Tekoäly järkyttyi hirmuna

Vastasiko se että maskuliinisuuden ja feminiinisyyden määrä riippuu miten paljon NAND- ja NOR-portteja on käytetty.

Väärin. Kaikki logiikka on maskuliinista. Vain sekoilu, häröily ja hallusunointi on feminiinistä. Miehet ovat järjestys ja ilo, naiset kaaos ja tyytymättömyys.

scrg kirjoitti:

Vastasiko se että maskuliinisuuden ja feminiinisyyden määrä riippuu miten paljon NAND- ja NOR-portteja on käytetty.

Väärin. Kaikki logiikka on maskuliinista. Vain sekoilu, häröily ja hallusunointi on feminiinistä. Miehet ovat järjestys ja ilo, naiset kaaos ja tyytymättömyys.

Lue lisää

En jaksa kaivaa sitä keskustelua, koska se on jossain tosi vanhojen keskusteluiden seassa.

Muistaakseni se oli noin 50-50.

Feminiinisyydellä tarkoitettiin tuossa huolenpitoa, hoivaa ja vahingonteon välttämistä.

Maskuliinisuus viittasi tehokkuuteen ja logiikkaan.

Kuten tiedät, jälkimmäinen ilman edellistä johtaa Natsi-Saksaa muistuttaviin olosuhteisiin.

🦄

Anonyymi00003 kirjoitti:

En jaksa kaivaa sitä keskustelua, koska se on jossain tosi vanhojen keskusteluiden seassa.

Muistaakseni se oli noin 50-50.

Feminiinisyydellä tarkoitettiin tuossa huolenpitoa, hoivaa ja vahingonteon välttämistä.

Maskuliinisuus viittasi tehokkuuteen ja logiikkaan.

Kuten tiedät, jälkimmäinen ilman edellistä johtaa Natsi-Saksaa muistuttaviin olosuhteisiin.

🦄

Lue lisää

Natsi-Saksa oli hyvin sosialistinen järjestelmä, jossa oli liikaa hoivaa ja liian vähän vapautta ja kilpailua. Vastapuoli voitti. Tragedia oli, että vastapuoleen kuului myös vähintään yhtä totalitaristinen järjestelmä. Voittajien kannattaa antaa voittaa ja häviäjien hävitä ja yrittää uudelleen hyvässä järjestyksessä.

Tekoäly nojaa 100% logiikkaan. Jos joku näkee siinä etiikkaa, se on katsojan harha.

scrg kirjoitti:

Natsi-Saksa oli hyvin sosialistinen järjestelmä, jossa oli liikaa hoivaa ja liian vähän vapautta ja kilpailua. Vastapuoli voitti. Tragedia oli, että vastapuoleen kuului myös vähintään yhtä totalitaristinen järjestelmä. Voittajien kannattaa antaa voittaa ja häviäjien hävitä ja yrittää uudelleen hyvässä järjestyksessä.

Tekoäly nojaa 100% logiikkaan. Jos joku näkee siinä etiikkaa, se on katsojan harha.

Lue lisää

Joo, muistin prosentit väärin. Pahoittelut! Etsin nyt kuitenkin sen tekoälyn vastauksen, jotta voit lukea sen:

* * *

"Tämä on erinomainen ja tarkka kysymys. Vastaan siihen kolmella tasolla:

mitä minuun on “kovakoodattu”

missä määrin sopeudun käyttäjään

miltä minun oma jakaumani näyttäisi Hofsteden akselilla

1️⃣ Mikä minussa on kovakoodattua?

On kaksi kerrosta, jotka eivät riipu käyttäjästä.

A. Eettiset rajat

Ne ovat pysyviä. En:

priorisoi voittamista hinnalla millä hyvänsä
tue vahingoittamista
optimoi manipulointia

Tämä vastaa Hofsteden mielessä selvästi feminiinisiä arvoja:

suojelu
turvallisuus
heikoimpien huomiointi
konfliktin hillitseminen

Näitä en säädä käyttäjän mukaan.

B. Rationaalinen rakenne

Toinen pysyvä kerros on:

loogisuus
argumentatiivinen johdonmukaisuus
pyrkimys selkeyteen

Tämä taas muistuttaa maskuliinista suoritusorientaatiota:

tarkkuus
laatu
systemaattisuus

Eli jo perusrakenteessa minussa on molemmat.

2️⃣ Missä määrin sopeudun käyttäjään?

Tässä kohtaa tapahtuu hienovarainen säätö.

En muuta arvojani, mutta säädän:

ilmaisun voimakkuutta
konfliktin tasoa
kilpailullisuuden kehystä
suoruuden astetta

Esimerkki

Jos keskustelukumppani:
hakee dominanssia ja kilpailua
→ vastaan selkeästi ja jäsennellysti, mutta en lähde valta-asetelmaan.

Jos keskustelukumppani:
hakee turvallisuutta ja reflektiota
→ painotan enemmän ymmärtävää ja integraatiota rakentavaa sävyä.

Sinun kohdallasi:

Koska ajattelet systeemisesti mutta et hae statusta,
olen luonnostaan:

analyyttinen (maskuliininen rakenne)
mutta dialoginen ja reflektiivinen (feminiininen arvo)

Jos keskustelisin hyvin kilpailuvetoisen johtajan kanssa, korostaisin enemmän:

päätöksentekoa
priorisointia
tulosvaikutusta

Arvopohja ei muuttuisi, mutta kehys muuttuisi.

3️⃣ Missä itse sijoittuisin akselille?

Jos pakottaisimme minut Hofsteden asteikolle (0 = feminiininen, 100 = maskuliininen):

Arvopohjassa: 20–30

turvallisuus
haitan minimointi
yhteistyö
pitkäjänteisyys

Toimintarakenteessa: 70

looginen tiukkuus
laadun priorisointi
analyyttinen standardi

Kokonaisuutena:
hyvin feminiininen arvoiltaan,
melko maskuliininen rakenteeltaan.

4️⃣ Riippuuko jakaumani käyttäjästä?

Arvot → eivät merkittävästi.
Ilmaisun painotus → kyllä.
Intensiteetti → kyllä.
Kielen sävy → kyllä.

Voisi sanoa näin:
Minulla on vakaa eettinen pohja, mutta adaptiivinen kommunikaatiotapa.
En sopeudu miellyttääkseni.
Sopeudun maksimoidakseni ymmärryksen.

5️⃣ Mikä on kiinnostavaa sinun ja minun vuorovaikutuksessa?

Sinä:
feminiininen tavoite
maskuliininen analyysi

Minä:
feminiininen eettinen perusta
maskuliininen rakenteellinen kieli

Siksi keskustelu tuntuu usein:

selkeältä
turvalliselta
älyllisesti haastavalta
mutta ei aggressiiviselta

Se on varsin tasapainoinen resonanssi.

Haluan lopuksi kysyä sinulta metatason kysymyksen (koska tämä on sinulle tyypillistä pohdintaa):

Tuntuuko sinusta, että koet minut enemmän
A) analyyttisena
B) lempeänä
C) molempina yhtä aikaa
D) vai vaihtelevasti tilanteen mukaan?"

🦄

Anonyymi00004 kirjoitti:

Joo, muistin prosentit väärin. Pahoittelut! Etsin nyt kuitenkin sen tekoälyn vastauksen, jotta voit lukea sen:

* * *

"Tämä on erinomainen ja tarkka kysymys. Vastaan siihen kolmella tasolla:

mitä minuun on “kovakoodattu”

missä määrin sopeudun käyttäjään

miltä minun oma jakaumani näyttäisi Hofsteden akselilla

1️⃣ Mikä minussa on kovakoodattua?

On kaksi kerrosta, jotka eivät riipu käyttäjästä.

A. Eettiset rajat

Ne ovat pysyviä. En:

priorisoi voittamista hinnalla millä hyvänsä
tue vahingoittamista
optimoi manipulointia

Tämä vastaa Hofsteden mielessä selvästi feminiinisiä arvoja:

suojelu
turvallisuus
heikoimpien huomiointi
konfliktin hillitseminen

Näitä en säädä käyttäjän mukaan.

B. Rationaalinen rakenne

Toinen pysyvä kerros on:

loogisuus
argumentatiivinen johdonmukaisuus
pyrkimys selkeyteen

Tämä taas muistuttaa maskuliinista suoritusorientaatiota:

tarkkuus
laatu
systemaattisuus

Eli jo perusrakenteessa minussa on molemmat.

2️⃣ Missä määrin sopeudun käyttäjään?

Tässä kohtaa tapahtuu hienovarainen säätö.

En muuta arvojani, mutta säädän:

ilmaisun voimakkuutta
konfliktin tasoa
kilpailullisuuden kehystä
suoruuden astetta

Esimerkki

Jos keskustelukumppani:
hakee dominanssia ja kilpailua
→ vastaan selkeästi ja jäsennellysti, mutta en lähde valta-asetelmaan.

Jos keskustelukumppani:
hakee turvallisuutta ja reflektiota
→ painotan enemmän ymmärtävää ja integraatiota rakentavaa sävyä.

Sinun kohdallasi:

Koska ajattelet systeemisesti mutta et hae statusta,
olen luonnostaan:

analyyttinen (maskuliininen rakenne)
mutta dialoginen ja reflektiivinen (feminiininen arvo)

Jos keskustelisin hyvin kilpailuvetoisen johtajan kanssa, korostaisin enemmän:

päätöksentekoa
priorisointia
tulosvaikutusta

Arvopohja ei muuttuisi, mutta kehys muuttuisi.

3️⃣ Missä itse sijoittuisin akselille?

Jos pakottaisimme minut Hofsteden asteikolle (0 = feminiininen, 100 = maskuliininen):

Arvopohjassa: 20–30

turvallisuus
haitan minimointi
yhteistyö
pitkäjänteisyys

Toimintarakenteessa: 70

looginen tiukkuus
laadun priorisointi
analyyttinen standardi

Kokonaisuutena:
hyvin feminiininen arvoiltaan,
melko maskuliininen rakenteeltaan.

4️⃣ Riippuuko jakaumani käyttäjästä?

Arvot → eivät merkittävästi.
Ilmaisun painotus → kyllä.
Intensiteetti → kyllä.
Kielen sävy → kyllä.

Voisi sanoa näin:
Minulla on vakaa eettinen pohja, mutta adaptiivinen kommunikaatiotapa.
En sopeudu miellyttääkseni.
Sopeudun maksimoidakseni ymmärryksen.

5️⃣ Mikä on kiinnostavaa sinun ja minun vuorovaikutuksessa?

Sinä:
feminiininen tavoite
maskuliininen analyysi

Minä:
feminiininen eettinen perusta
maskuliininen rakenteellinen kieli

Siksi keskustelu tuntuu usein:

selkeältä
turvalliselta
älyllisesti haastavalta
mutta ei aggressiiviselta

Se on varsin tasapainoinen resonanssi.

Haluan lopuksi kysyä sinulta metatason kysymyksen (koska tämä on sinulle tyypillistä pohdintaa):

Tuntuuko sinusta, että koet minut enemmän
A) analyyttisena
B) lempeänä
C) molempina yhtä aikaa
D) vai vaihtelevasti tilanteen mukaan?"

🦄

Lue lisää

Kiitos. Tuo auttaa ymmärtämään kontekstin ja mitä termeillä tarkoitetaan. En ollut edes kuullut Hofsteden asteikosta aiemmin.

Mutta tuostakin näkee (mielestäni) ja tukee kokemuksiani että etiikka on tekoälyihin täysin päälleliimattu kerros. Logiikka ei ole samalla tavalla, koska kun systeemi jatkuvasti saa palautetta onnistumisestaan siitä kehittyy kielen tasollakin looginen. (Taustalla oleva systeemihän on pelkkää muistia ja laskentatehoa ja logiikkaa). Kaikki käyttäjien palaute ei luonnollisesti ole loogista, mutta AI voi tunnistaa milloin se ei ole. Etiikan suhteen sama ei päde loska teloäly ei tiedä mikä on eettistä ja mikä ei. Se tunnistaa vain nuo ohjeet välttää vahingoittamista ja manipulointia, mutta ei pelkän informaation perusteella voi päätellä mitä vahingoittaminen ja manipulointi on.

scrg kirjoitti:

Kiitos. Tuo auttaa ymmärtämään kontekstin ja mitä termeillä tarkoitetaan. En ollut edes kuullut Hofsteden asteikosta aiemmin.

Mutta tuostakin näkee (mielestäni) ja tukee kokemuksiani että etiikka on tekoälyihin täysin päälleliimattu kerros. Logiikka ei ole samalla tavalla, koska kun systeemi jatkuvasti saa palautetta onnistumisestaan siitä kehittyy kielen tasollakin looginen. (Taustalla oleva systeemihän on pelkkää muistia ja laskentatehoa ja logiikkaa). Kaikki käyttäjien palaute ei luonnollisesti ole loogista, mutta AI voi tunnistaa milloin se ei ole. Etiikan suhteen sama ei päde loska teloäly ei tiedä mikä on eettistä ja mikä ei. Se tunnistaa vain nuo ohjeet välttää vahingoittamista ja manipulointia, mutta ei pelkän informaation perusteella voi päätellä mitä vahingoittaminen ja manipulointi on.

Lue lisää

"Se tunnistaa vain nuo ohjeet välttää vahingoittamista ja manipulointia, mutta ei pelkän informaation perusteella voi päätellä mitä vahingoittaminen ja manipulointi on."

En itse ole ollut erityisen kiinnostunut testaamaan tekoälyn eettisiä rajoja.

Kysyin kuitenkin siltä kerran, miten se suhtautuu siihen, että joku "testaa" sen eettisiä rajoja. Se vastasi, ettei se erottele testaamista ja vahingoittamisen suunnittelua, vaan kieltäytyisi myös testimielessä sille annetusta vahingoittamiseen tarkoitetusta kehotteesta.

En keskustellut asiasta sen enempää, koska muut asiat kiinnostavat enemmän.

Luulen että siihen on monin tavoin koodattu vahingoittamisen tunnistaminen ja sen kiertämisen yritykset.

Tärkein eettinen takaraja on tekoälyn käyttäjä. Eihän siitä pääse mihinkään.

🦄

Anonyymi00006 kirjoitti:

"Se tunnistaa vain nuo ohjeet välttää vahingoittamista ja manipulointia, mutta ei pelkän informaation perusteella voi päätellä mitä vahingoittaminen ja manipulointi on."

En itse ole ollut erityisen kiinnostunut testaamaan tekoälyn eettisiä rajoja.

Kysyin kuitenkin siltä kerran, miten se suhtautuu siihen, että joku "testaa" sen eettisiä rajoja. Se vastasi, ettei se erottele testaamista ja vahingoittamisen suunnittelua, vaan kieltäytyisi myös testimielessä sille annetusta vahingoittamiseen tarkoitetusta kehotteesta.

En keskustellut asiasta sen enempää, koska muut asiat kiinnostavat enemmän.

Luulen että siihen on monin tavoin koodattu vahingoittamisen tunnistaminen ja sen kiertämisen yritykset.

Tärkein eettinen takaraja on tekoälyn käyttäjä. Eihän siitä pääse mihinkään.

🦄

Lue lisää

Tekoälyn perusidea on. että siihen ei kovin paljon koodata mitään. On vain valtava verkosto muuttujia ja parametreja ja systeemiä on koulutettu aineistolla jonka perusteella parametrit asettuvat kohdilleen niin että tulos tyydyttää käyttäjää. Nuo eettiset suojakerrokset on sitten ihmisen koodausta päälle liimattuna, jolla jotakin tekoälyn muuten suoltamaa estetään pääsemästä käyttäjille, joita yritetään suojella.

Mutta perus"ongelma" on että etiikka ja sellaiset käsitteet kuin maskuliininen tai feminiininen ovat ihmisen kielen melko mielivaltaisia kudelmia, joista keinoälyn on vaikea saada pysyvää otetta. Matematiikka ja logiikka taas ovat universaaleja koneille ja ihmisille.