Villeä kaivataan vihreä johtoon takaisin?

Kyllä, mutta:

...Usein olen törmännyt siihen ehdottomaan luuloon, että oikeuslaitos on erehtymätön. Erehtymätön tai erehtymättömämpi ihmiseen nähden kuin keskiaikainen roomalaiskatolinen paavi inkvisitiossaan. Ja lisäksi siihen asenteeseen, että jos oikeusprosessivirhe ja väärä tuomio on tehty, syyllinen ei ole, eivätkä ole tuomarit, eivätkä muut oikeuslaitoksessa työskentelevät, vaan se taho, joka on kanteen nostanut. Itse olen sanonut mielipiteenäni päinvastoin. Ammattilaisten on nähtävä ja tuomittava oikein, oikea totuus, oikeat prosessinormit ja oikeasti lain tarkoitus huomioiden. Tuota virhettä tuomioissa ei voida sälyttää maallikoiden, tietämättömien ja monin osin ymmärtämättömien ja tunteilla motivoituneiden kantajien päälle.

Tämän jutun alussa kerrottu tapaus sillalta heittämisessä on paralleeli tyyppiesimerkki sekä tapahtuman reunaehtojen syy-seuraussuhteista, että tulkinnan vastuukysymyksistä. Ammattilaisten olisi ollut tiedettävä ja ymmärrettävä… Sillalta hyppäämisen ”rikosta” ei voida asettaa tuossa esimerkissä hyppääjän vastuulle. Myös oikeudenkäynneissä vastuu totuuden, oikeuden ja kohtuuden vaatimukset on kaikilta osin toteutettava oikeudenmukaisessa oikeusprosessissa ja vastuuta oikeasta tuomiosta EI SAA, tai siis käytännöt huomioiden, ei saisi sälyttää kantajan, eikä vastaajan / syytetyn vastuulle ja verifioitavaksi objektiivisten tosiasioiden suhteen. Mielikuvituksen ja tarkoituksellisesti pahansuomien tarinoiden ja mielipiteiden perusteella tuomitaan totuudet ja teot usein meilläkin. Niin ei saisi olla enää sivistysvaltiossa. Anglosaksissa oikeusjärjestelmissä tuota ns. mannermaisen oikeuskäytännön (joka myös Suomessa on) ongelmien syvimpiä syy-seuraussuhteita oikeudenmukaisen ja oikeamielisen oikeusprosessin aikaansaamiseksi on lakitekstilähtökohtien sijaan painotettu kontekstualisointeja. Kumpikin oikeusjärjestys elää edelleen verraten keskiaikaisten ja 1700-1800 -lukujen henkisissä todellisuuskäsityksissä, joissa totuus korvataan ylimielisellä kunnianpalvonnalla. Oikeudellisen päätännän riippumattomuusasema tarkoittaa etupäässä vastaajan oikeusturvasta ja totuudesta riippumatonta vallankäyttöä. Sen olemus näkyi erityisen normaalisti ns. Kukan ja Auerin oikeustapausten käsittelyssä dimensiolla syyllinen-syytön. Vallan objektien ja heidän perheensä ja lastensa elämien tuhoaminen nähtiin vain mielivallan oikeutuksen ja riippumattomien valtaoikeuksien kautta?!

Jos voisin, vaatisin korjaamaan oikeuslaitoksen toimintaa ja oikeudellista prosessointia täysin uudistetulta pohjalta. Korjaustarve on yli 90% ”Vertaus Vantaan mätäojan” olemukseen tuo esille sen, että korjauspaketti ei pahuudessa riitä. On rakennettava 2000 -luvun uusin menetelmin uudenlaiset kontekstualisoinnin, evidensimäärityksien, objektiviteetin, säännösten ja oikeusfilosofisten määritysten ja oikeusperiaatteiden suhteen uusiin kirkkaisiin vesiin näkevät näkymät nykyisten mätäisten ja sameiden vesien sijaan. Mielivallan sijaan tuli rehellisyys, totuus ja oikeamielisyys nostaa tärkeimmiksi kriteereiksi oikeutta jaettaessa. Ja käytettävä esimerkiksi tekoälyä huolehtimaan siitäkin, että myös vastaajan oikeusturvanormeista huolehditaan, huomioidaan ja noudatetaan. Niiden noudattamatta jättäminen on sanktioitava. Miksi? Kerro sinä? Jos olet fiksu ja oikeamielinen, sinä kyllä tiedät! Ellet ole pahaan dedikoitunut pahan vallan edustaja tai palvoja.

Ylimielisen riippumattoman vallan vastaus: Miten niin muka ei saa? Meillähän on hallussa vallan monopolit; riippumattomuus, väkivaltakoneistot ja media maassa?! Valta maistuu makealta ja mielivalta erityisen makealta. Paitsi mielivallan uhrin ja hänen läheistensä näkökulmasta seurannaisvaikutuksineen, stigmoineen!
el Morisco 007