Ei siinä ettenkö nauttisi sinkkuelämästä mutta nyt alkaa iskemään kohta paniikki jo kun kaikki kaverit sikiää ja kahliintuu ympärillä... Mayday mayday. Tarttee varmaan kohta hommata uusia kavereita joitten kanssa lähtee bailaamaan. Ikääkin kun on "vasta" 23 vuotta niin ei sitä vielä halua jäädä kotiin kökkimään. Blaah.. Ongelma se on tämäkin.
Paniikki
iskee kohta....
3641
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Ymmärrän kyllä oikein hyvin, että on kurjaa kun kaverit muuttuvat ihan silmissä. Nuorempana itse tuskailin aina, kun kaverit alkoivat seurustelemaan, ja jotkut heistä muuttuivat aivan toisiksi ihmisiksi, eikä todellakaan hyvään suuntaan. Eipä viitsinyt yksi pitää edes mitään yhteyttä, ennenkuin tuli ero, jolloin kyllä kaadettiin minun päälle sydänsurut. Ah.
Jos vanhoista kavereista ei enää ole seuraksi, niin sitten uusia kavereita vain, jos suinkin pystyt niitä hankkimaan (se kun ei aina ole niin helppoa, varsinkin jos pitäisi tyhjästä lähteä; Tämä sillä oletuksella, että KAIKKI kaverisi ovat yhtäkkiä kahlinneet itsensä). Ei tarvitse lyödä välejä poikki, mutta minua kyllä raivostuttaisi, jos nuoruuden kuviot toistuisvat.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000005&conference=4500000000000299&posting=22000000009562459
Ko. palsta on täynnä näitä... ;)
.... Lähes kaikki kaverit ympärillä seurustelevat ja minä vain kuljen kaduilla yksikseni ja haaveilen, että minullakin olisi joku...joku jolle voisi kertoa syvimmät salaisuutensa, joku jota voisi halata, kun siltä tuntuu ja jolle voisi kertoa, että rakastaa tätä niin paljon, että sattuu...
Melkein onnistuin, mutta hän olikin toisen oma...Nuolen haavojani pitkään.