Tätä palstaa lukiessa tuntuu kuin elämän motto olisi: ei elämästä selviä pettämättä. Onko kynnys todellaki madaltunut viime vuosien aikana niin paljon etteivät ihmiset enää ajattele siitä niin pahasti. Kaikki ne salarakkaat...Onko kansa hyväksynyt petturiteot, koska salarakkaat tekevät pettämis-jutuillansa rahaa. Myönnämmekö sen että pettäminen tietystä syystä ei ole niin kauhea asia. Koska tällä palstalla saa ainakin sellaisen kuva että melkeinpä kuka tahansa voi pettää. Itse petetyksi tulemista kukaan ei toivo, mutta itse pettämistä melkeenpä jokainen ajattelee. Mitä sillä oikeen yritetään parantaa...
Why,why, why...
Pohtiskelija
2828
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Tämä palsta taitaa hieman vääristää kuvaa, sillä miksipä täällä uskollisen elämän kokeneet haluaisivat olla. Ei terve ihminenkään jaksa viettää aikaansa ja antaa mielipiteitään syöpäkeskustelupalstalle.
Mutta olen kyllä kanssasi samaa mieltä, että varmasti pettäminen on ollut tämän sinkkubuumin aikaan huippua ja siistiä.
Mutta kyllä meitä uskollisia on olemassa ja petetyksi tultuamme olemme ehkä entistäkin uskollisempia.
Nykyiseen suhteeseeni uskon enemmän kuin aikaisempiin, mutta pelko on aina läsnä. Olen menettänyt luottamuksen ihmisiin ja se tunne on aina läsnä, toisinaan vähemmän ja toisinaan enemmän.
Minäkään en voi ymmärtää, miksi maailma on tällainen. Miksi tunnetaan tarvetta tehdä huorin...
Luulisin ettei pettäminen asiana/määränä/tms. ole miksikään muuttunut kuluneina vuosikymmeninä. Nykyään ihmiset voivat tuoda kaikki ajatukset ja teot helposti muiden tietoon netin välityksellä, jolloin voi syntyä harha kuva siitä että pettäminen olisi yleistynyt, tms. Voisiko olla näin? Stakes:lla(?) tosin voisi olla asiasta joku tutkimus joka kertoisi miten asia on (tosin en ole varma).
Uskon siihen että pettää voi kuka tahansa, sillä mielestäni se on vain fyysinen suoritus eikä pettäjät myöskään tulee mistään tietystä yhteiskuntaluokasta, tms. Tietenkin voisin ajatella asian myös henkistä ja psyykkistä vaativaksi tapahtumaksi jolloin vastauskin olisi varmaan erilainen ja ainakin paljon enemmän pohtimista vaativa.
Lööppi lehdet taas kannattaa jättää omaan arvoonsa, sillä niissä on nyt muutekin monta muuta arveluttavaa juttua. Missään tapauksessa tällaisiin lööppi juttuihin ei kannata uskoa.
Itselläni ei nyt ole mitään varsinaista kantaa pettämiseen, koska ei ole tarvinnut ottaa kantaa. Jokaisen kuitenkin joka sanoo, ettei hyväksy pettämistä, pitäisi miettiä sitä mitä näillä sanoilla tarkoittaa (itseä vai muita) vai ovatko ne pelkää sana helinää. Vaikka moni sanoo, ettei hyväksy pettämistä, niin silti moni on kuitenkin valmis yrittämään jatkaa suhdetta senkin jälkeen kun pettäminen on tullut tietoon. Tässä on varmaan sama ilmiö taustalla kuin siinä että moni pettäjä ei hyväksy kuitenkaan sitä että puoliso pettäisi vaikka itse pettää. Jokaisen joka sanoo hyväksyvänsä pettämisen, tulisi myös tietenkin miettiä sitä onko valmis hyväksymään sen että puoliso pettää.
Tältä palstalta saa helposti väärän kuvan pettämisestä. Tämä sen takia koska pettäjiä ja petettyjä on yleensä aina 50%/50%, ja jos kaikki ovat täällä niin silloinhan se tarkoittaa sitä että palstalaisista noin puolet hyväksyy pettämisen ja puolet ei. Tositilanteessa tilanne ei kuitenkaan ole näin "paha".