Sannan päätökset yritystuista
Termillä "Sannan päätökset yritystuista" viitataan yleensä Sanna Marinin hallituksen (2019–2023) tekemiin linjauksiin ja jakamiin tukiin, erityisesti koronapandemian ja energiakriisin aikana.
Marinin hallituskaudella yritystukien määrä nousi historiallisen korkeaksi poikkeuksellisten kriisien vuoksi. Päätökset herättivät paljon sekä kiitosta yritysten pelastamisesta että voimakasta poliittista ja taloustieteellistä keskustelua tukien kohdentumisesta.
Tässä on tiivistelmä keskeisistä Marinin hallituksen yritystukipäätöksistä ja niihin liittyneistä ilmiöistä:
1. Koronapandemian aikaiset yritystuet (2020–2022)
Pandemian iskiessä hallitus loi nopeasti useita uusia tukimuotoja yritysten konkurssiaallon estämiseksi ja työpaikkojen turvaamiseksi.
Kustannustuki: Valtionkonttorin jakama suora tuki yrityksille, joiden liikevaihto oli pudonnut merkittävästi koronan ja lakisääteisten rajoitusten (kuten ravintolasulkujen) vuoksi. Kustannustukea jaettiin useassa eri aallossa.
Business Finlandin ja ELY-keskusten kehitystuet: Keväällä 2020 kriisin alussa tukia jaettiin Business Finlandin ja ELY-keskusten kautta "kehittämisrahoituksena". Tämä herätti suurta kohua ja arvostelua, sillä rahaa päätyi myös vakavaraisille yrityksille ja konsulttiyrityksille, kun taas suorissa vaikeuksissa olevat pienyrittäjät kokivat jäävänsä ilman. Tämän kritiikin seurauksena hallitus siirtyi enemmän suoraan kustannustukeen.
Sulkemiskorvaukset: Erityisesti ravintoloille ja muille aloille, jotka hallitus sulki kokonaan tartuntatautilain nojalla.
Tapahtumatakuu: Kulttuuri- ja tapahtuma-alalle suunnattu tukiperuste, jolla pyrittiin vähentämään peruttujen suurtapahtumien riskejä.
2. Energiakriisin tuet (2022–2023)
Venäjän hyökkäyssodan alettua Ukrainassa vuonna 2022 energianhinnat nousivat rajusti. Hallitus teki päätöksiä yritysten tukemisesta kohonneiden sähkökustannusten keskellä:
Kustannusvaltaisilta aloilta tuettiin muun muassa maataloutta (niin sanottu maatalouden kriisipaketti).
Yrityksille luotiin määräaikaisia sähkötukia, joilla kompensoitiin rajuimpia hintapiikkejä.
3. Teollisuuden ja vihreän siirtymän tuet
Marinin hallituksen ohjelmaan kuului vahvasti tavoite hiilineutraalista Suomesta vuonna 2035. Tämän vuoksi hallitus teki päätöksiä miljardiluokan panostuksista vihreään siirtymään, joita kanavoitiin muun muassa EU:n elpymis- ja palautumistukien (RRF) kautta yrityksille, jotka investoivat puhtaaseen energiaan ja vähähiiliseen teknologiaan.
Päätösten saama kritiikki ja jälkiarviointi
Vaikka tukien katsottiin estäneen laajan työttömyyden ja konkurssiaallon, päätökset saivat osakseen myös arvostelua:
Valtion velkaantuminen: Tukipaketit paisuttivat valtion budjettia ja lisäsivät valtionvelkaa.
Tukien kohdentuminen: Taloustieteilijät (kuten VATT) kritisoivat sitä, että osa tuista valui yrityksille, jotka olisivat pärjänneet ilmankin, tai että tuet pitivät hengissä elinkelvottomia yrityksiä (niin sanotut zombi-yritykset), mikä hidastaa talouden uusiutumista.
Monimutkaisuus: Tukijärjestelmää syytettiin alkusyksystä 2020 byrokraattiseksi ja vaikeaselkoiseksi yrittäjille.
Termillä "Sannan päätökset yritystuista" viitataan yleensä Sanna Marinin hallituksen (2019–2023) tekemiin linjauksiin ja jakamiin tukiin, erityisesti koronapandemian ja energiakriisin aikana.
Marinin hallituskaudella yritystukien määrä nousi historiallisen korkeaksi poikkeuksellisten kriisien vuoksi. Päätökset herättivät paljon sekä kiitosta yritysten pelastamisesta että voimakasta poliittista ja taloustieteellistä keskustelua tukien kohdentumisesta.
Tässä on tiivistelmä keskeisistä Marinin hallituksen yritystukipäätöksistä ja niihin liittyneistä ilmiöistä:
1. Koronapandemian aikaiset yritystuet (2020–2022)
Pandemian iskiessä hallitus loi nopeasti useita uusia tukimuotoja yritysten konkurssiaallon estämiseksi ja työpaikkojen turvaamiseksi.
Kustannustuki: Valtionkonttorin jakama suora tuki yrityksille, joiden liikevaihto oli pudonnut merkittävästi koronan ja lakisääteisten rajoitusten (kuten ravintolasulkujen) vuoksi. Kustannustukea jaettiin useassa eri aallossa.
Business Finlandin ja ELY-keskusten kehitystuet: Keväällä 2020 kriisin alussa tukia jaettiin Business Finlandin ja ELY-keskusten kautta "kehittämisrahoituksena". Tämä herätti suurta kohua ja arvostelua, sillä rahaa päätyi myös vakavaraisille yrityksille ja konsulttiyrityksille, kun taas suorissa vaikeuksissa olevat pienyrittäjät kokivat jäävänsä ilman. Tämän kritiikin seurauksena hallitus siirtyi enemmän suoraan kustannustukeen.
Sulkemiskorvaukset: Erityisesti ravintoloille ja muille aloille, jotka hallitus sulki kokonaan tartuntatautilain nojalla.
Tapahtumatakuu: Kulttuuri- ja tapahtuma-alalle suunnattu tukiperuste, jolla pyrittiin vähentämään peruttujen suurtapahtumien riskejä.
2. Energiakriisin tuet (2022–2023)
Venäjän hyökkäyssodan alettua Ukrainassa vuonna 2022 energianhinnat nousivat rajusti. Hallitus teki päätöksiä yritysten tukemisesta kohonneiden sähkökustannusten keskellä:
Kustannusvaltaisilta aloilta tuettiin muun muassa maataloutta (niin sanottu maatalouden kriisipaketti).
Yrityksille luotiin määräaikaisia sähkötukia, joilla kompensoitiin rajuimpia hintapiikkejä.
3. Teollisuuden ja vihreän siirtymän tuet
Marinin hallituksen ohjelmaan kuului vahvasti tavoite hiilineutraalista Suomesta vuonna 2035. Tämän vuoksi hallitus teki päätöksiä miljardiluokan panostuksista vihreään siirtymään, joita kanavoitiin muun muassa EU:n elpymis- ja palautumistukien (RRF) kautta yrityksille, jotka investoivat puhtaaseen energiaan ja vähähiiliseen teknologiaan.
Päätösten saama kritiikki ja jälkiarviointi
Vaikka tukien katsottiin estäneen laajan työttömyyden ja konkurssiaallon, päätökset saivat osakseen myös arvostelua:
Valtion velkaantuminen: Tukipaketit paisuttivat valtion budjettia ja lisäsivät valtionvelkaa.
Tukien kohdentuminen: Taloustieteilijät (kuten VATT) kritisoivat sitä, että osa tuista valui yrityksille, jotka olisivat pärjänneet ilmankin, tai että tuet pitivät hengissä elinkelvottomia yrityksiä (niin sanotut zombi-yritykset), mikä hidastaa talouden uusiutumista.
Monimutkaisuus: Tukijärjestelmää syytettiin alkusyksystä 2020 byrokraattiseksi ja vaikeaselkoiseksi yrittäjille.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Kaikki mitä tämä
kyseinen tänttähäärä teki,
MENI PIELEEN.
Osaakohan tämä edes alapesulla käydä
epäonnistumatta ?
Idiootti Persu muistelee hautaan asti Sannaa!?
Sanna Suomen ehdottomasti kautta aikain paras pääministeri !! Siitä ei ole kenelläkään nokan koputtamista!
Korona aika pysäytti maailman. Silti Velka/Bkt suhde vain 59%. Työllisyys korkealla ja työttömiä mitätön määrä!
Sannan lopettaessa suosio oli vielä yli 60%
Nyt tämä idiootti hallitus on Euroopan huonoin. Sen kannatus ei edes omissa porukoissa korkealla. Nyt noin 37%.
OrpoPurra menevät kyykkyyn kun yksi pieni Hormuzin salmi menee kiinni.
Surkeaa sikasurkeaa!!
Vastikkeettomalla rahanjaolla saa ystäviä 🤗🥳💸
Miksei Orpo ja Purra saa, vaikka jakanut velkarahaa paljon enemmän?
Huolimatta pandemiasta, Ukrainan sodasta, Venäjäpakotteista ja energiakriisistä Sanna Marinin kaudella työttömyys oli EU-tasoa, nyt työttömyys on ensimmäistä kertaa EU:n ja OECD:n korkein, itse asiassa niiden tasoon nähden yli tuplat.
Sanna Marinin kaudella työllisyys saatiin mittaushistorian korkeimmaksi ja kokoaikaiseksi laskettu työllisyysaste jopa Pohjoismaiden korkeimmaksi. Rinteen-Marinin kaudella TEM:n mukaan 117 000 uutta työpaikkaa, nyt jo 80 000 menetettyä työllistä.
Kyllä sosialisti satuilla osaa.
Harmi ettei osaa mitään muuta.
Kuten esimerkiksi työllistää itseänsä.
He heh.
Paljon juttua, vähän asiaa - siinä on kuvaus surkeasta sosialistista.
Sdp- alisuorittajien onneton kerho
"Valtion velkaantuminen: Tukipaketit paisuttivat valtion budjettia ja lisäsivät valtionvelkaa."
OrpoPurran oikeistohallitus velkaannuttaa maatamme paljon enemmän, Suomen historian eniten, eikä nyt ole edes pandemian tapaista vakavaa kriisiä.
Purra myönsi: Orpon hallitus ottaa enemmän velkaa kuin Rinteen ja Marinin hallitukset
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/4214333e-eb34-4895-afc0-9f660ef5f9f2
Marinin kauden tuet pelastivat ihmishenkiä kymmeniä tuhansia yrityksiä ja yli 40 000 työpaikkaa.
Etla: Koronatuet säilyttivät 40 000 työpaikkaa
https://yle.fi/a/74-20138854
23.1.2025
"Koronatuet säilyttivät 40 000 työpaikkaa ensimmäisenä pandemiavuonna 2020, käy ilmi Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan tutkimuksesta.
Etlan mukaan suurin osa työpaikoista säilyi Business Finlandin koronahäiriörahoituksen myötä. Tuki kuitenkin pienensi työn tuottavuutta. Myös ely-keskuksen myöntämä tuki säilytti työpaikkoja, mutta se vaikutti myönteisesti myös yrityksen työn tuottavuuteen.
"Pandemian alussa myönnetyt tuet näyttävät olevan keskeisessä roolissa nimenomaan työpaikkojen säilyttämisen suhteen. Pysyvän kustannustukijärjestelmän avulla puolestaan vähennettiin yritysten konkursseja", sanoo Etlan tutkimuspäällikkö Olli Ropponen tiedotteessa."
Hienosti toimittu 👍🇫🇮
Onkohan tämä palstasosialisti kukko vai kana ?
Kaakattamisesta päätellen kana.
( toimittelija Leena Hietanen s. 1956 )
Z- väkeä.
Backmanin toveri.