joo siis moon oollu Tyttö ystäväni kaa yhessä 8½kk, ja ei ol vilkän kertaakaa riidelty... tosin ei meil o ollu vissiin ees kunnon aihettakaan, tai sit me vaan puhutaan asioista tarpeeks selvästi jne... ja välimatkakin ja se et nähään vähän vaikuttaa asiaan varmaan vähän... jees...
8½kk
MiXA-88
5774
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Niinpä. Riitely on tyhmää, eikä siihen ole aihetta kun kumpikin suhtautuu toisiinsa kunnioittavasti eikä satuta. Itse olen saanut todella tarpeekseni riitelystä, joka monesti aiheutui turhasta. Ei riitely kasvata tms. mitä väitetään vaan on paskaa joka vaan traumatisoi suhdetta ja ihmisiä. Olisinpa itse ollut iässäsi yhtä fiksu :).
Mäkin toivoisin kommentteja, pitäskö olla huolissaan, kun me ei olla kertaakaan riidelty, vaikka ollan oltu yhdessä yli 10 kuukautta. Mies 30v ja minä 27v. Kaikki kaverit sanoo, että ne ovat riidelleet jo heti suhteen alussa ja että meidän suhteessa on jotain vikaa, kun me ei olla riidelty kertaakaan. Minusta meidän suhde taas toimii tosi hyvin, kun ei tarvi riidelläkään. Mitä mieltä olette?
Niimpä, itsekin haluisin tietää, viime suhteessa nyt oli koko ajan jtn pikku kinaa, mut eka riita pisti sen suhteen poikki... mutta oikeessa tosin olet, suhde toimii hyvin kun ei tarvi riidellä, enemmän olen huolissani että miten pidempi väli matka muuttaa suhdetta, kun tyttö ystävä menee kauemmaksi opiskelemaan, muutenkin nähdään vain viikonloput, jos niitäkään, ja nytkin käesä lomasta vain 14pv nähdään... eli helvetin vähän... jos en oikeasti Rakastais tätä ihmistä, en olisi enää yhdessä hänen kanssa, onhan tuo kova pala kun näkee vähän, mutta kyllä se siitä, Rakkaus pitää suhteen kasassa... mutta vastauksia tähän: "Pitäisikö olla huolissaan, kun ei ole riidellyt retkaakaan, ja syhde on kuitenkin melkeen yheksän kk tai enemmän...
Riitely on ihan normaalia jos aihetta on, mutta ei se mikään välttämättömyys ole.
Itse olen kohta kuusi vuotta ollut mieheni kanssa yhdessä, eikä olla riidelty kuin ehkä kerran, jos sitäkään lasketaan. Eri mieltä ollaan asioista oltu, mutta molemmat ollaan suvaitsevia ihmisiä, joten olemme kuunnelleet toistemme mielipiteitä asioista, vaikka itse olisimme täysin eri mieltä.
Kun joskus tulen väsyneenä kotiin, niin voin olla kärttyisä ja ehkä tuhahtelen turhia. Näissä tilanteissa monet suuttuvat kumppanilleen, mutta meillä kerrotaan mistä on kyse ja keskustellaan pahasta mielestä tai mennään ulos kävelemään. Turhaan ei toiselle huudeta. On myös terapeuttista yhdessä nauraa tyhmille kinasteluille. Kerran kinasteltiin eteisen ovimaton sijainnista, ei kestänyt kauaa niin naurettiin katketaksemme ;)
Eli, en tiedä saako tästä mitään tolkkua, mutta olen ehdottomasti sillä kannalla, ettei riitely ole tarpeen, mutta erimielisyyksien ilmaiseminen sitäkin tärkeämpää. Jos on ihan hiljaa, eikä kerro mikä tuntuu pahalta, niin tilanne jossakin vaiheessa muuttuu kestämättömäksi. Jos taas aina keskustelee asioista heti, niin suhde vain vahvistuu.
Onnea vain teille. Vaikka olisitte kaukana toisistanne, niin pitää rakkaus teidät yhdessä jos vain niin haluatte :)
Kiitti vastauksesta.. tuo on kyä totta, riitely ei ole tarpeen.. ei meistä varmaan kumpikaan halua edes riidellä, mutta avoimmuus on kyllä hyvä asia.. Ehkä jtn pikku juttuja salaan jos en pidä asiasta... mut jos se alkaa yärsyttämään enemmä, mainitsen siitä, en ole kun kerran suuttunut oikesti rakkaalle, silloinkin olin huolissani tästä.. eikä tämä ollut pitänyt lupaustaan... vaan viilteli itseään... ei nyt pahasti, pikuu naarmuja ne oli, mutta silti, minulla oli aihe suuttua.. siitäkään ei riitaa syntynyt... ja itse mainitsen kyllä jos asiat ärsyttävän hieman enemmän... ja sitten siite keskustellaan, sama toisin päin.. esim: jos vaikka olen mustasukkainen (tulen helposti mustasukkaiseksi), kerron sen jos se painaa mieltäni... ja aina tähän mennessä ollaan selvitty keskystelemalla...
tää on varmasti erittäin vaikeesti tajuttavaa txt:ä mutta koittakaa ymmärtää...
niin ja kiitos vastauksesta!