Kauanko pitkitetään, kuin ydinvoimaakin

https://tekniikanmaailma.fi/tonni-hiilidioksidia-ilmakehasta-bensaksi-alle-satasella-jo-vuonna-2021-tieteissatua-vai-ratkaisu-ilmastonmuutokseen/#:~:text=Lopuksi hiilidioksidi yhdistetään vetyyn ja muunnetaan nestemäiseksi polttoaineeksi kuten bensiiniksi, dieseliksi ja lentopetroliksi.

Mitä VTT on saavuttanut?
Puhdas koostumus: VTT:n kehittämillä menetelmillä tuotettu diesel on erittäin puhdasta. Sen setaaniluku on korkea ja se palaa lähes ilman pienhiukkaspäästöjä.
Skaalautuvuus: Tutkimus on siirtynyt laboratoriotasolta kohti konttikokoisia pilottilaitoksia, joita voidaan viedä esimerkiksi tehtaiden piippujen viereen.Hiilidioksidin talteenotto: VTT on kehittänyt menetelmiä, joilla hiilidioksidi saadaan talteen suoraan ulkoilmasta tai rakennusten ilmanvaihdosta.

Lappeenrannassa on tehty maailmanlaajuisesti merkittävää työtä. Heidän "konttitehtaansa" osoitti, että ketju toimii:Mitä tehtiin: Ilmasta otettiin hiilidioksidia, vedestä tehtiin vetyä ja ne yhdistettiin polttoaineeksi.Tulos: Laitos tuotti pienen määrän e-dieseliä, jolla ajettiin testiajoja. Se todisti, että tekninen prosessi on hallinnassa.Seuraava askel: Nyt katseet ovat teollisen mittakaavan laitoksissa, sillä laboratoriopilotti on vasta alkusoittoa.
2. Milloin tätä saa huoltoasemalta?Tämä on se "miljoonan euron kysymys". Vastaus riippuu siitä, puhutaanko uusiutuvasta vai synteettisestä dieselistä:Nyt heti: Voit jo nyt ostaa HVO-dieseliä (esim. Neste My), joka on valmistettu jätteistä ja rasvoista. Se on kemiallisesti lähes samaa kuin e-diesel ja siinä on erittäin korkea setaaniluku.Lähitulevaisuus (2025–2027): Ensimmäiset teollisen mittakaavan P2X-laitokset (kuten P2X Solutions Harjavallassa) aloittavat tuotannon. Aluksi ne keskittyvät usein vetyyn tai e-metaaniin, mutta e-diesel seuraa perässä.Laaja saatavuus (2030-luku): Synteettinen e-diesel yleistyy huoltoasemilla vasta, kun tuotantokustannukset laskevat ja uusiutuvaa sähköä on tarjolla valtavia määriä.
3. Mikä jarruttaa kaupallistamista?Vaikka VTT:n tutkimus on pitkällä, kaksi asiaa ratkaisee hinnan:Sähkön hinta: Prosessi kuluttaa paljon sähköä. Se on kannattavaa vain, kun sähkö on halpaa (esim. tuulivoiman ylituotanto).Laitteiston hinta: Elektrolyysilaitteet ja CO2-kaapparit ovat vielä kalliita investointeja.4. Tiesitkö tämän?Suunnitteilla on myös hanke, jossa Finnairin käyttämä kerosiini valmistettaisiin tällä samalla menetelmällä. Lentoliikenne on laivaliikenteen ohella suurin ajuri synteettisille polttoaineille, koska niitä on vaikea sähköistää akuilla.Haluaisitko tarkempaa tietoa jostakin näistä:Hintaennuste: Mitä e-litra voisi maksaa verrattuna fossiiliseen?Kotimaiset yritykset: Ketkä muut kuin VTT ja P2X Solutions ovat pelissä mukana.

Turpeesta dieseliksi - bensaksi ym. Enää esteena poliittinen vastustus.
Menee ydinvoiman vastuksen tapaan ilmeisesti, jota nyt ei vastusteta.

https://www.vttresearch.com/fi/palvelut/hiilidioksidin-talteenotto-kaytto-ja-varastointi-ccu-ja-ccs

Metsäteollisuuden arvonlisän nostamisesta on käyty aktiivista keskustelua vuosien ajan. Keskustelussa ei ole kuitenkaan huomioitu suurta hyödyntämätöntä raaka-ainevirtaa, bioperäistä hiilidioksidia. Luonnonvarakeskus (Luke) ja VTT arvioivat, että bioperäisen hiilidioksidin talteenotto, varastointi ja hyötykäyttö voisivat kasvattaa metsäsektorin kansantaloudelle tuottamaa arvonlisää merkittävästi.

Luke ja VTT arvioivat tuoreessa keskustelunavauksessaan ”Päästäjästä tuottajaksi – Hiilidioksiditaloudella arvonlisää Suomen metsäsektorille”, millaisia taloudellisia vaikutuksia metsäteollisuuden vuosittain tuottaman 20 miljoonan tonnin bioperäisen hiilidioksidin talteenotolla, hyötykäytöllä ja varastoinnilla voisi olla Suomelle.

VTT:n selvitys: Teollisuudessa talteen otetusta hiilidioksidista valmistetuilla tuotteilla olisi miljardien eurojen liiketoimintapotentiaali.

Hiilidioksidi­päästö ei pian enää ole päästö vaan arvokasta raaka-ainetta
Vihreä siirtymä | Vetytutkimusjohtajan mielestä vetytalouteen pitäisi investoida nyt rohkeammin. ”Ruotsissa ja Tanskassa tehdään jo.”

Ajatus, että metsäteollisuuden piipuista pääsevä hiilidioksidi ei olekaan vain ilmastoa lämmittävä saaste vaan arvokas raaka-aine, on mullistava. Siihen suuntaan maailma on kuitenkin menossa.

Puupohjaisesta hiilidioksidista voidaan valmistaa yhdessä tuuli- tai aurinkosähköllä tuotetun vedyn kanssa niin sanottuja sähköpolttoaineita. Lopputuote voi olla vaikkapa lentopolttoainetta tai laivamoottoreissa yleistyvää metanolia. Tieliikenteen dieseliä tai bensaa.

Kopioo on taas, mutta mistä se on kopioitu?