Tälläinen ystäväni on!

Minun kiusaaminen EI tule ikinä loppumaan . En enää usko siihen. Minua kiusataan koska olen syntynyt vammaisena. Henkisesti En ole yhtä vahva kuin muut ovat.

Kerran yks opettaja tuumasi, että se on minun syy? Että minua kiusataan koska olen vammaisena syntynyt. Puolusti kiusaajia ja syytti minua kun olen vammaisena syntynyt!

Kerran minua yritettiin kaulaliinalla kuristaa ja puolustauduin ja tönäsin häntä. Henkilökunnan mielestä minä ylireagoin. Se joka yritti kaulaliinalla kuristaa minua. Ei saanut mitään seuraamuksia tai rangaistuksia.

Onhan minulle sanottu suoraan, että minut pitäis hirttää, koska olen vammainen!

Ystäväni haukkuu ja puhuu soopaa minusta muille ihmisille.

Ei ole ikinä puolustanut minua, vaikka tietää, että olen vammaisena syntynyt ja enkä ole henkisesti yhtä vahva kuin muut ihmiset ovat.

En saa sitä kiusaamista yksin loppumaan, koska en ole yhtä vahva henkisesti kuin muut ihmiset ovat!!

Vain lapsuuden perheeni on ikinä puuttunut minun kiusaamiseen tai haukkumiseen!!! Ei koskaan elämäni aikana kukaan muu!!!!

Se että kiusaamiseen ja haukkumiseen ei puutu koulun henkilökunta, kun on lapsi tai on nuori on iso ongelma! Ei lapsia tai nuori voi saada kiusaajille ja haukkujille mitään seuraamuksia tai rangaistuksia. Kiusaaminen jatkuu, koska koulun henkilökunta eivät vie asiaa eteenpäin. Kiusaaja ei joudu vaihtaa koulua tai saa edes määräaikainen erottamista koulusta!!!

Mitä lapsi ja nuori oppii?? Että on oikein, että kiusataan häntä!!!

Vain koulun henkilökunnalla on auktoriteettia kutsua kiusaajan vanhemmat koululle ja käskeä heidän pyytää lasta tai nuorta lopettamaan kiusaamista tai kurinpito toimeen otetaan käyttöön. Erotetaan kiusaaja määräaikaisesti koulusta tai kiusaaja joutuu vaihtamaan koulua!!

Mutta ei. Koulun henkilökunta vain sulki silmät täysin kiusaamiselta ja haukkumiselta. Mitä kiusaajat oppii tuosta, että on oikein kiusata!!!

Yhteiskunta on todella julma, jos olet syntynyt vammaisena ja etkä ole henkisesti yhtä vahva kuin muut ovat!!!!


Pahimmillaan halusin tappaa itseeni, mutta pyysin apua. Pahinta oli, että ystäväni haukkui ja puhui soopaa minusta muille. Onneks pääsin juttelemaan matalatason ihmisille, joilla on vaitiovelvolisuus ystävästäni ja minun kiusaamisesta ja haukkumisesta!!!

Heidän ansiosta olen olemassa.

Henkisesti olen edelleen romuna kaikesta kiusaamiselta ja haukkumisesta, mutta pienin askelin yritän saada itsetuntoni korjattu!!!

Että sellaista minun elämäni on. Aivan pienestä asti minua on kiusattu ja haukuttu..

Ei ihme, että itsetuntoni on mennyt ja tunnen olevani mitätön!!!

Mutta Kerran minä nousen fenix-lintu lailla tuhkasta ja olen onnellinen ihminen ja pärjään elämässäni!


Että jopa joo. Sanon minä!