Tässäpä kertomaa yhden päivän työmatkalta. Valot vaihtuvat keltaisiksi ja edessä menevä auto alkaa jarruttaa, kuten minäkin. Takaa kuitenkin alkaa kuulua voimistuva moottorin ääni ja iso moottoripyörä kiihdyttää meidän ohi nopeasti. Ihmiset katsovat ihaillen, kun hienon näköinen moottoripörä liitää uljaasti risteyksen yli läpi punaisten.
Seuraavaksi alkaa moottoritie. Kiihdytän ylinopeuden puolelle. Kauempana kulkee moottoripyörä. Saan sen kiinni ja ajan ohi. Hetken päästä moottoripyörä ajaa minusta ohi oikealta kaartaen eteeni noin metrin päähän autoni keulasta. Painan jarrua ja jättäydyn suosiolla kauemmaksi. Moottoripyöräilijä jatkaa hieman aikaa pujottelua ohittelemalla vuorotellen oikealta ja vasemalta muuta moottoritiellä kulkevaa liikennettä. Sitten motoristi rauhoittuu ja uskallan taas nostaa nopeutta. Tällä kertaa pääsen ohituksen jälkeen jatkamaan matkaani ilman hämminkiä.
Sitten alkaa kantatie ja ajan jonossa. jotain vilahtaa vasemmalla. Ahaa, motoristihan siinä ohittaa. Jonon ohittaminen sujuu hienosti ja keltainen viiva sekä mäennyppylä ei onneksi häiritse kiireistä motoristia.
Työpäivä tehtaassa on tehty ja on aika palata lähiöön. Paluumatkalla kuuluu taas tutuksi tullut murina vasemmalta ja katsomattakin tiedän motoristin olevan ohittamassa. Mietin, että nyt kelpaa ohittaa, kun ei ole keltaista viivaakaan ja itse en aja kun ainostaan hieman ylinopeutta.
Seuraavaksi alkaa moottoritie. Kiihdytän ylinopeuden puolelle. Kauempana kulkee moottoripyörä. Saan sen kiinni ja ajan ohi. Hetken päästä moottoripyörä ajaa minusta ohi oikealta kaartaen eteeni noin metrin päähän autoni keulasta. Painan jarrua ja jättäydyn suosiolla kauemmaksi. Moottoripyöräilijä jatkaa hieman aikaa pujottelua ohittelemalla vuorotellen oikealta ja vasemalta muuta moottoritiellä kulkevaa liikennettä. Sitten motoristi rauhoittuu ja uskallan taas nostaa nopeutta. Tällä kertaa pääsen ohituksen jälkeen jatkamaan matkaani ilman hämminkiä.
Sitten alkaa kantatie ja ajan jonossa. jotain vilahtaa vasemmalla. Ahaa, motoristihan siinä ohittaa. Jonon ohittaminen sujuu hienosti ja keltainen viiva sekä mäennyppylä ei onneksi häiritse kiireistä motoristia.
Työpäivä tehtaassa on tehty ja on aika palata lähiöön. Paluumatkalla kuuluu taas tutuksi tullut murina vasemmalta ja katsomattakin tiedän motoristin olevan ohittamassa. Mietin, että nyt kelpaa ohittaa, kun ei ole keltaista viivaakaan ja itse en aja kun ainostaan hieman ylinopeutta.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Harmittaako/ oletko kateellinen? vai mikä on jutun juoni?
Kannattaako muiden ajotapoihin paljoo kiinnittää huomiota? joskus kylläkin. Mutta yleensä siitä stressaa ihan turhaa, liikenteessä on niin paljon
kusipäitä ja kekemattomat siihen päälle ym.... tv:sairaankuljetus.
Tolkunpöljä se motoristi varsinkin siihen eteesi ängätessään... Joillekin vähälahjaisillle ei vain mene jakeluun, että joku saattaa pitää matkatessaan kovempaa nopeutta, vaan se otetaan välittömästi provosointina ja siihenhän luiskaotsa vastaa tietysti ainoalla vaistonsa opastamalla tavalla.
Joillekin normaaleille yksilöille liikenne on tapa käydä töissä ja ylipäätään päästä paikasta toiseen, joillekin se on pulssia nostava ekstriimilaji.
Toivoa sopii, että kun matkakumppanisi pyörällään jossakin vaiheessa mällin lasauttaa, niin ketään muuta ei ole sopassa kärsimässä. Jossakin vaiheessa nimittäin tapahtuu opin ottaminen kantapään kautta, sillä käytöksestään päätellen ko. kuski on kovin äkkinäinen ja pyöristetty kärkiset saksetkin ovat vaaralliset äkkinäisen kädessä...
Tarkoitus on hieman herätellä motoristejä noudattamaan liikennesääntöjä.
Harrastan myös moottoripyöräilyä ja tiedän, että maailma näyttää hivenen erilaiselta pyörän päältä katsoen. Pyörälle sopii ihan hyvin pieni ylinopeuskin ja keltaiset viivat tuntuvat turhan pitkiltä rajoittamaan ohitusta.
Mielestäni kuitenkin moottoripyöräilijän vastuuton käyttäytyminen liikenteessä aiheuttaa vaaraa myös muille kun motoristille. En halua kuvitellakaan sitä jälkeä, mitä syntyy, jos moottoritiellä pujotteleva motoristi jostain syystä kaatuukin ja kahta kaistaa ajavat autoilijat väistelevät asvaltilla pyörivää pyöräilijää. Tulos on varmaan joku ketjukolari.
Voin sanoa, että ohittaessani motoristia moottoritiellä, kyse ei todellakaan ole haastamista mihinkään typerään kilpailuun. Kyse on vaan siitä, että olen valinnut korkeamman matkanopeuden ja siihen ei oikellla kaistalla olevalla kulkuvälineellä ole vaikutusta.
Viime kesänä naapurini ajoi autolla pienen peltikolarin moottoripyöräilijän kanssa.
Maantie, harvaan liikennöity, nopeus rajoitettu 80:een kilometriin tunnissa. Naapurin isäntä palaamassa mökiltä sunnuntai-ilapäivällä noin kello 18, kaunis ja kuiva kesäinen keli.
Audi A6 Avant, nopeutta sallitut 80 tai himpun yli.
Sitten pamahti.
Vastaantullut moottoripyöräilijä loivassa vasemmalle kaartuneessa kurvissa oikaisi hieman liikaa, ja pyörää kallistaessaan oli tietysti ylävartalonsa melkoisesti vastaantulijan kaistalla. Pyörä ja auto eivät osuneet toisiinsa ollenkaan, vain auto ja pyörän kuljettaja.
Näin auton myöhemmin; se näytti siltä, kuin siihen olisi osunut jumbojetti. Vasen etupyörä puuttui, koko keulan vasen puoli painunut sisään kymmeniä senttejä.
Auton kuljettaja loukkasi hieman kasvojaan ja jalkojaan, muut matkustajat säilyivät loukkantumatta. Suurin osa pyöräilijästä pysyi pyörän päällä ojan pohjalle saakka parin sadan metrin päässä, kainaloista ylöspäin ihan kaikkea ei koskaan löytynyt.
Poliisiraportin mukaan pyörän nopeudeksi kohtaamishetkellä arvioitiin 160-180 km/h.
SD