoa saavasta ihmisestä, onko hän valmis ottamaan sitä vastaan, eli haluaako hän oppia pärjäämään itsensä kanssa.
        Jos itse ei tule toimeen itsensä kanssa, on se jollain tavalla opeteltava. Elämähän olisi aika kamalaa, jos ei itsensä kanssa pärjäisi, kun itsestään ei irtikään pääse. Muita ihmisiä pystyy pakenemaan, jos niin haluaa, mutta itseään ei pysty.

        Toisaalta mietin, sairaudentunto, ok. Toisaalta, saattaisiko se aiheuttaa sen, että ihminen sitten liikaa identifioituisi sairauteensa, ja sen varjolla "oireilisi", tai selittelisi sanomisiaan ja tekemisiään sillä sairaudella.
        Koska jotkut saattavat käsittää tuon sairaudentunto-termin sillä tavalla, että heidän pitäisi muka olla sairaita, ja sairautensa mukaisia (mitä ikinä tuo nyt tarkoittaakaan, sairauden mukainen, keksin sen juuri samalla kun suollan tekstiä) .


      • Anonyymi00035
        Anonyymi00032 kirjoitti:

        Olen aina ihmetellyt että kuka ne ihmiset sieltä kotoa hakee tänne suoli kaksneljään valittamaan, kun eivät itse osaa kuulemma mitään.

        Jännä juttu että täällä suomi24 alareunassa on kohta Palvelut hyötylinkit joissa kerrotaan mistä voi hakea apua jos on esim mielenterveyden haasteita. Ihmiset löytää palstoille valittaa mutta eivät osaa enempää lukea sivuja. Palstalla olevat ei voi sanoa ettei ole tietoa kun täällä kerrotaan auttamistahoista ja -palveluista. Palstoille osataan kyllä kirjoitella mutta muuten ei katsota mitä sivusto tarjoaa.


      • Anonyymi00036
        Anonyymi00030 kirjoitti:

        Itselleni kävi niin päin, että muut ryhmäläiset olivat itseäni huonommassa kunnossa, ja minusta tuli ikään kuin apuohjaaja, johon sairaat ihmiset tarttuivat kuin hukkuva oljenkorteen, mikä hidasti omaa "paranemistani."

        Noi on huti tai hitti. Ite lopetin ku muut puhu päihteistä ja mä oon raitis.


      • Anonyymi00037
        Anonyymi00032 kirjoitti:

        Olen aina ihmetellyt että kuka ne ihmiset sieltä kotoa hakee tänne suoli kaksneljään valittamaan, kun eivät itse osaa kuulemma mitään.

        Ajat muuttuu. Ite puhuin menneistä. Sillon en osannu enkä tienny kun kukaan kertonu. Julkinen vaa anto lääkkeitä. Nyt vuosia myöhemmin osaan mut en tartte


      • Anonyymi00038
        Anonyymi00024 kirjoitti:

        Telkkaria ei nuoremmat kato ja me puhuttiin nyt ryhmistä yms

        Kyllä ja esim mieli ry : llä on vertaistukea ja suomen mielenterveysseuran mainoksia näkyy telkassa. Surullista jos nuoren elämä menee somessa ja neljän seinän sisällä. Heidän elämässässään ei ole aikuista joka tietää yhteiskunnan palveluista


      • Anonyymi00039
        Anonyymi00021 kirjoitti:

        mutta kun kaikki ei halua käyttää lääkkeitä kun ei tarjota muuta apua.

        Kun sinä olet sairas, silloin ei kysytä, mitä sinä haluat. Sinua hoidetaan niillä keinoilla, joita meidän köyhässä maassa on käytettävissä. Sairaanhoidossa ei ole valintamyymälää, josta voisit käydä vaan valikoimassa mieluisia hoitoja.


      • Anonyymi00040
        Anonyymi00026 kirjoitti:

        Miksi et hoida lääkkeittesi käyttöä oma-aloitteisesti, vaan sitä pitää valvoa?
        Voit olla varma, ettei lääkkeittesi käyttöä valvota mielellään. Tuhlaat terveydenhuollon resursseja, kun et hoida lääkitystäsi valvomatta.

        Enhän minä tätä ole valinnut. Katokun se on virallisesti hoitajan tapaaminen mut 90% vaan lääkkeisiin liittyvää. Kirjaukset ja muut. Sit 10% jtn keskustelua


      • Anonyymi00041
        Anonyymi00038 kirjoitti:

        Kyllä ja esim mieli ry : llä on vertaistukea ja suomen mielenterveysseuran mainoksia näkyy telkassa. Surullista jos nuoren elämä menee somessa ja neljän seinän sisällä. Heidän elämässässään ei ole aikuista joka tietää yhteiskunnan palveluista

        Noh ei kaikki tiedä. Siks terveydenhuollolla iso vastuu. Moni menee eka sinne hakemaan apua ja olis mahtavaa jos ne siellä kertois muustakin mitä on


      • Anonyymi00042
        Anonyymi00041 kirjoitti:

        Noh ei kaikki tiedä. Siks terveydenhuollolla iso vastuu. Moni menee eka sinne hakemaan apua ja olis mahtavaa jos ne siellä kertois muustakin mitä on

        Eli vielä kerran hyvinvointialueen sivuilla joissa on myös nämä terveyspalvelut on kerrottu terveydenhuollon ulkopuolisista auttamistahoista - ja palveluista. Pitääkö ihmisille kaikki antaa valmiina? miten he esim pärjäävät siellä vastaanotolla jos he haluavta kaiken valmiina ja ei ole valmiutta itsenäiseen ajatteluun?


      • Anonyymi00043
        Anonyymi00039 kirjoitti:

        Kun sinä olet sairas, silloin ei kysytä, mitä sinä haluat. Sinua hoidetaan niillä keinoilla, joita meidän köyhässä maassa on käytettävissä. Sairaanhoidossa ei ole valintamyymälää, josta voisit käydä vaan valikoimassa mieluisia hoitoja.

        Etkö tiennyt että potilaan oikeuksiin kuuluu itsemääräämisoikeus ja oikeus kieltäytyä hoidosta, jolloin häntä on mahdollisuuksien mukaan hoidettava muulla tavalla. Tämä sanotaan ihan laissa.


      • Anonyymi00044
        Anonyymi00021 kirjoitti:

        mutta kun kaikki ei halua käyttää lääkkeitä kun ei tarjota muuta apua.

        Oletko koskaan kysynyt myös muuta hoitoa?


      • Anonyymi00045
        Anonyymi00040 kirjoitti:

        Enhän minä tätä ole valinnut. Katokun se on virallisesti hoitajan tapaaminen mut 90% vaan lääkkeisiin liittyvää. Kirjaukset ja muut. Sit 10% jtn keskustelua

        Pitäisikö tulla mukaan että voidaan tämäkin valhe korjata?


      • Anonyymi00046
        Anonyymi00044 kirjoitti:

        Oletko koskaan kysynyt myös muuta hoitoa?

        Sillonkun tarttin. Nytkun osaan ite ettiä en tartte.


      • Anonyymi00047
        Anonyymi00033 kirjoitti:

        Yleensä tämä yhdistetään mielenterveyden häiriöihin mutta myös syömishäiriöihin

        Syömishäiriötkin johtuvat psyykkisistä syistä.


      • Anonyymi00048
        Anonyymi00045 kirjoitti:

        Pitäisikö tulla mukaan että voidaan tämäkin valhe korjata?

        Minäkin mietin, missäköhän tuo yksi käy keskustelemassa, kun väittää, että vastaanoton aika menee kirjauksiin ja "muuhun". Mitä se "muu" edes on ? Sitä ei maininnut.
        Psykiatrian poliklinikalla kun käy hoitajan luona, niin siellä myös keskustellaan. Hoitaja tekee kirjauksensa vasta kun asiakas on poistunut. Jotain muistiinpanoja saattavat tehdä keskustelun aikana.


      • Anonyymi00049
        Anonyymi00046 kirjoitti:

        Sillonkun tarttin. Nytkun osaan ite ettiä en tartte.

        Älä enää murehdi sitä, ettet silloin ennen osannut etsiä tietoa. Ei siitä kannata itseään syytellä, tai pitää itseään mitenkään huonompana osaamattomuutensa takia.
        Paljon mitään ei oikein voi osatakaan ennen kuin oppii. Ja onhan hienoa, että nykyään tiedät ja osaat.


      • Anonyymi00050
        Anonyymi00042 kirjoitti:

        Eli vielä kerran hyvinvointialueen sivuilla joissa on myös nämä terveyspalvelut on kerrottu terveydenhuollon ulkopuolisista auttamistahoista - ja palveluista. Pitääkö ihmisille kaikki antaa valmiina? miten he esim pärjäävät siellä vastaanotolla jos he haluavta kaiken valmiina ja ei ole valmiutta itsenäiseen ajatteluun?

        No vastaanotolla ei kysytä mitään kummempia. Oireista jne. Sen selviämisestä ei nyt suurempia vaadita.

        Joo, ehkä kerrottu mut ne vois vastaanotolla kertoa myös. Se masentunut yms ei välttämättä pysty ite ettimään muutakun sen lääkärin


      • Anonyymi00051
        Anonyymi00049 kirjoitti:

        Älä enää murehdi sitä, ettet silloin ennen osannut etsiä tietoa. Ei siitä kannata itseään syytellä, tai pitää itseään mitenkään huonompana osaamattomuutensa takia.
        Paljon mitään ei oikein voi osatakaan ennen kuin oppii. Ja onhan hienoa, että nykyään tiedät ja osaat.

        Tiedän. Moitin silti terveydenhuoltoa ettei ne kerro näistä aktiivisemmin vaan keskittyy lääkkeisiin yms. Ei ihme et meillä mt-ongelmat kasvanu


      • Anonyymi00052
        Anonyymi00047 kirjoitti:

        Syömishäiriötkin johtuvat psyykkisistä syistä.

        Kyllä mutta syömishäiriöstä voi parantua


      • Anonyymi00053
        Anonyymi00050 kirjoitti:

        No vastaanotolla ei kysytä mitään kummempia. Oireista jne. Sen selviämisestä ei nyt suurempia vaadita.

        Joo, ehkä kerrottu mut ne vois vastaanotolla kertoa myös. Se masentunut yms ei välttämättä pysty ite ettimään muutakun sen lääkärin

        Sinä voit oma-aloitteisesti myös kertoa miten olet voinut.


      • Anonyymi00054
        Anonyymi00051 kirjoitti:

        Tiedän. Moitin silti terveydenhuoltoa ettei ne kerro näistä aktiivisemmin vaan keskittyy lääkkeisiin yms. Ei ihme et meillä mt-ongelmat kasvanu

        Mitä sinä teet niillä käynneillä kun sinulla on hoitosuhde? ei siellä vastaanotolla syödä lääkkeitä.


      • Anonyymi00055
        Anonyymi00054 kirjoitti:

        Mitä sinä teet niillä käynneillä kun sinulla on hoitosuhde? ei siellä vastaanotolla syödä lääkkeitä.

        30min ja keskitytään syötkö lääkkeitä jne. Ei ne 30minuutissa kerkeä kummempia


      • Anonyymi00056
        Anonyymi00052 kirjoitti:

        Kyllä mutta syömishäiriöstä voi parantua

        Oikealla hoidolla, kyllä. Julkisella Suomessa vaan osaaminen heikkoa


      • Anonyymi00057
        Anonyymi00052 kirjoitti:

        Kyllä mutta syömishäiriöstä voi parantua

        Todellakin voi! Se vaan voi olla kivinen tie koska eka pitää selvittää mikä syömishäiriö ja tausta syy. SH ei välttämättä ole erillinen kokonaisuus vaan osa muuta. Vaikka sitä käsitelläänkin usein erillisenä se ei sitä välttämättä ole. ADHD on yksi mikä kulkee käsikädessä sekä traumat.

        Suomessa vaan ei ymmärretä kokonaisuutta tulkita, hoito on pirstaleista ja keskitytään osiin. Muutenkin ruokaympyrä on ihan kiva mut monelle se syömisen osaaminen ei ole se ongelma vaan et se syöminen ahdistaa jostain syystä. Ruokaympyrät ei ahdistusta poista. Ja tässä on meidän hoidon suurin vika


      • Anonyymi00058
        Anonyymi00055 kirjoitti:

        30min ja keskitytään syötkö lääkkeitä jne. Ei ne 30minuutissa kerkeä kummempia

        vai on siellä päin puolen tunnin aikoja . täällä on tunnin verran per kerta


      • Anonyymi00059
        Anonyymi00056 kirjoitti:

        Oikealla hoidolla, kyllä. Julkisella Suomessa vaan osaaminen heikkoa

        okei. no miten skitsofreniasta parannutaan täysin ja mikä siihen auttaa yksityisellä


      • Anonyymi00060
        Anonyymi00057 kirjoitti:

        Todellakin voi! Se vaan voi olla kivinen tie koska eka pitää selvittää mikä syömishäiriö ja tausta syy. SH ei välttämättä ole erillinen kokonaisuus vaan osa muuta. Vaikka sitä käsitelläänkin usein erillisenä se ei sitä välttämättä ole. ADHD on yksi mikä kulkee käsikädessä sekä traumat.

        Suomessa vaan ei ymmärretä kokonaisuutta tulkita, hoito on pirstaleista ja keskitytään osiin. Muutenkin ruokaympyrä on ihan kiva mut monelle se syömisen osaaminen ei ole se ongelma vaan et se syöminen ahdistaa jostain syystä. Ruokaympyrät ei ahdistusta poista. Ja tässä on meidän hoidon suurin vika

        voi luoja.nyt oli kyse skitsofreniasta


      • Anonyymi00061
        Anonyymi00057 kirjoitti:

        Todellakin voi! Se vaan voi olla kivinen tie koska eka pitää selvittää mikä syömishäiriö ja tausta syy. SH ei välttämättä ole erillinen kokonaisuus vaan osa muuta. Vaikka sitä käsitelläänkin usein erillisenä se ei sitä välttämättä ole. ADHD on yksi mikä kulkee käsikädessä sekä traumat.

        Suomessa vaan ei ymmärretä kokonaisuutta tulkita, hoito on pirstaleista ja keskitytään osiin. Muutenkin ruokaympyrä on ihan kiva mut monelle se syömisen osaaminen ei ole se ongelma vaan et se syöminen ahdistaa jostain syystä. Ruokaympyrät ei ahdistusta poista. Ja tässä on meidän hoidon suurin vika

        nyt oli kyse skitsofrenian ja syömishäiriön eroista parantua


      • Anonyymi00062
        Anonyymi00026 kirjoitti:

        Miksi et hoida lääkkeittesi käyttöä oma-aloitteisesti, vaan sitä pitää valvoa?
        Voit olla varma, ettei lääkkeittesi käyttöä valvota mielellään. Tuhlaat terveydenhuollon resursseja, kun et hoida lääkitystäsi valvomatta.

        Eikö turvalliseen ja vastuulliseen lääkehoitoon pitäisi nimenomaan kuulua vastaanottokäynneillä seurata lääkitysten vaikutuksia sekä niiden mahdollisia haittoja?


      • Anonyymi00063
        Anonyymi00058 kirjoitti:

        vai on siellä päin puolen tunnin aikoja . täällä on tunnin verran per kerta

        No paperilla tunti, käytönnössä ei koska liian vähän resursseja+kirjaamiset jne


      • Anonyymi00064
        Anonyymi00063 kirjoitti:

        No paperilla tunti, käytönnössä ei koska liian vähän resursseja kirjaamiset jne

        täällä päin ne kirjaamiset tehdään käynnin jälkeen


      • Anonyymi00065
        Anonyymi00061 kirjoitti:

        nyt oli kyse skitsofrenian ja syömishäiriön eroista parantua

        Jep. SH voi parantua. Tosin Suomessa itse hoito toteutettu huonosti oli käytännön tasolla vaikeampaa

        Skitsofreniasta sen sijaan 99% todennäköisyydellä ei. Ainakaan nykytieteellä. Mikään ei tietenkään ole ihan varmaa koska muutamia tapauksia toki aina on


      • Anonyymi00066
        Anonyymi00064 kirjoitti:

        täällä päin ne kirjaamiset tehdään käynnin jälkeen

        Noh, silti. 30min on käytönnässä aikaa. Harvemmin tuntia. Eli aika tiukkaan vedetty aikataulut.


      • Anonyymi00067
        Anonyymi00065 kirjoitti:

        Jep. SH voi parantua. Tosin Suomessa itse hoito toteutettu huonosti oli käytännön tasolla vaikeampaa

        Skitsofreniasta sen sijaan 99% todennäköisyydellä ei. Ainakaan nykytieteellä. Mikään ei tietenkään ole ihan varmaa koska muutamia tapauksia toki aina on

        niin ja nyt oli skitsofreniasta puhe vaikka syömishäiriökin on psyykesairaus


      • Anonyymi00068
        Anonyymi00066 kirjoitti:

        Noh, silti. 30min on käytönnässä aikaa. Harvemmin tuntia. Eli aika tiukkaan vedetty aikataulut.

        täällä on ihan käytännössä tunti aikaa jutella


      • Anonyymi00069
        Anonyymi00065 kirjoitti:

        Jep. SH voi parantua. Tosin Suomessa itse hoito toteutettu huonosti oli käytännön tasolla vaikeampaa

        Skitsofreniasta sen sijaan 99% todennäköisyydellä ei. Ainakaan nykytieteellä. Mikään ei tietenkään ole ihan varmaa koska muutamia tapauksia toki aina on

        Suomessa hoito on aika lääkepainotteista. Me ollaan ongelmissa jos lääkkeet ei toimi tai.. Niitä ei ole ongelmaan. Terapia on liian sidottu diagnooseihin ja jos saat jotain toimintaa julkisen kautta niin hyöty vähän riippuu millaseen ryhmään osut

        Ja joo sit päiväsairaalat, ne on jotain ihme paikkoja missä pitäs olla jotain tukea mut käytännössä ei. Liikaa riippuu muista potilaista. Pahimmillaan kaikki puhelimilla ja 8-14 sellanen lastentarha potilaille


      • Anonyymi00070
        Anonyymi00067 kirjoitti:

        niin ja nyt oli skitsofreniasta puhe vaikka syömishäiriökin on psyykesairaus

        Joo, huomasin. :) Halusin vaan kommentoida. Psyykesairaudet voi mennä limittäin meinaan. Niitä ei pitäs käsitellä erikseen vaan kokonaisuutena. Skitsofreenikollakin voi olla traumoja, SH tai ADHD jne. Sama pätee muihin sairauksiin.


      • Anonyymi00071
        Anonyymi00070 kirjoitti:

        Joo, huomasin. :) Halusin vaan kommentoida. Psyykesairaudet voi mennä limittäin meinaan. Niitä ei pitäs käsitellä erikseen vaan kokonaisuutena. Skitsofreenikollakin voi olla traumoja, SH tai ADHD jne. Sama pätee muihin sairauksiin.

        Niin voi olla olla mutta skitsofreniassa on omat kriteerit. esim syömishäiriössä ei tietääkseni kuulla ja nähdä harhoja


      • Anonyymi00072
        Anonyymi00071 kirjoitti:

        Niin voi olla olla mutta skitsofreniassa on omat kriteerit. esim syömishäiriössä ei tietääkseni kuulla ja nähdä harhoja

        Olet itse asiassa väärässä. Aliravitut SH potilaat (jos siis anorexia nervosa) voi kuulla ääniä. Tosin yleisin psykoottinen harha on paranoidiset harhat. En ole ihan varma kuinka usein ja miten tää ilmenee mut joo, SH potilaat voi kuulla harhoja. Ei tosin vissiin kovin laaja oire, mut olemassa oleva kyllä


      • Anonyymi00073
        Anonyymi00072 kirjoitti:

        Olet itse asiassa väärässä. Aliravitut SH potilaat (jos siis anorexia nervosa) voi kuulla ääniä. Tosin yleisin psykoottinen harha on paranoidiset harhat. En ole ihan varma kuinka usein ja miten tää ilmenee mut joo, SH potilaat voi kuulla harhoja. Ei tosin vissiin kovin laaja oire, mut olemassa oleva kyllä

        Ja toki mahdollista et diagnisoimaton muu sairaus kyseisillä henkilöillä. Raja psyykkisissä sairauksissa ja oireissa on joskus sekava


      • Anonyymi00074
        Anonyymi00072 kirjoitti:

        Olet itse asiassa väärässä. Aliravitut SH potilaat (jos siis anorexia nervosa) voi kuulla ääniä. Tosin yleisin psykoottinen harha on paranoidiset harhat. En ole ihan varma kuinka usein ja miten tää ilmenee mut joo, SH potilaat voi kuulla harhoja. Ei tosin vissiin kovin laaja oire, mut olemassa oleva kyllä

        Paranoidiset harhat eli vainoharhaiset ajatusharhat ovat perusteettomia, vakaumuksellisia uskomuksia siitä, että henkilöä vainotaan, tarkkaillaan, yritetään vahingoittaa tai kohdellaan kaltoin. Nämä harhat ovat todellisuutta koskevia virhepäätelmiä, joita ei voida horjuttaa järkiperusteilla tai vastatodisteilla.
        Oireet ja ilmenemismuodot

        Vainoharhaisuus: Tunne siitä, että muut juonittelevat, tarkkailevat tai uhkaavat.
        Mustasukkaisuusharha: Perusteeton usko kumppanin uskottomuuteen.
        Suuruusluulot: Voi liittyä vainoharhaisuuteen, jolloin henkilö kokee olevansa erityisen tärkeä kohde.
        Tulkinnanvaraisuus: Tavalliset tapahtumat (esim. ohikulkijan hymy) tulkitaan merkityksellisiksi uhkailuiksi.


      • Anonyymi00075
        Anonyymi00074 kirjoitti:

        Paranoidiset harhat eli vainoharhaiset ajatusharhat ovat perusteettomia, vakaumuksellisia uskomuksia siitä, että henkilöä vainotaan, tarkkaillaan, yritetään vahingoittaa tai kohdellaan kaltoin. Nämä harhat ovat todellisuutta koskevia virhepäätelmiä, joita ei voida horjuttaa järkiperusteilla tai vastatodisteilla.
        Oireet ja ilmenemismuodot

        Vainoharhaisuus: Tunne siitä, että muut juonittelevat, tarkkailevat tai uhkaavat.
        Mustasukkaisuusharha: Perusteeton usko kumppanin uskottomuuteen.
        Suuruusluulot: Voi liittyä vainoharhaisuuteen, jolloin henkilö kokee olevansa erityisen tärkeä kohde.
        Tulkinnanvaraisuus: Tavalliset tapahtumat (esim. ohikulkijan hymy) tulkitaan merkityksellisiksi uhkailuiksi.

        silloinhan ihminen on pykoosissa eli hänellä on myös psykoosi


      • Anonyymi00076
        Anonyymi00073 kirjoitti:

        Ja toki mahdollista et diagnisoimaton muu sairaus kyseisillä henkilöillä. Raja psyykkisissä sairauksissa ja oireissa on joskus sekava

        no silloin kyseessä muukin sairaus kuin syömishäiriö


      • Anonyymi00077
        Anonyymi00076 kirjoitti:

        no silloin kyseessä muukin sairaus kuin syömishäiriö

        Tiedän. Mut on myös SH:ssa noita oireita ilman muita sairauksia tai sit niitä ei ole todettu. Ääniä ja paranoidisia ajatuksia siis. En sit tiedä missä psykoosin raja menee, itseasiassa ääniähän on monissa muissakin sairauksissa oireina. Mm. Traumoissa, joissakin fyysissä sairauksissa sivuoireena, vakava unenpuute jne. Ja toki päihteet.

        Eli raja on joskus aika häilyvä. Itse ääniä kokeneena en olettavasti kuitenkaan psykoosissa ollut, tosin sitähän ei voi kukaan jälkikäteen sanoa varmaksi


      • Anonyymi00078
        Anonyymi00074 kirjoitti:

        Paranoidiset harhat eli vainoharhaiset ajatusharhat ovat perusteettomia, vakaumuksellisia uskomuksia siitä, että henkilöä vainotaan, tarkkaillaan, yritetään vahingoittaa tai kohdellaan kaltoin. Nämä harhat ovat todellisuutta koskevia virhepäätelmiä, joita ei voida horjuttaa järkiperusteilla tai vastatodisteilla.
        Oireet ja ilmenemismuodot

        Vainoharhaisuus: Tunne siitä, että muut juonittelevat, tarkkailevat tai uhkaavat.
        Mustasukkaisuusharha: Perusteeton usko kumppanin uskottomuuteen.
        Suuruusluulot: Voi liittyä vainoharhaisuuteen, jolloin henkilö kokee olevansa erityisen tärkeä kohde.
        Tulkinnanvaraisuus: Tavalliset tapahtumat (esim. ohikulkijan hymy) tulkitaan merkityksellisiksi uhkailuiksi.

        Jep. Noita voi olla SH:ssa. Ei välttämättä toki nin pahasti kuin vaikka skitsofreniassa. Kai noissa jonkinlainen aste ero


      • Anonyymi00079
        Anonyymi00078 kirjoitti:

        Jep. Noita voi olla SH:ssa. Ei välttämättä toki nin pahasti kuin vaikka skitsofreniassa. Kai noissa jonkinlainen aste ero

        mielummin noi oireet kuhan ei tarvi syödä


      • Anonyymi00080
        Anonyymi00079 kirjoitti:

        mielummin noi oireet kuhan ei tarvi syödä

        Aste ero tarkottaa tässä tapauksessa lääkärien puolelta kun diagnooseja tehdään. Niillä kai kriteerit miten niitä tulkitaan.

        Ja syöminen ei usein oo se ongelma itessään. Vaan syyt miksei pysty syömään. Moni osaa syödä mut ei pysty. Osaaminen on eri asia kuin pystyminen. Sitä ei voi ymmärtää mille se tuntuu jos ei oo ite kokenu. Se ahdistus on ylitsepääsemätön


      • Anonyymi00081
        Anonyymi00080 kirjoitti:

        Aste ero tarkottaa tässä tapauksessa lääkärien puolelta kun diagnooseja tehdään. Niillä kai kriteerit miten niitä tulkitaan.

        Ja syöminen ei usein oo se ongelma itessään. Vaan syyt miksei pysty syömään. Moni osaa syödä mut ei pysty. Osaaminen on eri asia kuin pystyminen. Sitä ei voi ymmärtää mille se tuntuu jos ei oo ite kokenu. Se ahdistus on ylitsepääsemätön

        Miten lääkäri osaa erottaa mikä harhaluuloisuus on anoreksia ja mikä esim psykoosia


      • Anonyymi00082
        Anonyymi00080 kirjoitti:

        Aste ero tarkottaa tässä tapauksessa lääkärien puolelta kun diagnooseja tehdään. Niillä kai kriteerit miten niitä tulkitaan.

        Ja syöminen ei usein oo se ongelma itessään. Vaan syyt miksei pysty syömään. Moni osaa syödä mut ei pysty. Osaaminen on eri asia kuin pystyminen. Sitä ei voi ymmärtää mille se tuntuu jos ei oo ite kokenu. Se ahdistus on ylitsepääsemätön

        enhän minä ole puhunut mistään pystymisestä ja osaamisesta


      • Anonyymi00083
        Anonyymi00080 kirjoitti:

        Aste ero tarkottaa tässä tapauksessa lääkärien puolelta kun diagnooseja tehdään. Niillä kai kriteerit miten niitä tulkitaan.

        Ja syöminen ei usein oo se ongelma itessään. Vaan syyt miksei pysty syömään. Moni osaa syödä mut ei pysty. Osaaminen on eri asia kuin pystyminen. Sitä ei voi ymmärtää mille se tuntuu jos ei oo ite kokenu. Se ahdistus on ylitsepääsemätön

        Sinä olet parantunut niin nauti elämästä.


      • Anonyymi00084
        Anonyymi00081 kirjoitti:

        Miten lääkäri osaa erottaa mikä harhaluuloisuus on anoreksia ja mikä esim psykoosia

        Tähän en tiedä vastausta. Kaiketi toivottavasti diagnoosit tehdään niin, että riskit pieniä.

        Ja tarvittaessa diagnooseja muutetaan. Tosin tiedän ettei käytännössä toimita näin


      • Anonyymi00085
        Anonyymi00084 kirjoitti:

        Tähän en tiedä vastausta. Kaiketi toivottavasti diagnoosit tehdään niin, että riskit pieniä.

        Ja tarvittaessa diagnooseja muutetaan. Tosin tiedän ettei käytännössä toimita näin

        kun sinä sanoit että syömishäiriössä voi olla harhoja niin miten sinä tiedät mikä on syömishäiriötä ja mikä psykoosia


      • Anonyymi00086
        Anonyymi00077 kirjoitti:

        Tiedän. Mut on myös SH:ssa noita oireita ilman muita sairauksia tai sit niitä ei ole todettu. Ääniä ja paranoidisia ajatuksia siis. En sit tiedä missä psykoosin raja menee, itseasiassa ääniähän on monissa muissakin sairauksissa oireina. Mm. Traumoissa, joissakin fyysissä sairauksissa sivuoireena, vakava unenpuute jne. Ja toki päihteet.

        Eli raja on joskus aika häilyvä. Itse ääniä kokeneena en olettavasti kuitenkaan psykoosissa ollut, tosin sitähän ei voi kukaan jälkikäteen sanoa varmaksi

        Mikä saa ajattelemeaan ettei sulla ollut psykoosia?


      • Anonyymi00087
        Anonyymi00069 kirjoitti:

        Suomessa hoito on aika lääkepainotteista. Me ollaan ongelmissa jos lääkkeet ei toimi tai.. Niitä ei ole ongelmaan. Terapia on liian sidottu diagnooseihin ja jos saat jotain toimintaa julkisen kautta niin hyöty vähän riippuu millaseen ryhmään osut

        Ja joo sit päiväsairaalat, ne on jotain ihme paikkoja missä pitäs olla jotain tukea mut käytännössä ei. Liikaa riippuu muista potilaista. Pahimmillaan kaikki puhelimilla ja 8-14 sellanen lastentarha potilaille

        Oletko oikeesti parantanut kun vaikutat katkeralta?


      • Anonyymi00088
        Anonyymi00077 kirjoitti:

        Tiedän. Mut on myös SH:ssa noita oireita ilman muita sairauksia tai sit niitä ei ole todettu. Ääniä ja paranoidisia ajatuksia siis. En sit tiedä missä psykoosin raja menee, itseasiassa ääniähän on monissa muissakin sairauksissa oireina. Mm. Traumoissa, joissakin fyysissä sairauksissa sivuoireena, vakava unenpuute jne. Ja toki päihteet.

        Eli raja on joskus aika häilyvä. Itse ääniä kokeneena en olettavasti kuitenkaan psykoosissa ollut, tosin sitähän ei voi kukaan jälkikäteen sanoa varmaksi

        No mitä sä mietit silloin kun kuulit ääniä koska tiesit ettei kyse ole psykoosista?


      • Anonyymi00091
        Anonyymi00085 kirjoitti:

        kun sinä sanoit että syömishäiriössä voi olla harhoja niin miten sinä tiedät mikä on syömishäiriötä ja mikä psykoosia

        En tiedäkkään. Sanoin vaan et niitä voi olla. Liittyy varmaan aliravitsemukseen yms. Opin itekkin tän asian, mut kuulemma näin on.


      • Anonyymi00092
        Anonyymi00088 kirjoitti:

        No mitä sä mietit silloin kun kuulit ääniä koska tiesit ettei kyse ole psykoosista?

        Nääh, emmä sillon edes tienny mikä on psykoosi joten en miettiny asiaa yhtään. Ei kukaan sellasia kertonu. Sanottiin vaan et sulla on tää mut kukaa kertonu mitä se sit oikeesti on.

        Ja oon aika varma et mulla ei oo psykoosia ikinä ollu koska mulla on C-PTSD virallisena diagnoosina. Toki asiaa ei voi sanoa varmasti. EIkä tietää. Mut todennäköistä on et en ikinä ollu psykoosissa


      • Anonyymi00093
        Anonyymi00087 kirjoitti:

        Oletko oikeesti parantanut kun vaikutat katkeralta?

        Sehän riippuu siitä mikä lasketaan parantumiselta. Lääkäreiden mielestä olen koska mulla eri diagnoosi ja oireeton, suhteellisesti


      • Anonyymi00094
        Anonyymi00051 kirjoitti:

        Tiedän. Moitin silti terveydenhuoltoa ettei ne kerro näistä aktiivisemmin vaan keskittyy lääkkeisiin yms. Ei ihme et meillä mt-ongelmat kasvanu

        En puhu kenestäkään henkilökohtaisesti, mutta en myöskään pahoita mieltäni jos joku tunnistaa itsensä.

        Kun tätäkin keskustelua seuraa, niin on helppo jakaa ihmiset karkeasti kahteen ryhmään. Toinen ryhmä sponttaanisti rupeaa ehdottelemaan erilaisia paikkoja mistä sitä apua ja tukea voisi saada.

        Ja toinen ryhmä jatkaa sitä inttämistä, ja valittamista että miksi sitä ei sieltä voi hakea. Se on totta, että silloin kun ihmisellä itsellään on pelikaani turbiinissa, niin on vaikea etsiä tietoa, mutta missä vaiheessa se ongelma muuttuu asennevammaksi?

        Miksi meillä on tämä ihmisjoukko joka jatkaa sitä hyödytöntä valittamista, vaikka he voisivat ihan yhtä hyvin jakaa sitä hyödyllistä tietoa niille, jolla sillä hetkellä on se tilanne päällä?


      • Anonyymi00095
        Anonyymi00094 kirjoitti:

        En puhu kenestäkään henkilökohtaisesti, mutta en myöskään pahoita mieltäni jos joku tunnistaa itsensä.

        Kun tätäkin keskustelua seuraa, niin on helppo jakaa ihmiset karkeasti kahteen ryhmään. Toinen ryhmä sponttaanisti rupeaa ehdottelemaan erilaisia paikkoja mistä sitä apua ja tukea voisi saada.

        Ja toinen ryhmä jatkaa sitä inttämistä, ja valittamista että miksi sitä ei sieltä voi hakea. Se on totta, että silloin kun ihmisellä itsellään on pelikaani turbiinissa, niin on vaikea etsiä tietoa, mutta missä vaiheessa se ongelma muuttuu asennevammaksi?

        Miksi meillä on tämä ihmisjoukko joka jatkaa sitä hyödytöntä valittamista, vaikka he voisivat ihan yhtä hyvin jakaa sitä hyödyllistä tietoa niille, jolla sillä hetkellä on se tilanne päällä?

        Ite koen enemmän vaan sen kritiikkinä entisenä järjestelmän läpikäyneenä. Tiedän et noita on ja ihmettelen miksei niitä aktiivisemmin tarjota. Moni joka voi huonosti ei ite osaa/jaksa ettiä vaan on nimenomaan sen julkisen armoilla. Ja ne ei paljoa kerro muista.

        Mä jaan muille itse asiassa tietoa. Mut toisaalta se missä jaan on jo porukkaa joka ei välttämättä tartte. Niitä jotka tarttee on vaikea saavuttaa eri syistä


      • Anonyymi00096
        Anonyymi00091 kirjoitti:

        En tiedäkkään. Sanoin vaan et niitä voi olla. Liittyy varmaan aliravitsemukseen yms. Opin itekkin tän asian, mut kuulemma näin on.

        No miten sinä voit sanoa toisen puolesta mikä on syömishäiriötä ja mikä psykoosia.


      • Anonyymi00097
        Anonyymi00092 kirjoitti:

        Nääh, emmä sillon edes tienny mikä on psykoosi joten en miettiny asiaa yhtään. Ei kukaan sellasia kertonu. Sanottiin vaan et sulla on tää mut kukaa kertonu mitä se sit oikeesti on.

        Ja oon aika varma et mulla ei oo psykoosia ikinä ollu koska mulla on C-PTSD virallisena diagnoosina. Toki asiaa ei voi sanoa varmasti. EIkä tietää. Mut todennäköistä on et en ikinä ollu psykoosissa

        olet sä se joka oli osastolla 6 vuotta. Miten sun terapia on edennyt vielä pidät unipäiväkirjaa. Sinulla on sitä katkeruutta ja vihaa, Sinä jumitat edelleen menneisyydessä. Oletko päässyt teapeutille puhuu tästä sun vihasta?


      • Anonyymi00098
        Anonyymi00093 kirjoitti:

        Sehän riippuu siitä mikä lasketaan parantumiselta. Lääkäreiden mielestä olen koska mulla eri diagnoosi ja oireeton, suhteellisesti

        Lääkäreitten mielestä olet mutta oletko omasta mielestä?


      • Anonyymi00099
        Anonyymi00095 kirjoitti:

        Ite koen enemmän vaan sen kritiikkinä entisenä järjestelmän läpikäyneenä. Tiedän et noita on ja ihmettelen miksei niitä aktiivisemmin tarjota. Moni joka voi huonosti ei ite osaa/jaksa ettiä vaan on nimenomaan sen julkisen armoilla. Ja ne ei paljoa kerro muista.

        Mä jaan muille itse asiassa tietoa. Mut toisaalta se missä jaan on jo porukkaa joka ei välttämättä tartte. Niitä jotka tarttee on vaikea saavuttaa eri syistä

        Missä on sen ihmisen läheiset ja tukiverkko?


      • Anonyymi00100
        Anonyymi00092 kirjoitti:

        Nääh, emmä sillon edes tienny mikä on psykoosi joten en miettiny asiaa yhtään. Ei kukaan sellasia kertonu. Sanottiin vaan et sulla on tää mut kukaa kertonu mitä se sit oikeesti on.

        Ja oon aika varma et mulla ei oo psykoosia ikinä ollu koska mulla on C-PTSD virallisena diagnoosina. Toki asiaa ei voi sanoa varmasti. EIkä tietää. Mut todennäköistä on et en ikinä ollu psykoosissa

        Joko sä päässyt puhuu kelan terapeutille sun traumoista ja siitä osastoon kohdistuvasta vihasta ja katkeruudesta.


      • Anonyymi00101
        Anonyymi00092 kirjoitti:

        Nääh, emmä sillon edes tienny mikä on psykoosi joten en miettiny asiaa yhtään. Ei kukaan sellasia kertonu. Sanottiin vaan et sulla on tää mut kukaa kertonu mitä se sit oikeesti on.

        Ja oon aika varma et mulla ei oo psykoosia ikinä ollu koska mulla on C-PTSD virallisena diagnoosina. Toki asiaa ei voi sanoa varmasti. EIkä tietää. Mut todennäköistä on et en ikinä ollu psykoosissa

        Sä muuten vaan näit vesilätäköitä lattailla ja kuulit ääni ?Joita ei ollut olemassa ja sinä puhut että sun todellisuudentaju on säilynyt. Näkikö muut niitä vesilätäköitä ja kuuli samoja ääniä mitä itse kuulit?


      • Anonyymi00102
        Anonyymi00034 kirjoitti:

        Tätäpä juuri tarkoitin, että on kiinni myös hoitoa saavasta ihmisestä, onko hän valmis ottamaan sitä vastaan, eli haluaako hän oppia pärjäämään itsensä kanssa.
        Jos itse ei tule toimeen itsensä kanssa, on se jollain tavalla opeteltava. Elämähän olisi aika kamalaa, jos ei itsensä kanssa pärjäisi, kun itsestään ei irtikään pääse. Muita ihmisiä pystyy pakenemaan, jos niin haluaa, mutta itseään ei pysty.

        Toisaalta mietin, sairaudentunto, ok. Toisaalta, saattaisiko se aiheuttaa sen, että ihminen sitten liikaa identifioituisi sairauteensa, ja sen varjolla "oireilisi", tai selittelisi sanomisiaan ja tekemisiään sillä sairaudella.
        Koska jotkut saattavat käsittää tuon sairaudentunto-termin sillä tavalla, että heidän pitäisi muka olla sairaita, ja sairautensa mukaisia (mitä ikinä tuo nyt tarkoittaakaan, sairauden mukainen, keksin sen juuri samalla kun suollan tekstiä) .

        Kyllä ja kyllä. Se on totta, että toisessa ääripäässä on ihmisiä jotka ajattelevat asoioita / elämäänsä liikaa sairauden kautta.


      • Anonyymi00103
        Anonyymi00096 kirjoitti:

        No miten sinä voit sanoa toisen puolesta mikä on syömishäiriötä ja mikä psykoosia.

        En voikkaan. Mut kerroin vaan et sh voi myös olla harhoja. Lääkärithän ne tekee ne päätökset. Joskus menee oikein, joskus ei


      • Anonyymi00104
        Anonyymi00101 kirjoitti:

        Sä muuten vaan näit vesilätäköitä lattailla ja kuulit ääni ?Joita ei ollut olemassa ja sinä puhut että sun todellisuudentaju on säilynyt. Näkikö muut niitä vesilätäköitä ja kuuli samoja ääniä mitä itse kuulit?

        Vesilätäköt oli oikeita. Äänet vaan varotti niistä. En ikinä nähnyt asioita, jotka ei ole oikeita. Mun harhat oli ääniä aikoinaan. Mut edelleen, äänet ei tee psykoosia. Trauma äänet ei oo niitä. Ja en todellakaan tiedä mikä ne erottaa. Lääkäri vaan sano et eri asia.


      • Anonyymi00105
        Anonyymi00100 kirjoitti:

        Joko sä päässyt puhuu kelan terapeutille sun traumoista ja siitä osastoon kohdistuvasta vihasta ja katkeruudesta.

        Koko ajan puhutaan ja edetään. Mut tää on 1-3v projekti ainakin. Ollaan alussa vasta


      • Anonyymi00106
        Anonyymi00099 kirjoitti:

        Missä on sen ihmisen läheiset ja tukiverkko?

        Kaikilla ei ole. Valitettavasti. Tukiverkko omassa ryhmässä monelle on... Hoitohenkilökunta. Omaiset ei vaan jaksa/Pysty auttaa erisyistä


      • Anonyymi00107
        Anonyymi00106 kirjoitti:

        Kaikilla ei ole. Valitettavasti. Tukiverkko omassa ryhmässä monelle on... Hoitohenkilökunta. Omaiset ei vaan jaksa/Pysty auttaa erisyistä

        Mutta eihän hoitohenkilökunta voi tulla potilaan kotiin pitää potilaalle seuraa. Se ei ole heidän työnkuvaansa kuuluva tehtävä.


      • Anonyymi00108
        Anonyymi00106 kirjoitti:

        Kaikilla ei ole. Valitettavasti. Tukiverkko omassa ryhmässä monelle on... Hoitohenkilökunta. Omaiset ei vaan jaksa/Pysty auttaa erisyistä

        No mikä on ongelma jos saa tukea ryhmästä jos hoitajalle ei saa aikaa?


      • Anonyymi00109
        Anonyymi00105 kirjoitti:

        Koko ajan puhutaan ja edetään. Mut tää on 1-3v projekti ainakin. Ollaan alussa vasta

        Minä tiedän. sinä olet puhunut tästä jo viime vuonna. Miksi sinä sitten edelleen jumitat menneisyydessä jos kerta olet edistynyt?


      • Anonyymi00110
        Anonyymi00104 kirjoitti:

        Vesilätäköt oli oikeita. Äänet vaan varotti niistä. En ikinä nähnyt asioita, jotka ei ole oikeita. Mun harhat oli ääniä aikoinaan. Mut edelleen, äänet ei tee psykoosia. Trauma äänet ei oo niitä. Ja en todellakaan tiedä mikä ne erottaa. Lääkäri vaan sano et eri asia.

        Vesilätäköt sisällä oli oikeita. Miksi niitä lattioita ei kuivattu? ja mistä se vesi oli tullut? Äänet varoitti koska lattialla oli vettä. No mitä ne äänet sanoi että ole varovainen ettet liukastu märällä lattialla?


      • Anonyymi00111
        Anonyymi00103 kirjoitti:

        En voikkaan. Mut kerroin vaan et sh voi myös olla harhoja. Lääkärithän ne tekee ne päätökset. Joskus menee oikein, joskus ei

        Niin voi mutta et edelleenkään voi tietää onko toisella ihmisellä harhat psykoosista vai syömishäiriöstä


      • Anonyymi00112
        Anonyymi00069 kirjoitti:

        Suomessa hoito on aika lääkepainotteista. Me ollaan ongelmissa jos lääkkeet ei toimi tai.. Niitä ei ole ongelmaan. Terapia on liian sidottu diagnooseihin ja jos saat jotain toimintaa julkisen kautta niin hyöty vähän riippuu millaseen ryhmään osut

        Ja joo sit päiväsairaalat, ne on jotain ihme paikkoja missä pitäs olla jotain tukea mut käytännössä ei. Liikaa riippuu muista potilaista. Pahimmillaan kaikki puhelimilla ja 8-14 sellanen lastentarha potilaille

        Itseasiassa suomessa käytetään paljon vähemmän pitkäkestoisia injektioita mitä muualla. Eli skitsofreenikot voivat "unohtaa" ottaa lääkkeensä huomattavasti helpommin kuin monissa muissa maissa.


      • Anonyymi00113
        Anonyymi00095 kirjoitti:

        Ite koen enemmän vaan sen kritiikkinä entisenä järjestelmän läpikäyneenä. Tiedän et noita on ja ihmettelen miksei niitä aktiivisemmin tarjota. Moni joka voi huonosti ei ite osaa/jaksa ettiä vaan on nimenomaan sen julkisen armoilla. Ja ne ei paljoa kerro muista.

        Mä jaan muille itse asiassa tietoa. Mut toisaalta se missä jaan on jo porukkaa joka ei välttämättä tartte. Niitä jotka tarttee on vaikea saavuttaa eri syistä

        Mitä hyödyllistä tietoa olet jakanut tässä ketjussa, sellaiselle ihmiselle joka ei itse jostain syystä kykene sitä hakemaan?


      • Anonyymi00114
        Anonyymi00113 kirjoitti:

        Mitä hyödyllistä tietoa olet jakanut tässä ketjussa, sellaiselle ihmiselle joka ei itse jostain syystä kykene sitä hakemaan?

        En täällä mitään mut tuskinpa ne täällä on


      • Anonyymi00117
        Anonyymi00108 kirjoitti:

        No mikä on ongelma jos saa tukea ryhmästä jos hoitajalle ei saa aikaa?

        No siis tää ei ole mikään irl ryhmä. Nettikeskusteluryhmä. Monella tuolla ei ole irl mitään tukiverkostoa. Eikä tää oo mikään järjestönkään. Ihan keskustelusovelluksessa oleva ryhmä


      • Anonyymi00118
        Anonyymi00109 kirjoitti:

        Minä tiedän. sinä olet puhunut tästä jo viime vuonna. Miksi sinä sitten edelleen jumitat menneisyydessä jos kerta olet edistynyt?

        Edistyminen ei aina oo lineaarista. En näe painajaisia enään. Joten oon edistyny huomattavasti. Ainakin tietyillä osa-aluiella


      • Anonyymi00119
        Anonyymi00110 kirjoitti:

        Vesilätäköt sisällä oli oikeita. Miksi niitä lattioita ei kuivattu? ja mistä se vesi oli tullut? Äänet varoitti koska lattialla oli vettä. No mitä ne äänet sanoi että ole varovainen ettet liukastu märällä lattialla?

        Siis ulkona... Kun kävelin. En mä ikinä sisällä nähny ja toi oli esimerkki. Neutraaleja ääniä jotka varotti lätäköistä tai haukku mua/kritisoi/puhu painosta tai pari ääntä jotka kaukaisuudessa keskusteli ilman et kuulin mitä.

        Tiesin niiden yleensä olevan ei totta. Toki bussissa/junassa/metrossa oli vähän vaikeampaa joskus kun paljon ihmisiä


      • Anonyymi00120
        Anonyymi00052 kirjoitti:

        Kyllä mutta syömishäiriöstä voi parantua

        Psyykkisistäkin häiriöistä voi parantua.


      • Anonyymi00121
        Anonyymi00069 kirjoitti:

        Suomessa hoito on aika lääkepainotteista. Me ollaan ongelmissa jos lääkkeet ei toimi tai.. Niitä ei ole ongelmaan. Terapia on liian sidottu diagnooseihin ja jos saat jotain toimintaa julkisen kautta niin hyöty vähän riippuu millaseen ryhmään osut

        Ja joo sit päiväsairaalat, ne on jotain ihme paikkoja missä pitäs olla jotain tukea mut käytännössä ei. Liikaa riippuu muista potilaista. Pahimmillaan kaikki puhelimilla ja 8-14 sellanen lastentarha potilaille

        Onhan se "lastentarhakin" ennalta sovitun määräajan pituisena parempi kuin se, että jäisi yksin kotiin voivottelemaan. Tulisi ainakin lähdettyä jonnekin, missä tapaa muitakin.
        Ja jos haluaa apua, jos haluaa toipua ja alkaa voimaan paremmin, niin kannattaa kaikki keinot kokeilla, etenkin jos niitä tarjotaan.


      • Anonyymi00122
        Anonyymi00075 kirjoitti:

        silloinhan ihminen on pykoosissa eli hänellä on myös psykoosi

        Ei noihinkaan aina liity psykoosia, ihminen voi luulla ja kuvitella olemattomia ilman psykoosiakin.


      • Anonyymi00123
        Anonyymi00081 kirjoitti:

        Miten lääkäri osaa erottaa mikä harhaluuloisuus on anoreksia ja mikä esim psykoosia

        Psykoosissa olevalla ei yleensä ole ongelmia syömisen kanssa. Siinä se ero anoreksiaan on.


      • Anonyymi00124
        Anonyymi00094 kirjoitti:

        En puhu kenestäkään henkilökohtaisesti, mutta en myöskään pahoita mieltäni jos joku tunnistaa itsensä.

        Kun tätäkin keskustelua seuraa, niin on helppo jakaa ihmiset karkeasti kahteen ryhmään. Toinen ryhmä sponttaanisti rupeaa ehdottelemaan erilaisia paikkoja mistä sitä apua ja tukea voisi saada.

        Ja toinen ryhmä jatkaa sitä inttämistä, ja valittamista että miksi sitä ei sieltä voi hakea. Se on totta, että silloin kun ihmisellä itsellään on pelikaani turbiinissa, niin on vaikea etsiä tietoa, mutta missä vaiheessa se ongelma muuttuu asennevammaksi?

        Miksi meillä on tämä ihmisjoukko joka jatkaa sitä hyödytöntä valittamista, vaikka he voisivat ihan yhtä hyvin jakaa sitä hyödyllistä tietoa niille, jolla sillä hetkellä on se tilanne päällä?

        Ihminen ei voi edelleenkään kovin hyvin, jos valittaminen jatkuu ja jatkuu, vaikka vointi olisi muka jo parantunut. Jos on kaikkeen, ja enemmänkin itseensä tyytymätön, ei ole vielä parantunut.
        Onhan se kai vaikeaa jakaa tietoa muille, jos ei itsekään ole tyytyväinen saamaansa tietoon, apuun ja tukeen.


      • Anonyymi00125
        Anonyymi00121 kirjoitti:

        Onhan se "lastentarhakin" ennalta sovitun määräajan pituisena parempi kuin se, että jäisi yksin kotiin voivottelemaan. Tulisi ainakin lähdettyä jonnekin, missä tapaa muitakin.
        Ja jos haluaa apua, jos haluaa toipua ja alkaa voimaan paremmin, niin kannattaa kaikki keinot kokeilla, etenkin jos niitä tarjotaan.

        No joo mut se maksaa muuten. En tiedä mitä irti saa jos 8-14 ollaan kännykällä eikä oikeestaan mitään tehdä. Toki tähän vaikutti et muita potilaita ei kiinnostanu eikä hoitajiakaan... Yksin on vähän paha tehä mitään

        Sanomattakin selvää et lopetin ja mitä nyt kaverilla vastaava niin eipä ne siellä yhtään enempää tee. Vissiin liian huonokuntosia pannaan sinne ja lopputulos on sit... Joku pakkohoidon ja vapaan väliltä


      • Anonyymi00126
        Anonyymi00122 kirjoitti:

        Ei noihinkaan aina liity psykoosia, ihminen voi luulla ja kuvitella olemattomia ilman psykoosiakin.

        Totta. Ei kaikki harhaluulot yms oo psykoosia


      • Anonyymi00128
        Anonyymi00118 kirjoitti:

        Edistyminen ei aina oo lineaarista. En näe painajaisia enään. Joten oon edistyny huomattavasti. Ainakin tietyillä osa-aluiella

        Et näe enää painaijaisia osastosta mutta silti vihaat osaston lääkäreitä ja hoitajia. Et sinä koskaan pysty palaamaan menneisyyteen muuttamaan asioita. Koita päästää irti.


      • Anonyymi00129
        Anonyymi00119 kirjoitti:

        Siis ulkona... Kun kävelin. En mä ikinä sisällä nähny ja toi oli esimerkki. Neutraaleja ääniä jotka varotti lätäköistä tai haukku mua/kritisoi/puhu painosta tai pari ääntä jotka kaukaisuudessa keskusteli ilman et kuulin mitä.

        Tiesin niiden yleensä olevan ei totta. Toki bussissa/junassa/metrossa oli vähän vaikeampaa joskus kun paljon ihmisiä

        Ja sinusta tuo kertoo että todellisuudentaju on säilynyt? Lätäköt puhui sulle


      • Anonyymi00130
        Anonyymi00128 kirjoitti:

        Et näe enää painaijaisia osastosta mutta silti vihaat osaston lääkäreitä ja hoitajia. Et sinä koskaan pysty palaamaan menneisyyteen muuttamaan asioita. Koita päästää irti.

        No painajaisten loppuminen on voitto. Unilääkkeitä en tartte enään eli oon nyt 100% lääkketön. Ainakin mitä ei-fyysisiin juttuihin tulee. Näkisin et toipumisessa on monta eri askelta. Tää on ehkä niistä tärkeimpiä


      • Anonyymi00131
        Anonyymi00129 kirjoitti:

        Ja sinusta tuo kertoo että todellisuudentaju on säilynyt? Lätäköt puhui sulle

        Tiesin ettei ne ole totta. Ja traumajutuissa ei olla psykoosissa eli siltä osin kyllä. Ja lääkäri samaa mieltä ettei mulla ikinä menny todellisuudentaju niinkuin psykoosissa menee. Eli en ollu psykoosissa mut tietenkään koko historian ajalta ei voi sanoa etten olis ikinä ollu.


      • Anonyymi00132
        Anonyymi00114 kirjoitti:

        En täällä mitään mut tuskinpa ne täällä on

        Miksi sitten olet täällä?

        Ei ehkä sellainen kysymys mitä pitää pohtia tai vastata tällä foorumilla, mutta jos sinulla oli sitä terapiamahdollisuutta, niin ehkä se voisi olla hyvä asia käydä siellä läpi terapeutin kanssa.

        Jos valittaminen jollain anonyymifoorumilla, pelastaa henkesi, niin ehkä se on silloin yksilön kannalta ihan fine jatkaa sitä käyttäytymismallia, mutta laajemmassa mittakaavassa ihminen todellakin voi valita sen että onko hänen motivaattorit positiivisia vai negatiivisia.

        Kannattaa siis miettiä syvällisesti, miksi valita negatiivinen motivaattori positiivisen sijaan.


      • Anonyymi00133
        Anonyymi00132 kirjoitti:

        Miksi sitten olet täällä?

        Ei ehkä sellainen kysymys mitä pitää pohtia tai vastata tällä foorumilla, mutta jos sinulla oli sitä terapiamahdollisuutta, niin ehkä se voisi olla hyvä asia käydä siellä läpi terapeutin kanssa.

        Jos valittaminen jollain anonyymifoorumilla, pelastaa henkesi, niin ehkä se on silloin yksilön kannalta ihan fine jatkaa sitä käyttäytymismallia, mutta laajemmassa mittakaavassa ihminen todellakin voi valita sen että onko hänen motivaattorit positiivisia vai negatiivisia.

        Kannattaa siis miettiä syvällisesti, miksi valita negatiivinen motivaattori positiivisen sijaan.

        Noh, enemmän mä kritisoin ja jaan omia kokemuksia täällä. Tiedän kuitenkin jonkun verran eri palveluista ja siitä miten niitä annetaan/ei anneta. Enkä todistettavasti ainakaan ole se ns. sairaudentunnoton jota täällä käytetään paljon terminä. Tiedän siis miten skitsofreniaa hoidetaan Suomessa ja yleensä ottaen mt-ongelmia jne. En tiedä onko niillä väliä, ehkä on ehkä ei.


      • Anonyymi00134

        Arvaamaton,niin kuin yleensä vasta diagnoisoidut sairaudetkin.


      • Anonyymi00135
        Anonyymi00021 kirjoitti:

        mutta kun kaikki ei halua käyttää lääkkeitä kun ei tarjota muuta apua.

        Kaikiella on omat varjopuolensa,niin ottamisella kuin ottamatta jättämiselläkin.Oli ryhmässä taikka ei.On vain sopeuduttava kyseiseen tilanteeseen piti siitä taikka sitten ei.


      • Anonyymi00136
        Anonyymi00037 kirjoitti:

        Ajat muuttuu. Ite puhuin menneistä. Sillon en osannu enkä tienny kun kukaan kertonu. Julkinen vaa anto lääkkeitä. Nyt vuosia myöhemmin osaan mut en tartte

        Lääke ei ole ratkaisu.Se peittää vain sairauden oireita.Tie terveyteen on itsenäinen ja käy tavoitteeseen pikkuhevetin kautta.


      • Anonyymi00137
        Anonyymi00136 kirjoitti:

        Lääke ei ole ratkaisu.Se peittää vain sairauden oireita.Tie terveyteen on itsenäinen ja käy tavoitteeseen pikkuhevetin kautta.

        Joskus niitä tarttee mut mukaan tarttee muutakin tukea


      • Anonyymi00138
        Anonyymi00123 kirjoitti:

        Psykoosissa olevalla ei yleensä ole ongelmia syömisen kanssa. Siinä se ero anoreksiaan on.

        Mitä anoreksiaa sairastava tekee sitten psykiatrian osastolla?


      • Anonyymi00140
        Anonyymi00138 kirjoitti:

        Mitä anoreksiaa sairastava tekee sitten psykiatrian osastolla?

        Psykiatrian osastolle laitetaan nekin jos liian alipainoinen. SH:lle erikostuneita yksiköitä ei oo paljoa saatika paikkoja eli yleensä ne menee muiden kanssa samoihin osastoihin. Eli Jos oot liian laiha->Psykiatrian osastossa hoito

        Ja SH:ta sairastavalla voi olla muitakin ongelmia kuten itsetuhoisuutta, masennusta jne. Sekä psykoosi. Näin yleisellä tasolla siis.


      • Anonyymi00141
        Anonyymi00123 kirjoitti:

        Psykoosissa olevalla ei yleensä ole ongelmia syömisen kanssa. Siinä se ero anoreksiaan on.

        Ero on muutakin koska anoreksiassa on noita oireita mitkä voi mennä päällekkäin muiden oireiden kanssa. Mikäähän ei sano ettei anoreksiaa sairastavalla voi olla joku muukin diagnoosi. Mut tää on just psykiatrian vaikeus, moni juttu voi mennä päällekkäin


      • Anonyymi00142
        Anonyymi00140 kirjoitti:

        Psykiatrian osastolle laitetaan nekin jos liian alipainoinen. SH:lle erikostuneita yksiköitä ei oo paljoa saatika paikkoja eli yleensä ne menee muiden kanssa samoihin osastoihin. Eli Jos oot liian laiha->Psykiatrian osastossa hoito

        Ja SH:ta sairastavalla voi olla muitakin ongelmia kuten itsetuhoisuutta, masennusta jne. Sekä psykoosi. Näin yleisellä tasolla siis.

        Mutta lapsi laitetaan samalle psykiatrian osastolle aikuisten kanssa.


      • Anonyymi00143
        Anonyymi00142 kirjoitti:

        Mutta lapsi laitetaan samalle psykiatrian osastolle aikuisten kanssa.

        Ei. Alaikäsille on omat. Luojan kiitos. Tosin 18v joutuu aikuisten osalle hetikun täyttää ihan sama vaikka muut olis minkä ikäsiä


      • Anonyymi00144
        Anonyymi00142 kirjoitti:

        Mutta lapsi laitetaan samalle psykiatrian osastolle aikuisten kanssa.

        Ei laiteta. Nyt jotain rotia taas siihen höpötykseen.


      • Anonyymi00146
        Anonyymi00136 kirjoitti:

        Lääke ei ole ratkaisu.Se peittää vain sairauden oireita.Tie terveyteen on itsenäinen ja käy tavoitteeseen pikkuhevetin kautta.

        Lääke on oikea ratkaisu, juusi silloin jos ihminen ei pysty tai halua siihen itsenäiseen toimintana terveytensä parantamiseksi.


      • Anonyymi00147
        Anonyymi00138 kirjoitti:

        Mitä anoreksiaa sairastava tekee sitten psykiatrian osastolla?

        Vaikka anoreksian hoito vaatii omaa erityisosaamista, niin se ei ole somaattinen sairaus. Valitettavasti samaa ongelmaa on myös monen muun mielenterveysongelman kanssa.

        Eli valitettavasti jos jonkun kunnan alueella ei ole ollut tarpeeksi asiakkaita / erityisosaamista, niin vähän harvinaisemman MT-ongelman kanssa on ihmiset joutuneet karrikoidusti psykoosisairaiden keskelle, mikä ei ole juurikaan heidän toipumista edistänyt, vaan joskus päinvastoin.

        Sitä en tiedä miten paljon asiat ovat muuttuneet nyt hyvinvointialueiden myötä, ja sen että räätälöytyjä ryhmiä pystytään pitämään etänä, yhä laajemmalle alueelle.

        Tottakai se sitten sapettaa jos satut olemaan se jolle se mustapekka jää käteen, ja sen takia saat alisuoriutuvaa hoitoa. Mutta se on myös yksi niistä asioista joka pitää jotenkin omassa mielessä käsitellä, kun puhutaan ihmisen omasta paranemisprosessista.


      • Anonyymi00148
        Anonyymi00146 kirjoitti:

        Lääke on oikea ratkaisu, juusi silloin jos ihminen ei pysty tai halua siihen itsenäiseen toimintana terveytensä parantamiseksi.

        Osa lääkkeistä auttaa myös et pystyy käsittelemään. Toki osassa sairauksissa ei paljoa ole mitä voi ite tehdä


      • Anonyymi00149
        Anonyymi00143 kirjoitti:

        Ei. Alaikäsille on omat. Luojan kiitos. Tosin 18v joutuu aikuisten osalle hetikun täyttää ihan sama vaikka muut olis minkä ikäsiä

        No tämä kuusi vuotta osastolla ollut oli 13 vuotiaana aikuisten kanssa samalla osastolla.


      • Anonyymi00150
        Anonyymi00144 kirjoitti:

        Ei laiteta. Nyt jotain rotia taas siihen höpötykseen.

        No voit itse kysyä tältä joka oli 6 vuotta osastolla anoreksian takia. Hän voi teille kertoa itse.


      • Anonyymi00151
        Anonyymi00147 kirjoitti:

        Vaikka anoreksian hoito vaatii omaa erityisosaamista, niin se ei ole somaattinen sairaus. Valitettavasti samaa ongelmaa on myös monen muun mielenterveysongelman kanssa.

        Eli valitettavasti jos jonkun kunnan alueella ei ole ollut tarpeeksi asiakkaita / erityisosaamista, niin vähän harvinaisemman MT-ongelman kanssa on ihmiset joutuneet karrikoidusti psykoosisairaiden keskelle, mikä ei ole juurikaan heidän toipumista edistänyt, vaan joskus päinvastoin.

        Sitä en tiedä miten paljon asiat ovat muuttuneet nyt hyvinvointialueiden myötä, ja sen että räätälöytyjä ryhmiä pystytään pitämään etänä, yhä laajemmalle alueelle.

        Tottakai se sitten sapettaa jos satut olemaan se jolle se mustapekka jää käteen, ja sen takia saat alisuoriutuvaa hoitoa. Mutta se on myös yksi niistä asioista joka pitää jotenkin omassa mielessä käsitellä, kun puhutaan ihmisen omasta paranemisprosessista.

        Syömishäiriöitä hoitavia osastojakaan ei taida olla kovin paljon. Joskus voi olla, että paikkavajeen vuoksi saattavat sijoittaa tavalliselle psykiatriselle osastolle.


      • Anonyymi00154
        Anonyymi00147 kirjoitti:

        Vaikka anoreksian hoito vaatii omaa erityisosaamista, niin se ei ole somaattinen sairaus. Valitettavasti samaa ongelmaa on myös monen muun mielenterveysongelman kanssa.

        Eli valitettavasti jos jonkun kunnan alueella ei ole ollut tarpeeksi asiakkaita / erityisosaamista, niin vähän harvinaisemman MT-ongelman kanssa on ihmiset joutuneet karrikoidusti psykoosisairaiden keskelle, mikä ei ole juurikaan heidän toipumista edistänyt, vaan joskus päinvastoin.

        Sitä en tiedä miten paljon asiat ovat muuttuneet nyt hyvinvointialueiden myötä, ja sen että räätälöytyjä ryhmiä pystytään pitämään etänä, yhä laajemmalle alueelle.

        Tottakai se sitten sapettaa jos satut olemaan se jolle se mustapekka jää käteen, ja sen takia saat alisuoriutuvaa hoitoa. Mutta se on myös yksi niistä asioista joka pitää jotenkin omassa mielessä käsitellä, kun puhutaan ihmisen omasta paranemisprosessista.

        Ei ne edelleenkään pääse omilleen. SH osastoilla on itseasiassa kaikki syömishäiriöt eli sinällään enemmän porukkaa mut totuus on ettei ongelma ole asiakkaiden puutteessa vaan osastopaikkojen, Potilaita on enemmän kuin paikkoja

        Avohoidossa tais SH ongelmat olla aikalailla nykyäänkin yksilö juttuja. Jos siis saat muutakin kuin hoitajan tapaamisia. 2x kuussa tapaaminen ei oikeesti auta


      • Anonyymi00155
        Anonyymi00149 kirjoitti:

        No tämä kuusi vuotta osastolla ollut oli 13 vuotiaana aikuisten kanssa samalla osastolla.

        En ikinä sanonu ku et olin 6v osastolla. Olin aikuisten kun täytin 18v ja sitä ennen nuorten. Tosin jo mun aikana huoneet vaihtu jatkuvasti ja osastot. Yhtäjaksoinen sairaalajakso 6v, osastot nyt ja kirjaimet muuttu. Ja huoneet


      • Anonyymi00156
        Anonyymi00155 kirjoitti:

        En ikinä sanonu ku et olin 6v osastolla. Olin aikuisten kun täytin 18v ja sitä ennen nuorten. Tosin jo mun aikana huoneet vaihtu jatkuvasti ja osastot. Yhtäjaksoinen sairaalajakso 6v, osastot nyt ja kirjaimet muuttu. Ja huoneet

        Okei muistin väärin. Kauan kerkesit olee aikuisten osastolla kun sinä pääsit 18 vuotiaana pois sieltä?


      • Anonyymi00157
        Anonyymi00156 kirjoitti:

        Okei muistin väärin. Kauan kerkesit olee aikuisten osastolla kun sinä pääsit 18 vuotiaana pois sieltä?

        Pari kuukautta. Kävin aikalailla kääntymässä onneksi. Oli aika pelottavaa kyllä siellä olla nuorin


      • Anonyymi00158
        Anonyymi00157 kirjoitti:

        Pari kuukautta. Kävin aikalailla kääntymässä onneksi. Oli aika pelottavaa kyllä siellä olla nuorin

        Olet kertonut että sinulla oli osastolla tylsää. Miksi sinä et jutellut niiden muiden nuorten kanssa jotka oli sun kaa samaan aikaan osastolla?


      • Anonyymi00159
        Anonyymi00158 kirjoitti:

        Olet kertonut että sinulla oli osastolla tylsää. Miksi sinä et jutellut niiden muiden nuorten kanssa jotka oli sun kaa samaan aikaan osastolla?

        No kellä ei olis? Päivässä 24h. Juttelin kyllä porukan kanssa mut suurin osa mun aikana oli niitä jotka epäsosiaalisia ja omiin oloihin vetäytyneitä. Ei sitä kauaan jaksa yrittää yksin. Porukka kuitenkin vaihtu aika tiuhaan tahtiin, siirreltiin osastojen välillä jne. Osastolla oikeesti tosi vähän tekemistä. Etenki ku telkkarikin näytti vaan Yle 1 koska kaukosäädin rikki eikä kanavia voinu vaihtaa.... Luonnollisesti ketää kiinnostanu korjata kaukosäädintä


    • Anonyymi00089

      Ikäihmisillä joita olen jo sillä tavalla jotakuinkin myös minä on ongelmansa jostakin minun ongelmat on peräisin. Niiden piti päättyä.

    • Anonyymi00090

      Jos olisin kuin kotonani, niin olisin hiljaa. Saisin vielä nukuttua.

    • Anonyymi00127
    • Anonyymi00145

      Sama pätee myös muihin lääkäreihin, että pelleilevät kyllä jollain persoonallisuushäiriöillä, mutta jättää huomiomatta sen jota näkee. Esim. ehkä oikean asian, mutta mutta ei potilasta. Tuossa sinulle ensiapu lääkettä ja käy vaikka lepäämässä hetki ennen kidutusta.

      • Anonyymi00152

        Mitä kidutusta, miten ja kuka kiduttavat, muka ?


      • Anonyymi00153
        Anonyymi00152 kirjoitti:

        Mitä kidutusta, miten ja kuka kiduttavat, muka ?

        Sairaushan se mikä kiduttaa muuten terveen ihmisen mieltä.


    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Vesikin maksaa, miksei hengitysilma?

      Jatkuvasti itketään ettei ole rahaa mihinkään, mutta tilastojen mukaan rahaa on enemmän kuin koskaan, joten miksei asial
      Maailman menoa
      29
      1909
    2. Satuolennoista tarinointi ei kuulu peruskoulun tehtäviin

      Opetustunteja on muutenkin käytössä vain rajallinen määrä. Eli nämä satuhommat koulun ulkopuolelle vapaaehtoisiin harras
      Maailman menoa
      165
      1880
    3. Suomalainen perheenisä vaatii Suvivirren esittämisestä hyvityksiä

      Itse lapsena uskonnonopetuksesta vissiin traumoja saanut ihka suomalainen (!) perheenisä vaatii Espoon kaupungilta korva
      Maailman menoa
      376
      1755
    4. Mies profiloin sinut

      Etsit täysin hallittavaa mutta samalla poikkeuksellista ihmistä. Etsit jotain mitä et koskaan tule saamaan.
      Ikävä
      216
      1248
    5. Lahkokasteen ja kristillisen kasteen erot

      Raamatun mukaan Kristillisessä yhdessä kasteessa Jumala pesee ja puhdistaa ihmisen sydämen ja poistaa perisynnin kirouks
      Kaste
      422
      1158
    6. Känsäkoura ja hotelli

      Tietoa kuka ostanut?
      Kuhmo
      12
      1131
    7. Nostetaanko nainen kissa pöydälle?

      Ja selvitetään nämä tunteet?
      Ikävä
      92
      1093
    8. Heikki Paasosen Marita-vaimo jätti tunteikkaat jäähyväiset: "Tällä kertaa me..."

      Heikki Paasonen on naimisissa Marita Paasosen (os. Alatalo) kanssa ja heillä on kaksi pientä lasta. Nyt koitti aika jätt
      Suomalaiset julkkikset
      8
      1066
    9. Salainen kastekoulutus

      Millainen on helluntailainen kastekoulutus ja kauanko se kestää ?
      Kaste
      285
      1025
    10. Pirkanlinna yleisötapahtuma

      Oli todella hyvä tilaisuus. Ja EERO. L. Aivan mahtava tyyppi. Veti rennosti ja asiallisesti. Ja yleisöltä hyviä kysymyks
      Ähtäri
      50
      1011
    Aihe