1960-luvulla valkoposkihanhia ei käytännössä ollut Suomessa pesivänä lajina lainkaan. Laji oli silloin Suomessa lähinnä harvinainen läpimuuttaja, ja pesimäkanta oli 0 paria. Ensimmäiset pesinnät Suomessa havaittiin vasta 1980-luvun alussa Inkoon saaristossa.
Kasvu on ollut erittäin nopeaa:
Vuosi Arvio Suomen pesimäkannasta
1960-luku ei pesivää kantaa
1995 32 pesivää paria
2010 noin 3 800 paria
2018 noin 7 000 pesivää paria
2024 noin 27 000 yksilöä (arvio) / noin 7 400 paria
Jos mukaan lasketaan myös muuttavat hanhet, luvut ovat vielä paljon suurempia. Keväisin ja syksyisin Suomen kautta kulkee nykyään satojatuhansia valkoposkihanhia, ja vuonna 2026 BirdLife arvioi, että noin puolet Barentsinmeren noin 1,5 miljoonan yksilön kannasta oli yhtä aikaa Itä- ja Etelä-Suomessa muuton aikana.
Eli hyvin karkeasti:
1960-luvulla: Suomessa pesi käytännössä 0 valkoposkihanhea.
Nyt: Suomessa pesii noin 7 000–8 000 paria (eli noin 15 000–30 000 lintua vuodenajasta riippuen), ja muuttoaikoina Suomessa voi olla samanaikaisesti satojatuhansia tai jopa yli puoli miljoonaa valkoposkihanhea.
Kasvu on ollut erittäin nopeaa:
Vuosi Arvio Suomen pesimäkannasta
1960-luku ei pesivää kantaa
1995 32 pesivää paria
2010 noin 3 800 paria
2018 noin 7 000 pesivää paria
2024 noin 27 000 yksilöä (arvio) / noin 7 400 paria
Jos mukaan lasketaan myös muuttavat hanhet, luvut ovat vielä paljon suurempia. Keväisin ja syksyisin Suomen kautta kulkee nykyään satojatuhansia valkoposkihanhia, ja vuonna 2026 BirdLife arvioi, että noin puolet Barentsinmeren noin 1,5 miljoonan yksilön kannasta oli yhtä aikaa Itä- ja Etelä-Suomessa muuton aikana.
Eli hyvin karkeasti:
1960-luvulla: Suomessa pesi käytännössä 0 valkoposkihanhea.
Nyt: Suomessa pesii noin 7 000–8 000 paria (eli noin 15 000–30 000 lintua vuodenajasta riippuen), ja muuttoaikoina Suomessa voi olla samanaikaisesti satojatuhansia tai jopa yli puoli miljoonaa valkoposkihanhea.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Kyllä noille tuholaisille karkoitekonsti olisi tiedossa, mutta kaikkeen puuttuvat piiperöt saattaisivat laskea housuihinsa. Lievempi konsti on peloite ison "lintulennokin" muodossa, jossa kotkan näköistä liidokkia lennätettäisiin pellon yli. Se voisi myös olla lennokin alle roikkumaan virittty "lintu".
Kyllä se ns. ykköskonsti on parempi. Saa tututkin samalla ruokaa ja linnut alkavat karttamaan alueitasi. Nykyaikaisin varustein homma käy lähes äänettömästi.
No mutta siinähän se on, että ihmiset ja varsinkin nuoret luulevat, että hanhia, joutseia, kurkia ym. metsän eläviä ja riistaa on aina ollut ja vielä enennmän kuin nykyään. Koska heille puhutaan ja pelotellaan kokoajan jostain luontokadosta, jota ei todellakaan luonnossa ole, eikä se sitä tunne. Kaupungeissa,, taajamissa. Sekä tottakai teiden, tuulimylly, ja sähkön siirtolinjojen alle tuhoutuu luontoa valtavat alueet.
60 luvulla ja ennen sitä aikaa hanhet, joutsenet ym. metsän eläimet käytettiin ravinnoksi ja syötiin ja niistä tehtiin vaatteita, turkkeja kenkiä ym. päällepantavaa . Nykyään on toisin, kun nyt nämä eläimet, siis kun ihmisillä ei ole lupa niitä syödä, niin ne syövätkin ihmisten ruuat ja elinmahdollisuudet, tuhoamalla kalliita viljelyksiä ja poro muuta karjataloutta todella paljon.
Sama kun suojelivat naakat. Nyt niitä saa listiä, mutta perkele, ei niistä eroon pääse! Nyt on pyssyhankittuna, ens keväänä lähtee!
Tuulivoimalat ovat ratkaisu. Ei tule luontokatoa eikä linnut katoa. Hehehahahaaa.
Tuulivoimaloiden luona ketut, supit ym tekevät päivittäin tarkastuskierroksen ja usein päivän ateria on saatu. Eläimet nopeasti oppivat sen mistä ruokaa löytyy.
Nälkävuosi on syöty niin linnut, nisäkkäät kuin muutkin eläimet, mitkä vaan ikinä kiinni saatiin. Kaikki metsien kana ja vesistöjen sorsa, hanhi ja joutsen linnusto on ollut kansamme ruokalintuja. Herkullisia ja terveellisiä ruokalintuja ne ovat edelleen, mutta jotkut hoopot, joille on annettu liian paljon päätösvaltaa asioissa. Estää kansaa syömästä noita herkullisia ruokalintuja joista on siitä syystä tullut pahoja kansantaloudelle vahinkoa aiheuttavia eläimiä.