Espoon kaupunki päätti tiistaina olla maksamatta Ojalalle yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan suosittamia korvauksia. Ojala oli vaatinut korvauksia, koska espoolaisen koulun kevät- ja joulujuhlissa ei oltu hänen mukaansa varoitettu ennakkoon uskonnollisten laulujen kuulumisesta ohjelmaan.
Ojala keskustelee vielä juristin kanssa tarkasta etenemistavasta, mutta se hänelle on selvää, että asia ei jää tähän. Uskoa siihen, että kunta muuttaisi kantaansa ilman oikeusprosessia, Ojalalla ei enää ole.
– Tämä on ihan Espoon vakiintuneen linjan mukaista, että luvataan kyllä muuttaa toimintaa ja tunnustetaan virheet, mutta kun pitäisi tehdä ja vastata teoistaan, niin muuttuu ääni kellossa. Ei tämä yllättänyt, Ojala sanoo.
Ojalan mukaan Espoon päätökselle antamat perustelut antavat yksipuoleisen kuvan siinä käytetyistä perustuslakivaliokunnan lausunnoista ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen lausunnoista.
– Syyllistämättä sinänsä valehtelemisesta, eihän niistä välittynyt oikea kuva, hän muotoilee.
Esimerkiksi hän nostaa Espoon viittaaman ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisun, jossa krusifiksin seinällä pitämisen todettiin olevan sallittua. Ojalan mukaan on täysin eri asia, onko kyseessä passiivinen uskonnollinen taideteos vai aktiivinen uskonnonharjoittaminen virren muodossa.
Ojala kertoo olevansa pettynyt siihen, ettei Espoo noudata toisen viranomaisen suosituksia asiassa.
– Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta on kuitenkin ollut matalan kynnyksen sovitteluelin, johon kansalainen on voinut viedä asiansa kohtuullisen kevyesti ratkaistavaksi. Tarkoituksena on ollut nimenomaan välttää oikeudenkäynti.
Siitä huolimatta asia on hänelle periaatteellisesti niin tärkeä, että hän aikoo ehdottomasti viedä asian tuomioistuimen ratkaistavaksi.
Espoolle hänellä on vielä yksi ehdotus.
– Jos haluatte säästää julkisia varoja ja välttää molempien osapuolten juristikulut, niin vielä ehtii päätöksen oikaista.
Ojala keskustelee vielä juristin kanssa tarkasta etenemistavasta, mutta se hänelle on selvää, että asia ei jää tähän. Uskoa siihen, että kunta muuttaisi kantaansa ilman oikeusprosessia, Ojalalla ei enää ole.
– Tämä on ihan Espoon vakiintuneen linjan mukaista, että luvataan kyllä muuttaa toimintaa ja tunnustetaan virheet, mutta kun pitäisi tehdä ja vastata teoistaan, niin muuttuu ääni kellossa. Ei tämä yllättänyt, Ojala sanoo.
Ojalan mukaan Espoon päätökselle antamat perustelut antavat yksipuoleisen kuvan siinä käytetyistä perustuslakivaliokunnan lausunnoista ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen lausunnoista.
– Syyllistämättä sinänsä valehtelemisesta, eihän niistä välittynyt oikea kuva, hän muotoilee.
Esimerkiksi hän nostaa Espoon viittaaman ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisun, jossa krusifiksin seinällä pitämisen todettiin olevan sallittua. Ojalan mukaan on täysin eri asia, onko kyseessä passiivinen uskonnollinen taideteos vai aktiivinen uskonnonharjoittaminen virren muodossa.
Ojala kertoo olevansa pettynyt siihen, ettei Espoo noudata toisen viranomaisen suosituksia asiassa.
– Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta on kuitenkin ollut matalan kynnyksen sovitteluelin, johon kansalainen on voinut viedä asiansa kohtuullisen kevyesti ratkaistavaksi. Tarkoituksena on ollut nimenomaan välttää oikeudenkäynti.
Siitä huolimatta asia on hänelle periaatteellisesti niin tärkeä, että hän aikoo ehdottomasti viedä asian tuomioistuimen ratkaistavaksi.
Espoolle hänellä on vielä yksi ehdotus.
– Jos haluatte säästää julkisia varoja ja välttää molempien osapuolten juristikulut, niin vielä ehtii päätöksen oikaista.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.