Lesken hallinnanoikeus kotiinsa

Vanhana, sairaana miehenä leskeä ei ole sydäntä "potkia pihalle". Vainaja ei jättänyt testamenttia jälkeensä. Periaatteessa lapsella on yhä se perintökaaren oikeus.

Aloittaja ei edes kerro puolikkaan aiempaa omistajaa.
Leski on nyt kuolinpesän osakas vähintään puolikkaan osuudelle. Kuolinpesän kaikesta omaisuudesta ei ole vielä edes tietoa.
Kiinteistö on ainakin eli "tontti".
Rakennukset puoliksi omistava voi aivan hyvin tehdä vuokrasopimuksen/myynnin edullisesti loppuosasta leskelle tai kuolinpesälle (leski iso omistaja).
Osittamatonta hallitsevaa osakasta ei voi edes häätää, kun hän tuskin häätää itseään.

Anonyymi00002 kirjoitti:

Vanhana, sairaana miehenä leskeä ei ole sydäntä "potkia pihalle". Vainaja ei jättänyt testamenttia jälkeensä. Periaatteessa lapsella on yhä se perintökaaren oikeus.

Periaatteessakaan? Ei. Vaan käytännössä.

Anonyymi00013 kirjoitti:

Periaatteessakaan? Ei. Vaan käytännössä.

Niin silloin kun se toteutetaan.

Anonyymi00014 kirjoitti:

Niin silloin kun se toteutetaan.

Kuolinpesä osittamatta tekee vain yksimielisiä päätöksiä. Leski on päättämässä kuolinpesän hallinnossa. Leski on toistaiseksi ainoa kuolinpesän haltuunottaja nyt ominaisuuksiltaan ainakin myös.

Anonyymi00002 kirjoitti:

Vanhana, sairaana miehenä leskeä ei ole sydäntä "potkia pihalle". Vainaja ei jättänyt testamenttia jälkeensä. Periaatteessa lapsella on yhä se perintökaaren oikeus.

Miten voi olla periaatteessa rintaperillisellä perintöoikeus? Hänhän on käytännössä se perillinen. Tämä 'periaatteessa', vaatisi vähän selvennystä.
Lähtökohtaisesti nimittäin rintaperillinen perii menehtyneen vanhempansa, ja on kuolinpesän osakas siihen asti, kun saa perintönsä haltuunsa, perinnönjaossa. Jos ainoa perillinen, omistuksen voi hän siirtää jo perukirjan tiedoilla itselleen, omaan perintöisuuteensa.
Vai onko perillinen sopinut jotain, tai luopunut perinnöstä?
Jos on, sopinut osuutensa luovutuksesta tai luopunut, sitten on ' periaatteessa', enää.

Anonyymi00024 kirjoitti:

Miten voi olla periaatteessa rintaperillisellä perintöoikeus? Hänhän on käytännössä se perillinen. Tämä 'periaatteessa', vaatisi vähän selvennystä.
Lähtökohtaisesti nimittäin rintaperillinen perii menehtyneen vanhempansa, ja on kuolinpesän osakas siihen asti, kun saa perintönsä haltuunsa, perinnönjaossa. Jos ainoa perillinen, omistuksen voi hän siirtää jo perukirjan tiedoilla itselleen, omaan perintöisuuteensa.
Vai onko perillinen sopinut jotain, tai luopunut perinnöstä?
Jos on, sopinut osuutensa luovutuksesta tai luopunut, sitten on ' periaatteessa', enää.

Lue lisää

Tuota aloittaja ei tietenkään tarkoittanut.
Asumista hän tarkoitti, mutta hän ei vaan voi nyt siitä yksin päättää.
Toistaiseksi leski kuolinpesän puolikkaan omistajana päättää asumisesta myös. Hän tuskin häätöä antaisi.

Huonolta näyttää ! Jos verojuristin mukaan siis lesken kodista eli vainajan jättämästä omistuskodistaan joku omistaa edes osan, lesken oikeutta kotiinsa ei olisi ! Karmeeta ! Miten tätä voi kiertää tai muuttaa ? Eihän vähävaraista vanhaa sairasta miestä voi häätää kodistaan.

Anonyymi00004 kirjoitti:

Huonolta näyttää ! Jos verojuristin mukaan siis lesken kodista eli vainajan jättämästä omistuskodistaan joku omistaa edes osan, lesken oikeutta kotiinsa ei olisi ! Karmeeta ! Miten tätä voi kiertää tai muuttaa ? Eihän vähävaraista vanhaa sairasta miestä voi häätää kodistaan.

Lue lisää

vaatii sopimuksen lesken ja perillisten kesken/asunnon omistajien kesken.

Ei leskeä tartte potkia pihalle,kaikki on sovittavissa jos tahtoa löytyy.

Anonyymi00005 kirjoitti:

vaatii sopimuksen lesken ja perillisten kesken/asunnon omistajien kesken.

Ei leskeä tartte potkia pihalle,kaikki on sovittavissa jos tahtoa löytyy.

Rakennukset puoliksi omistava voi aivan hyvin tehdä vuokrasopimuksen/myynnin edullisesti loppuosasta leskelle tai kuolinpesälle (leski iso omistaja).
Osittamatonta hallitsevaa osakasta ei voi edes häätää, kun hän tuskin häätää itseään.

Anonyymi00005 kirjoitti:

vaatii sopimuksen lesken ja perillisten kesken/asunnon omistajien kesken.

Ei leskeä tartte potkia pihalle,kaikki on sovittavissa jos tahtoa löytyy.

Tässä murheellisessa tapauksessa tuskin tahtoa löytyy.

No, ei ainakaan tuo koske tätä tapausta lainkaan, kun tuo linkki koskee avioehtosopimusta.

Vainajan osalta rauenneet, mutta hänen perillisensä elää ja hengittää, eli osaomistajan kuuluu tehdä sopimuksia kuolinpesän kanssa, johon kuuluvat osakkaina sekä leski, että perillinen.
Kuolinpesän ulkopuolinen osaomistaja ri mitenkään voi joutua maksamaan perintöveroja, koska ei peri yhtään mitään, vaan on kuolinpesään nähden ulkopuolisessa asemassa.

Anonyymi00026 kirjoitti:

Vainajan osalta rauenneet, mutta hänen perillisensä elää ja hengittää, eli osaomistajan kuuluu tehdä sopimuksia kuolinpesän kanssa, johon kuuluvat osakkaina sekä leski, että perillinen.
Kuolinpesän ulkopuolinen osaomistaja ri mitenkään voi joutua maksamaan perintöveroja, koska ei peri yhtään mitään, vaan on kuolinpesään nähden ulkopuolisessa asemassa.

Lue lisää

Suullista tai ylipäänsä vainajan tekemää sopimusta ei ole kenenkään pakko tehdä mitenkään "uudestaan"
Tuollainen sopimus on vain purkautunut ja silloin ollaan uudessa tilassa ilman sopimusta eräiden osalta. Leski voi olla vielä sopimuksen osapuoli sukulaisnaisen kera.
Hän voi siis myös olla paremmassa asemassa kuin täysin ulkopuoliset

Anonyymi00030 kirjoitti:

Suullista tai ylipäänsä vainajan tekemää sopimusta ei ole kenenkään pakko tehdä mitenkään "uudestaan"
Tuollainen sopimus on vain purkautunut ja silloin ollaan uudessa tilassa ilman sopimusta eräiden osalta. Leski voi olla vielä sopimuksen osapuoli sukulaisnaisen kera.
Hän voi siis myös olla paremmassa asemassa kuin täysin ulkopuoliset

Lue lisää

Aina tässä ketjussa puhutaan tuosta leskestä. Hän kuuluu toisena itse kuolinpesän hallintoon, kunnes ositus hänen ja perillisen, joka ei ole ulkopuolinen, vaan osakas, välillä on toimitettu.
Kuinka se pääsee unohtumaan, että menehtyneellä on elävä perillinen?
Taas menehtyneen sisar, ri kuulu kuolinpesään mitenkään, vaan on osaomistaja kiinteistössä, josta tämä muu kuin omistamansa osa kuuluu kuolinpesälle.
Jos ei muuten ymmärrä, voi piirtää vaikka ympyrän kuvaamaan kiinteistöä. Vetää viivan siihen poikki sen ympyrän. Toisella viivan puolella ympyrässä on yksi omistaja. Vainajan sisar. Toisella puolella ennen ositusta, on 2 kp osakasta.
Jos mitään dopimukdia tehdään, siinä täytyy saada nimi myös siltä perilliset, ei ihan riitä että vuokrasta tai kaupasta, sopivat leski ja vainajan sisar.

Anonyymi00039 kirjoitti:

Aina tässä ketjussa puhutaan tuosta leskestä. Hän kuuluu toisena itse kuolinpesän hallintoon, kunnes ositus hänen ja perillisen, joka ei ole ulkopuolinen, vaan osakas, välillä on toimitettu.
Kuinka se pääsee unohtumaan, että menehtyneellä on elävä perillinen?
Taas menehtyneen sisar, ri kuulu kuolinpesään mitenkään, vaan on osaomistaja kiinteistössä, josta tämä muu kuin omistamansa osa kuuluu kuolinpesälle.
Jos ei muuten ymmärrä, voi piirtää vaikka ympyrän kuvaamaan kiinteistöä. Vetää viivan siihen poikki sen ympyrän. Toisella viivan puolella ympyrässä on yksi omistaja. Vainajan sisar. Toisella puolella ennen ositusta, on 2 kp osakasta.
Jos mitään dopimukdia tehdään, siinä täytyy saada nimi myös siltä perilliset, ei ihan riitä että vuokrasta tai kaupasta, sopivat leski ja vainajan sisar.

Lue lisää

Vaikka sisar omistaisikin osan, niin luetaampa se 3lku 1a tarkoin, eli leskellä on oikeus pitää HALLINNASSAAN yhteisenä KOTINA KÄYTETYN jollei jäämistössä ole muuta asumiseen kelpaavaa tai hänen itsensä OMISTAMAA asuntoa.

Tärkeimmät kohdat isolla.

Eli nyt kun ymmärrämme suomen kielioppia, niin yhteisenä kotina käytetty VOI OLLA myös vuokra-asuntokin, koskka hallinnassa ei tarkoita omistamista vaan saa pitää hallussaan, hallinoida sitä, eli vuokrasopimuksesta vaan tippuu toinen osapuoli pois, EI SEN KUMMEMPIA vänkyröitä tarvita, että älkää lukeko sitä lakia VÄÄRIN.

Nuo sanamuodot tarkoittaa sitä, että on se ja yksi vitun maku kuka omistaa , kokonaan taikka edes neljäsosan, niin asumiseen kelpaava asunto.

Sanamuodot perintökaaressa ei tarkoita sitä, että asunnon tulee olla pariskunnan omistama TAI EDES kuulua edesmenneen jäämistöön.

Eli yllä oleva tarkoittaa sitä, että oikeusistuimet tekee opetetun mukaisia päätöksiä, EI LAKIEN mukaisia vaikka siitä määrätään pl 2§ 3mom. selkeästi lain käytöstä.

Kun lopetatte sen opetetun tulkinta tavan, niin laki aukeaa teillekkin ihan uudella tavalla ja erityisen hyvin käytettäväksi, laki tietääkseni ei käytössä kulu, mutta pää kuluu pähkäillessä typerästi.

Anonyymi00044 kirjoitti:

Vaikka sisar omistaisikin osan, niin luetaampa se 3lku 1a tarkoin, eli leskellä on oikeus pitää HALLINNASSAAN yhteisenä KOTINA KÄYTETYN jollei jäämistössä ole muuta asumiseen kelpaavaa tai hänen itsensä OMISTAMAA asuntoa.

Tärkeimmät kohdat isolla.

Eli nyt kun ymmärrämme suomen kielioppia, niin yhteisenä kotina käytetty VOI OLLA myös vuokra-asuntokin, koskka hallinnassa ei tarkoita omistamista vaan saa pitää hallussaan, hallinoida sitä, eli vuokrasopimuksesta vaan tippuu toinen osapuoli pois, EI SEN KUMMEMPIA vänkyröitä tarvita, että älkää lukeko sitä lakia VÄÄRIN.

Nuo sanamuodot tarkoittaa sitä, että on se ja yksi vitun maku kuka omistaa , kokonaan taikka edes neljäsosan, niin asumiseen kelpaava asunto.

Sanamuodot perintökaaressa ei tarkoita sitä, että asunnon tulee olla pariskunnan omistama TAI EDES kuulua edesmenneen jäämistöön.

Eli yllä oleva tarkoittaa sitä, että oikeusistuimet tekee opetetun mukaisia päätöksiä, EI LAKIEN mukaisia vaikka siitä määrätään pl 2§ 3mom. selkeästi lain käytöstä.

Kun lopetatte sen opetetun tulkinta tavan, niin laki aukeaa teillekkin ihan uudella tavalla ja erityisen hyvin käytettäväksi, laki tietääkseni ei käytössä kulu, mutta pää kuluu pähkäillessä typerästi.

Lue lisää

Tässähän tämä on selkeästi sanottu (piti tarkistaa kun kirjoitin ihan ulkomuistista tuohon lainattuun).

Lukekaa ymmärtäen: PK 1a 2mom. Rintaperillisen jakovaatimuksen ja testamentinsaajan oikeuden estämättä eloonjäänyt puoliso >>>> saa pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina<<< käytetyn >>>tai<<< muun jäämistöön kuuluvan eloonjääneen puolison kodiksi sopivan asunnon, jollei kodiksi sopivaa asuntoa sisälly >>>>eloonjääneen puolison varallisuuteen<<<<<..
Jotta ymmärrätte, asunto voi kuulua jäämistöön, mutta voi olla jäämistöön kuulumatonkin, sanamuoto YHTEISENÄ KOTINA KÄYTETYN HALLINNASSAAN.

Eli siis, jos ovat asuneet vuokralla keskustassa vaikka omistaisivatkin asuinkiinteistön syrjässä metsän keskellä, mutta on on asumiseen kelpaamaton, niin perintökaari antaa oikeuden jäädä asumaan yhteisenä kotina käytettyyn.

Ymmärsittekö???

Anonyymi00039 kirjoitti:

Aina tässä ketjussa puhutaan tuosta leskestä. Hän kuuluu toisena itse kuolinpesän hallintoon, kunnes ositus hänen ja perillisen, joka ei ole ulkopuolinen, vaan osakas, välillä on toimitettu.
Kuinka se pääsee unohtumaan, että menehtyneellä on elävä perillinen?
Taas menehtyneen sisar, ri kuulu kuolinpesään mitenkään, vaan on osaomistaja kiinteistössä, josta tämä muu kuin omistamansa osa kuuluu kuolinpesälle.
Jos ei muuten ymmärrä, voi piirtää vaikka ympyrän kuvaamaan kiinteistöä. Vetää viivan siihen poikki sen ympyrän. Toisella viivan puolella ympyrässä on yksi omistaja. Vainajan sisar. Toisella puolella ennen ositusta, on 2 kp osakasta.
Jos mitään dopimukdia tehdään, siinä täytyy saada nimi myös siltä perilliset, ei ihan riitä että vuokrasta tai kaupasta, sopivat leski ja vainajan sisar.

Lue lisää

Tuossa kerrotaan selvästi, että vainajan sisko ei ole omistaja kiinteistöön lainkaan. Tai sitten on väärin kerrottu (jos on kysymys esimerkiksi kuolinpesästä, jossa omistus ei ole tietenkään suoraan kenenkään).

Anonyymi00045 kirjoitti:

Tässähän tämä on selkeästi sanottu (piti tarkistaa kun kirjoitin ihan ulkomuistista tuohon lainattuun).

Lukekaa ymmärtäen: PK 1a 2mom. Rintaperillisen jakovaatimuksen ja testamentinsaajan oikeuden estämättä eloonjäänyt puoliso >>>> saa pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina<<< käytetyn >>>tai<<< muun jäämistöön kuuluvan eloonjääneen puolison kodiksi sopivan asunnon, jollei kodiksi sopivaa asuntoa sisälly >>>>eloonjääneen puolison varallisuuteen<<<<<..
Jotta ymmärrätte, asunto voi kuulua jäämistöön, mutta voi olla jäämistöön kuulumatonkin, sanamuoto YHTEISENÄ KOTINA KÄYTETYN HALLINNASSAAN.

Eli siis, jos ovat asuneet vuokralla keskustassa vaikka omistaisivatkin asuinkiinteistön syrjässä metsän keskellä, mutta on on asumiseen kelpaamaton, niin perintökaari antaa oikeuden jäädä asumaan yhteisenä kotina käytettyyn.

Ymmärsittekö???

Lue lisää

Löpsötin se jaksaa jakaa disinformaatiota topicista toiseen.
Hölmöläinen ei huomioi kolmannen osapuolen oikeuksia mitenkään.

Voi olla toimivaksi käypä tapa.
Laillisesti kaikki jatkuu kuten aiemmin ositukseen asti lesken ja vainajan välillä. Vuokraa ei saa vaatia vielä ennen ositusta.

Täytyy varmaan ottaa tähän tilanteeseen tuomari. Voikohan tapauksesta koitua pitkäkin ?

Anonyymi00015 kirjoitti:

Täytyy varmaan ottaa tähän tilanteeseen tuomari. Voikohan tapauksesta koitua pitkäkin ?

Voi asianajaja ottaa ainakin perillisen osuuden ainakin alkuun. Lopulle hän hakijana voi hakea lainan, jos saa

Ei omista ennen ositusta. Leski on kuolinpesän osakas vähintään puolikkaan osuudelle: "hän omistaa yksin kuolleen vanhempansa osuuden".

Aloittaja ei kerro myöskään, mitä hallinnanjakosopimus tarkoittaa. Kiinteistö voi olla nyt myös kuolinpesän omaisuutta ja puolikas kaikesta rasitettuna (taloineen) tulisi osituksessa leskelle, jos sellainen suoritetaan kuolinpesä joskus.

Anonyymi00015 kirjoitti:

Täytyy varmaan ottaa tähän tilanteeseen tuomari. Voikohan tapauksesta koitua pitkäkin ?

Mihin mitään lakihenkilöä tarvitsette tähän? Perillinen on perillinen. Leski on leski, kuolinpesän osakas osituksen asti. Se joka omistaa puolet asunnosta, ei kuulu kuolinpesään mitenkään, voi pitää omistuksensa, tai ostaa perillisen ulos, tai perillinen voi ostaa asunnon yhteisomistajan ulos, tai lesken kanssa voidaan sopia, että maksaa vuokraa sille omistajalle joka ei ole perillinen. Perillisille hänen ei tarvitse.
Miksi ihmeessä vainajan sisarus ei ymmärrä että ensin se perunkirjoitus. Selviää mitä kuolinpesä omistaa.
Sen jälkeen voi harkita ositusta, jonka jälkeen yhden perillisen tapauksessa mikä jää perillisille, on suoraan hänen siirrettävissä nimiinsä. Ja myös myytävissä jos haluaa.

Anonyymi00017 kirjoitti:

Ei omista ennen ositusta. Leski on kuolinpesän osakas vähintään puolikkaan osuudelle: "hän omistaa yksin kuolleen vanhempansa osuuden".

Osituksen jälkeen.

Anonyymi00021 kirjoitti:

Osituksen jälkeen.

Mutta osituksen jälkeen jonkin osan vain. Riippuu tämänhetkisistä omistajista.
Ei ole kerrottu, jos vainajan sisko omistaa juuri puolikkaan koko kiinteistöstä.
Tällöin kuolinpesän osakas voi saada 25% kaikesta osituksesta lesken välillä. Tällöin leski ei ole enään kuolinpesän osakas päättämässä myös.

Anonyymi00022 kirjoitti:

Mutta osituksen jälkeen jonkin osan vain. Riippuu tämänhetkisistä omistajista.
Ei ole kerrottu, jos vainajan sisko omistaa juuri puolikkaan koko kiinteistöstä.
Tällöin kuolinpesän osakas voi saada 25% kaikesta osituksesta lesken välillä. Tällöin leski ei ole enään kuolinpesän osakas päättämässä myös.

Lue lisää

... ja sekin 25% hallintaoikeuden jakosopimuksen rasituksen alaisena.

Anonyymi00015 kirjoitti:

Täytyy varmaan ottaa tähän tilanteeseen tuomari. Voikohan tapauksesta koitua pitkäkin ?

On tarpeeton, jos ei haluta valtavia kuluja. Perillisen olemassaoloa ei sillä mitenkään voi kiertää, eikä leskenkään.

Anonyymi00017 kirjoitti:

Ei omista ennen ositusta. Leski on kuolinpesän osakas vähintään puolikkaan osuudelle: "hän omistaa yksin kuolleen vanhempansa osuuden".

Kuolleen vanhempansa osuuden. Juuri niin. Ei lesken mahdollisesta tasingosta mainittu. Kuolleen vanhemman osuus syntyy osituksen jälkeen, eli se minkä lapsi perii.

Anonyymi00022 kirjoitti:

Mutta osituksen jälkeen jonkin osan vain. Riippuu tämänhetkisistä omistajista.
Ei ole kerrottu, jos vainajan sisko omistaa juuri puolikkaan koko kiinteistöstä.
Tällöin kuolinpesän osakas voi saada 25% kaikesta osituksesta lesken välillä. Tällöin leski ei ole enään kuolinpesän osakas päättämässä myös.

Lue lisää

No tietenkin.. eihän potti kasva, tai säily, kun siitä annetaan kullekin, mikä lain mukaan kuuluu.

Juuri näin ilmeisemmin. Vainaja on kuitenkin omistanut juuri asunnon kokonaan.
Itse asiassa aloittaja ei kerro tarkalleen edes sopimuksen tehneiden kiinteistön omistusta.

Anonyymi00034 kirjoitti:

Juuri näin ilmeisemmin. Vainaja on kuitenkin omistanut juuri asunnon kokonaan.
Itse asiassa aloittaja ei kerro tarkalleen edes sopimuksen tehneiden kiinteistön omistusta.

Lue lisää

Samaisesta talosta vainajan sisar omistaa kuitenkin 50 %:a, ei itse maaperää

Kun kolmas osapuoli omistaa asunnosta osan,ei leskellä ole asumissuojaa kyseiseen kämppään.

Onko sulla luetun ymmärtämisen vaikeuksia?

Anonyymi00035 kirjoitti:

Samaisesta talosta vainajan sisar omistaa kuitenkin 50 %:a, ei itse maaperää

Kun kolmas osapuoli omistaa asunnosta osan,ei leskellä ole asumissuojaa kyseiseen kämppään.

Onko sulla luetun ymmärtämisen vaikeuksia?

Lue lisää

Huonosti kerrottu. Vainaja sitten omisti varmaan koko kiinteistön.
Vainajan sisko ei omista kiinteistöä. Näin kuitenkin kerrottu.

Anonyymi00035 kirjoitti:

Samaisesta talosta vainajan sisar omistaa kuitenkin 50 %:a, ei itse maaperää

Kun kolmas osapuoli omistaa asunnosta osan,ei leskellä ole asumissuojaa kyseiseen kämppään.

Onko sulla luetun ymmärtämisen vaikeuksia?

Lue lisää

Aloituksessa ei kerrota tarkasti tietoja omistussuhteista, mutta hallinanjakosopimus viittaa siihen, että leski hallitsee vainajan osuutta jakamattomuususuojansa mukaisesti. Tähän osuutene ei kohdistu kenenkään ulkopuolisen murto-osaista omistusta.

Piti sanoa että vainaja omisti vain murto-osan,ei leski.

" Koko tontilla on siis hallinnanjakosopimus."

Leski hallitsee hallinjakosopimuksen mukaista osaa jakamattomuususojansa perusteella elikänsä.

Turha ainakin sekoittaa tähän asiaan, kun ei ole testamentista.
Leski saa tässä myös omistukseensa hänelle kuuluvan osuuden, mikäli ositus joskus suoritetaan.

Ihmisiä asuu myös kerrostaloissa tai rivitalossa, jossa omistetaan vain osakkeita johonkin taloyhtiöön, joka antaa hallintaoikeuden yhteen asuntoon tai parkkipaikkaan.

Jos leskellä on elinikäinen hallintaoikeustestamentti, hän saa asua talossa kuolemaansa asti tai siihen asti kuin siitä luopuu. Ei ole väliä kuka talon omistaa. Lesken on kuitenkin maksettava omat asumiskulunsa itse.

höpö höpö,ei vainaja ole voinut testamentata asunnon hallintaoikeutta leskelle kun kerta ei omista asuntoa kokonaan itse.

Ositukseen asti leskelle kuuluu myös koko kuolinpesän tuotto. Vuokrata saa.
Vainajalle kuulunutta leski ei saa myydä ilman perillisen lupaa.