Voiko tietoisuus tuntea itsensä suoraan?

Anonyymi-ap

Mikä on aika ja muutos?

149

438

    Vastaukset 149

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi00001

      Voiko oikeilla teoilla tai sanoilla vaikuttaa todellisuuteen?

      • Anonyymi00002

        Onko universumi rakennettu informaatiosta?


      • Anonyymi00005
        Anonyymi00002 kirjoitti:

        Onko universumi rakennettu informaatiosta?

        "Voiko tietoisuus tuntea itsensä suoraan?"

        Hei! Tervetuloa!

        Tietoisuuden perusluonne ei ole itsensä yksityinen tarkkailija vaan ātman, joka on luonteeltaan tietoista ja riippuvaista korkeammasta tietoisuudesta.

        Empiirisellä, mielen tasolla (manas ja buddhi) tietoisuus ei kykene täysin tavoittamaan itseään objektina, koska mieli toimii aina jonkin kohteen kautta. Kun mieli yrittää “katsoa itseään”, se käyttää jo valmiiksi jotakin välinettä, ja siksi kokemus jää epäsuoraksi tai refleksiiviseksi.
        Syvemmällä tasolla kuitenkin puhdistunut tietoisuus voi tulla itsevalaisevaksi. Kun tietoisuus vapautuu egoistisesta samastumisesta ja peittymistä (upādhi), se alkaa heijastaa omaa luontoaan selkeämmin. Tätä ei kuitenkaan pidetä pelkkänä mielen itsehavainnointina, vaan heräämisenä siihen, että ātman on suhteessa Korkeimpaan Tietoisuuteen.
        Eli rajallisessa tilassa tietoisuus ei “näe itseään suoraan” mielen keinoin, mutta puhdistuneessa tilassa tietoisuus voi tulla itselleen läpinäkyväksi bhaktin kautta, jolloin sen todellinen luonne paljastuu suhteessa korkeampaan todellisuuteen, ei erillisenä itsenäisenä objektina.


      • Anonyymi00006
        Anonyymi00005 kirjoitti:

        "Voiko tietoisuus tuntea itsensä suoraan?"

        Hei! Tervetuloa!

        Tietoisuuden perusluonne ei ole itsensä yksityinen tarkkailija vaan ātman, joka on luonteeltaan tietoista ja riippuvaista korkeammasta tietoisuudesta.

        Empiirisellä, mielen tasolla (manas ja buddhi) tietoisuus ei kykene täysin tavoittamaan itseään objektina, koska mieli toimii aina jonkin kohteen kautta. Kun mieli yrittää “katsoa itseään”, se käyttää jo valmiiksi jotakin välinettä, ja siksi kokemus jää epäsuoraksi tai refleksiiviseksi.
        Syvemmällä tasolla kuitenkin puhdistunut tietoisuus voi tulla itsevalaisevaksi. Kun tietoisuus vapautuu egoistisesta samastumisesta ja peittymistä (upādhi), se alkaa heijastaa omaa luontoaan selkeämmin. Tätä ei kuitenkaan pidetä pelkkänä mielen itsehavainnointina, vaan heräämisenä siihen, että ātman on suhteessa Korkeimpaan Tietoisuuteen.
        Eli rajallisessa tilassa tietoisuus ei “näe itseään suoraan” mielen keinoin, mutta puhdistuneessa tilassa tietoisuus voi tulla itselleen läpinäkyväksi bhaktin kautta, jolloin sen todellinen luonne paljastuu suhteessa korkeampaan todellisuuteen, ei erillisenä itsenäisenä objektina.

        "Mikä on aika ja muutos?"

        Hei! Tervetuloa!

        Aika (kāla) ja muutos eivät ole itsenäisiä absoluuttisia todellisuuksia, vaan ne kuuluvat aineellisen luonnon (prakṛti) toimintaan.
        Aika ymmärretään voimana, joka saa aikaan muutoksen ja rappeutumisen kaikessa tilapäisessä. Se ei ole vain mittayksikkö tai ihmismielen tapa järjestää tapahtumia, vaan aktiivinen periaate, joka vaikuttaa kaikkeen aineelliseen ilmentymään: syntyyn, ylläpitoon ja häviämiseen. Tässä mielessä aika on yksi niistä energioista, joiden kautta illusorinen maailma liikkuu ja muuttuu jatkuvasti.
        Muutos puolestaan on merkki siitä, että jokin kuuluu aineelliseen tasoon. Kaikki mikä on koostunut osista tai riippuvainen olosuhteista, on muutoksen alaista. Keho, mieli ja kaikki havaittavat muodot ovat jatkuvassa virrassa: ne syntyvät, muuttuvat ja katoavat. Tämä jatkuva vaihtelu luo kokemuksen ajasta.
        Sitä vastoin ātman, tietoisuuden perusolemus, ei itsessään muutu samalla tavalla, koska se ei ole aineellinen rakenne. Muutos koskee sen peitteitä — kehoa ja mieltä — ei itse tietoista olemusta.
        Filosofiassamme aika nähdään Jumalan energiana, joka järjestää aineellisen maailman rytmin ja tarjoaa puitteen sielun oppimiselle ja kääntymiselle kohti hengellistä todellisuutta. Kun tietoisuus suuntautuu kohti bhaktia, aika menettää “sitojan” luonteensa.
        Näin ollen aika on voima, joka koskee muuttuvaa todellisuutta, ja muutos on sen ilmentymä.


      • Anonyymi00007
        Anonyymi00006 kirjoitti:

        "Mikä on aika ja muutos?"

        Hei! Tervetuloa!

        Aika (kāla) ja muutos eivät ole itsenäisiä absoluuttisia todellisuuksia, vaan ne kuuluvat aineellisen luonnon (prakṛti) toimintaan.
        Aika ymmärretään voimana, joka saa aikaan muutoksen ja rappeutumisen kaikessa tilapäisessä. Se ei ole vain mittayksikkö tai ihmismielen tapa järjestää tapahtumia, vaan aktiivinen periaate, joka vaikuttaa kaikkeen aineelliseen ilmentymään: syntyyn, ylläpitoon ja häviämiseen. Tässä mielessä aika on yksi niistä energioista, joiden kautta illusorinen maailma liikkuu ja muuttuu jatkuvasti.
        Muutos puolestaan on merkki siitä, että jokin kuuluu aineelliseen tasoon. Kaikki mikä on koostunut osista tai riippuvainen olosuhteista, on muutoksen alaista. Keho, mieli ja kaikki havaittavat muodot ovat jatkuvassa virrassa: ne syntyvät, muuttuvat ja katoavat. Tämä jatkuva vaihtelu luo kokemuksen ajasta.
        Sitä vastoin ātman, tietoisuuden perusolemus, ei itsessään muutu samalla tavalla, koska se ei ole aineellinen rakenne. Muutos koskee sen peitteitä — kehoa ja mieltä — ei itse tietoista olemusta.
        Filosofiassamme aika nähdään Jumalan energiana, joka järjestää aineellisen maailman rytmin ja tarjoaa puitteen sielun oppimiselle ja kääntymiselle kohti hengellistä todellisuutta. Kun tietoisuus suuntautuu kohti bhaktia, aika menettää “sitojan” luonteensa.
        Näin ollen aika on voima, joka koskee muuttuvaa todellisuutta, ja muutos on sen ilmentymä.

        "Voiko oikeilla teoilla tai sanoilla vaikuttaa todellisuuteen?"

        Teoilla ja sanoilla on todellista vaikutusta, mutta vaikutuksen luonne riippuu siitä, millä tasolla todellisuutta tarkastellaan.
        Aineellisessa todellisuudessa jokainen teko ja sana on osa syy–seurausketjua. Teot synnyttävät seurauksia karmisen lain kautta: ne muokkaavat mielen tilaa, taipumuksia ja tulevia olosuhteita. Sanoilla on erityinen voima, koska ne eivät ole vain ääntä, vaan ne kantavat intentiota ja tietoisuuden suuntaa.
        Mutta filsofiamme korostaa kuitenkin sitä, että todellisuuden perusta ei ole pelkästään mekaaninen syy–seuraus, vaan tietoisuus ja suhde Korkeimpaan Tietoisuuteen.
        Siksi “oikeat teot ja sanat” eivät ole vain ulkoista oikeellisuutta, vaan sisäistä suuntautumista.


      • Anonyymi00008
        Anonyymi00007 kirjoitti:

        "Voiko oikeilla teoilla tai sanoilla vaikuttaa todellisuuteen?"

        Teoilla ja sanoilla on todellista vaikutusta, mutta vaikutuksen luonne riippuu siitä, millä tasolla todellisuutta tarkastellaan.
        Aineellisessa todellisuudessa jokainen teko ja sana on osa syy–seurausketjua. Teot synnyttävät seurauksia karmisen lain kautta: ne muokkaavat mielen tilaa, taipumuksia ja tulevia olosuhteita. Sanoilla on erityinen voima, koska ne eivät ole vain ääntä, vaan ne kantavat intentiota ja tietoisuuden suuntaa.
        Mutta filsofiamme korostaa kuitenkin sitä, että todellisuuden perusta ei ole pelkästään mekaaninen syy–seuraus, vaan tietoisuus ja suhde Korkeimpaan Tietoisuuteen.
        Siksi “oikeat teot ja sanat” eivät ole vain ulkoista oikeellisuutta, vaan sisäistä suuntautumista.

        "Onko universumi rakennettu informaatiosta?"

        Universumia ei meillä ensisijaisesti kuvata informaation varaan rakentuvaksi, vaikka ajatus informaatiosta voi toimia modernina analogiana sille, että todellisuus on järjestynyttä ja merkityksellistä.
        Koska aineellinen maailma koostuu Jumalan ulkoisesta energiasta (bahiraṅgā-śakti), jota kutsutaan myös illusoriseksi luonnoksi (māyā). Tämä energia ei ole satunnaista kaaosta, vaan sillä on tarkka järjestys: lait, rytmit ja rakenteet, jotka ylläpitävät kosmosta. Tässä mielessä maailma on järjestettyä todellisuutta, jossa kaikki toimii tiettyjen periaatteiden mukaan.
        Kuitenkin erotamme selvästi tämän aineellisen järjestyksen ja todellisen tietoisuuden tason. Aineellinen järjestys ei ole itsessään tietoinen eikä itseään ohjaava informaatiokenttä, vaan se toimii tietoisen lähteen tahdosta ja energiana, joka peittää ja sitoo yksilöllisen tietoisuuden.
        Jos informaatio ymmärretään pelkkänä rakenteellisena järjestyksenä, voidaan sanoa, että universumissa on informaatiomaista järjestystä. Mutta meille todellisuuden perusta ei ole informaatio vaan tietoisuus ja sen alkuperäinen lähde, jonka energia ilmenee sekä järjestyksenä että kokemuksena.


      • Anonyymi00009
        Anonyymi00008 kirjoitti:

        "Onko universumi rakennettu informaatiosta?"

        Universumia ei meillä ensisijaisesti kuvata informaation varaan rakentuvaksi, vaikka ajatus informaatiosta voi toimia modernina analogiana sille, että todellisuus on järjestynyttä ja merkityksellistä.
        Koska aineellinen maailma koostuu Jumalan ulkoisesta energiasta (bahiraṅgā-śakti), jota kutsutaan myös illusoriseksi luonnoksi (māyā). Tämä energia ei ole satunnaista kaaosta, vaan sillä on tarkka järjestys: lait, rytmit ja rakenteet, jotka ylläpitävät kosmosta. Tässä mielessä maailma on järjestettyä todellisuutta, jossa kaikki toimii tiettyjen periaatteiden mukaan.
        Kuitenkin erotamme selvästi tämän aineellisen järjestyksen ja todellisen tietoisuuden tason. Aineellinen järjestys ei ole itsessään tietoinen eikä itseään ohjaava informaatiokenttä, vaan se toimii tietoisen lähteen tahdosta ja energiana, joka peittää ja sitoo yksilöllisen tietoisuuden.
        Jos informaatio ymmärretään pelkkänä rakenteellisena järjestyksenä, voidaan sanoa, että universumissa on informaatiomaista järjestystä. Mutta meille todellisuuden perusta ei ole informaatio vaan tietoisuus ja sen alkuperäinen lähde, jonka energia ilmenee sekä järjestyksenä että kokemuksena.

        Jännää!


      • Anonyymi00010

        Hare Krishna!

        En tiedä, mutta sen tiedän että mitä oikeammat ja todet sanani ovat sitä hitaammin ja vaikeammin ne menee läpi. Samaa virttä pitää toistaa satoja ellei tuhansia kertoja kunnes se vähitellen tajutaan.

        Olen itse luonteeltani SE ON KERRASTA POIKKI luonne. Sanon asian mielelläni vain yhden kerran. Ja siksi en saa mitään sanomaa läpi menemään tuohon paksuun vastustuksen muuriin.


      • Anonyymi00011
        Anonyymi00010 kirjoitti:

        Hare Krishna!

        En tiedä, mutta sen tiedän että mitä oikeammat ja todet sanani ovat sitä hitaammin ja vaikeammin ne menee läpi. Samaa virttä pitää toistaa satoja ellei tuhansia kertoja kunnes se vähitellen tajutaan.

        Olen itse luonteeltani SE ON KERRASTA POIKKI luonne. Sanon asian mielelläni vain yhden kerran. Ja siksi en saa mitään sanomaa läpi menemään tuohon paksuun vastustuksen muuriin.

        Hei! Kiitos osallistumisestasi!

        Se, että sanot asian vain kerran, kertoo enemmän sinun tavastasi toimia kuin totuuden voimasta. Totuus ei aina mene perille heti, eikä sen perille meno ole sinun hallinnassasi. Jos se on totta, sen voi joutua sanomaan monta kertaa – ilman että sen arvo vähenee.


      • Anonyymi00012
        Anonyymi00011 kirjoitti:

        Hei! Kiitos osallistumisestasi!

        Se, että sanot asian vain kerran, kertoo enemmän sinun tavastasi toimia kuin totuuden voimasta. Totuus ei aina mene perille heti, eikä sen perille meno ole sinun hallinnassasi. Jos se on totta, sen voi joutua sanomaan monta kertaa – ilman että sen arvo vähenee.

        Hei! Kiitos osallistumisestasi!

        Totuus ei avaudu pakottamalla, vaikka se olisi oikea. Ymmärrys ei synny vain sanoista, vaan myös toisen ihmisen valmiudesta ottaa ne vastaan. Siksi sama viesti voi mennä perille heti yhdelle ja toiselle vasta ajan ja toiston kautta – ei siksi, että totuus olisi heikko, vaan koska mieli vastustaa tai ei ole vielä valmis.


        Sanon vain kerran-siinä on voimaa, mutta myös riski: maailma ei aina toimi yhden kerran logiikalla. Sama asia voi tarvita eri hetken tai eri kerroksen ennen kuin se menee läpi.


      • Anonyymi00013
        Anonyymi00012 kirjoitti:

        Hei! Kiitos osallistumisestasi!

        Totuus ei avaudu pakottamalla, vaikka se olisi oikea. Ymmärrys ei synny vain sanoista, vaan myös toisen ihmisen valmiudesta ottaa ne vastaan. Siksi sama viesti voi mennä perille heti yhdelle ja toiselle vasta ajan ja toiston kautta – ei siksi, että totuus olisi heikko, vaan koska mieli vastustaa tai ei ole vielä valmis.


        Sanon vain kerran-siinä on voimaa, mutta myös riski: maailma ei aina toimi yhden kerran logiikalla. Sama asia voi tarvita eri hetken tai eri kerroksen ennen kuin se menee läpi.

        Sinä sanot asian vain kerran, koska koet että totuus on jo riittävän selkeä itsessään. Siinä on suoruuden ja rehellisyyden voima – et halua vesittää tai venyttää sitä, mikä sinusta on jo ymmärrettävää.
        Mutta maailma ei aina avaudu sillä tavalla. Ihmisen mieli ei ole tyhjä tila, johon sanat putoavat sellaisenaan, vaan kerroksellinen ja hidasliikkeinen. Sama lause voi ensin osua vastarintaan, sitten ohittaa sen, ja vasta myöhemmin palata mieleen ja alkaa elää siellä uudella tavalla.
        Siksi yksi kerta ei aina ole riittävä määrä, vaan joskus se on vasta ensimmäinen kosketus. Ei siksi, että sanasi olisi heikko, vaan siksi, että vastaanottaminen tapahtuu omassa rytmissään – ja joskus totuus tarvitsee aikaa ennen kuin se lakkaa tuntumasta vieraalta ja alkaa tuntua ilmeiseltä.
        Ja juuri siinä on jännite: sinä haluaisit sulkea asian yhteen hetkeen, mutta todellisuus ei aina suostu sulkeutumaan. Se jää auki, kypsymään, ja palaa myöhemmin takaisin – usein hiljaisemmin, mutta syvemmällä tavalla kuin silloin, kun sen ensimmäisen kerran sanoit.


      • Anonyymi00014
        Anonyymi00013 kirjoitti:

        Sinä sanot asian vain kerran, koska koet että totuus on jo riittävän selkeä itsessään. Siinä on suoruuden ja rehellisyyden voima – et halua vesittää tai venyttää sitä, mikä sinusta on jo ymmärrettävää.
        Mutta maailma ei aina avaudu sillä tavalla. Ihmisen mieli ei ole tyhjä tila, johon sanat putoavat sellaisenaan, vaan kerroksellinen ja hidasliikkeinen. Sama lause voi ensin osua vastarintaan, sitten ohittaa sen, ja vasta myöhemmin palata mieleen ja alkaa elää siellä uudella tavalla.
        Siksi yksi kerta ei aina ole riittävä määrä, vaan joskus se on vasta ensimmäinen kosketus. Ei siksi, että sanasi olisi heikko, vaan siksi, että vastaanottaminen tapahtuu omassa rytmissään – ja joskus totuus tarvitsee aikaa ennen kuin se lakkaa tuntumasta vieraalta ja alkaa tuntua ilmeiseltä.
        Ja juuri siinä on jännite: sinä haluaisit sulkea asian yhteen hetkeen, mutta todellisuus ei aina suostu sulkeutumaan. Se jää auki, kypsymään, ja palaa myöhemmin takaisin – usein hiljaisemmin, mutta syvemmällä tavalla kuin silloin, kun sen ensimmäisen kerran sanoit.

        Filosofiassamme juuri korostetaan toistamista.


      • Anonyymi00015
        Anonyymi00014 kirjoitti:

        Filosofiassamme juuri korostetaan toistamista.

        Filosofiassamme juuri korostetaan toistamista.

        Vedalaisissa teksteissä ei varsinaisesti korosteta toistoa siksi, että sama asia pitäisi jankata läpi vastarinnan takia, vaan toisto liittyy enemmän siihen, miten ymmärrys ja tieto syvenevät asteittain.

        Ensimmäinen on śravaṇa–kīrtana (kuuleminen ja toistaminen). Ajatus ei ole mekaaninen sama lause uudestaan, vaan että sama totuus kuullaan ja ilmaistaan yhä uudelleen, koska mieli ei kerralla pysy siinä kiinni. Toisto tässä on enemmänkin tietoisuuden kohdistamista – kuin että sama asia puhdistaisi vähitellen havaintoa.
        Toinen on manana ja nididhyāsana – pohdinta ja sisäinen sulattaminen. Sama opetus palaa uudelleen, mutta eri syvyyksissä: ensin se ymmärretään älyllisesti, sitten se alkaa vaikuttaa kokemukseen, ja lopulta se muuttuu tavaksi nähdä todellisuus.
        Vedinen ajatus ei siis ole: toista kunnes toinen ymmärtää, vaan enemmänkin:
        totuus on niin syvä, että sama asia avautuu eri tasoilla eri kerroilla.


        Hyvää jatkoa!


      • Anonyymi00016
        Anonyymi00015 kirjoitti:

        Filosofiassamme juuri korostetaan toistamista.

        Vedalaisissa teksteissä ei varsinaisesti korosteta toistoa siksi, että sama asia pitäisi jankata läpi vastarinnan takia, vaan toisto liittyy enemmän siihen, miten ymmärrys ja tieto syvenevät asteittain.

        Ensimmäinen on śravaṇa–kīrtana (kuuleminen ja toistaminen). Ajatus ei ole mekaaninen sama lause uudestaan, vaan että sama totuus kuullaan ja ilmaistaan yhä uudelleen, koska mieli ei kerralla pysy siinä kiinni. Toisto tässä on enemmänkin tietoisuuden kohdistamista – kuin että sama asia puhdistaisi vähitellen havaintoa.
        Toinen on manana ja nididhyāsana – pohdinta ja sisäinen sulattaminen. Sama opetus palaa uudelleen, mutta eri syvyyksissä: ensin se ymmärretään älyllisesti, sitten se alkaa vaikuttaa kokemukseen, ja lopulta se muuttuu tavaksi nähdä todellisuus.
        Vedinen ajatus ei siis ole: toista kunnes toinen ymmärtää, vaan enemmänkin:
        totuus on niin syvä, että sama asia avautuu eri tasoilla eri kerroilla.


        Hyvää jatkoa!

        Filosofiassamme juuri korostetaan toistamista.

        Myös lännessä:

        Repetitio mater studiorum est


      • Anonyymi00018

        Aika. Kāla

        Suuri Aika. Mahākāla.


      • Anonyymi00019
        Anonyymi00018 kirjoitti:

        Aika. Kāla

        Suuri Aika. Mahākāla.

        Kāla, Mahākāla edustaa Shiva. Shiva on Mahākāla, ajan ja avaruuden (tilan) faktori.
        Olemme tottuneet ajattelemaan ajassa ja tilassa - deśakālassa - koska emme tiedä, mitä ikuisuus on.
        Sielu taas on tuon maailman, tuon maan, asukas, joka on ikuinen. On syntynyt vääristynyt näkemys, jonka mukaan sielu on osa katoavaa maailmaa, aikaa ja avaruutta, ahankaraa, ja nyt tietoisuutemme suuntautuu ulospäin, tuomiten itsemme tähän katoavaan aineelliseen maailmaan. Todellinen kotimme on kuitenkin sielun valtakunta, joten pystymme irrottautumaan olemassaolon negatiivisesta aspektista.

        Śrīla Bhakti Rakṣak Śrīdhar Dev-Goswāmī Mahārāj


        Sri Chaitanya Saraswat Math International
        https://scsmathinternational.com


      • Anonyymi00020
        Anonyymi00019 kirjoitti:

        Kāla, Mahākāla edustaa Shiva. Shiva on Mahākāla, ajan ja avaruuden (tilan) faktori.
        Olemme tottuneet ajattelemaan ajassa ja tilassa - deśakālassa - koska emme tiedä, mitä ikuisuus on.
        Sielu taas on tuon maailman, tuon maan, asukas, joka on ikuinen. On syntynyt vääristynyt näkemys, jonka mukaan sielu on osa katoavaa maailmaa, aikaa ja avaruutta, ahankaraa, ja nyt tietoisuutemme suuntautuu ulospäin, tuomiten itsemme tähän katoavaan aineelliseen maailmaan. Todellinen kotimme on kuitenkin sielun valtakunta, joten pystymme irrottautumaan olemassaolon negatiivisesta aspektista.

        Śrīla Bhakti Rakṣak Śrīdhar Dev-Goswāmī Mahārāj


        Sri Chaitanya Saraswat Math International
        https://scsmathinternational.com

        Miksi aika nopeutuu ja mitä sille voidaan tehdä?

        B.S. Swami, fyysikko vastaa tähän kysymykseen.

        Käännösvirheet suomen kielellä ja tämä lyhyt ote hänen luennostaan:



        Vastaus: Usein ihmiset joutuvat ajattomuuden tilaan, kun ihminen ei ymmärrä, mitä tehdä, mitä tapahtuu, aika näyttää menneen hulluksi, kiihtyneen. Nykyään on monessa suhteessa tällainen ajattomuuden tila, kun vanha, kaikille selkeä muodostelma on melkein ohi, siirrytään uuteen muodostelmaan, sivilisaatioon, ja monet ihmiset eivät tiedä, mitä tehdä, miten sopeutua uuteen muodostelmaan. Vedoissa sanotaan, että kun ajanpyörä saavuttaa alimmillaan pisteen, jossa siirrytään uuteen sykliin, sillä hetkellä ajan kulku kiihtyy jyrkästi. Aika tiivistyy, aikasyklien risteyskohtaan, jolloin totutut rakenteet eivät toimi. Nyt meillä on juuri tällainen tilanne - aiemmat hoitomenetelmät eivät toimi, jotkin sosiaaliset rakenteet eivät toimi, johtamisjärjestelmät eivät toimi, eli ihmiset yrittävät soveltaa jotakin aiemmin kehitettyä, mutta se on tehotonta. Itse asiassa ne, jotka ymmärtävät aikaa, eli ymmärtävät, miten aika liittyy älyyn, pystyvät selviytymään tästä tilanteesta. Tietyn luovuuden ansiosta ihminen voi päästä mukaan tilanteeseen ja olla menestyvä ja onnellinen. Ajan risteys on eräänlainen erityinen muutoskonfiguraatio, kun ihmiset siirtyvät luovaan vaiheeseen, koska kaikki muu kuin luovuus ei toimi (on hyödytöntä). Jos et kytkeydy päälle, kuulut luusereiden luokkaan.


      • Anonyymi00024

        https://www.ccdas.net/p/units-of-time-in-the-vedas

        One danda = 30 minutes

        One laghu = 2 minutes

        One kastha = 8 seconds

        One ksana = 1.6 seconds

        One mimesa = 0.533 seconds

        One lava = 0.177 seconds

        One vedha = 0.0592 seconds

        One truti = 0.000592 seconds (1 second divided by 1,687.5)


      • Anonyymi00025
        Anonyymi00024 kirjoitti:

        https://www.ccdas.net/p/units-of-time-in-the-vedas

        One danda = 30 minutes

        One laghu = 2 minutes

        One kastha = 8 seconds

        One ksana = 1.6 seconds

        One mimesa = 0.533 seconds

        One lava = 0.177 seconds

        One vedha = 0.0592 seconds

        One truti = 0.000592 seconds (1 second divided by 1,687.5)

        "En tiedä, mutta sen tiedän että mitä oikeammat ja todet sanani ovat sitä hitaammin ja vaikeammin ne menee läpi. Samaa virttä pitää toistaa satoja ellei tuhansia kertoja kunnes se vähitellen tajutaan.

        Olen itse luonteeltani SE ON KERRASTA POIKKI luonne. Sanon asian mielelläni vain yhden kerran. Ja siksi en saa mitään sanomaa läpi menemään tuohon paksuun vastustuksen muuriin."


        Ymmärrän hyvin tuon tunteen, että kun asia on itselle selvä ja tosi, sen haluaisi riittävän jo yhdellä kerralla.
        Silti olen huomannut, että ihmiset ottavat asioita vastaan eri rytmissä – joskus sama ajatus ei avaudu heti, vaikka se olisi kuinka totta.
        Silloin kyse ei välttämättä ole siitä, että viesti olisi väärä tai heikko, vaan siitä, että vastaanottaminen tapahtuu eri hetkessä tai eri kulmasta.
        Siksi yksi kerta voi olla selkeä lähtökohta, mutta ei aina vielä se hetki, jossa toinen todella ymmärtää.
        Tämä ei vähennä suoruuden arvoa, mutta selittää sen, miksi maailma ei aina toimi kerran riittää -logiikalla.


      • Anonyymi00026
        Anonyymi00025 kirjoitti:

        "En tiedä, mutta sen tiedän että mitä oikeammat ja todet sanani ovat sitä hitaammin ja vaikeammin ne menee läpi. Samaa virttä pitää toistaa satoja ellei tuhansia kertoja kunnes se vähitellen tajutaan.

        Olen itse luonteeltani SE ON KERRASTA POIKKI luonne. Sanon asian mielelläni vain yhden kerran. Ja siksi en saa mitään sanomaa läpi menemään tuohon paksuun vastustuksen muuriin."


        Ymmärrän hyvin tuon tunteen, että kun asia on itselle selvä ja tosi, sen haluaisi riittävän jo yhdellä kerralla.
        Silti olen huomannut, että ihmiset ottavat asioita vastaan eri rytmissä – joskus sama ajatus ei avaudu heti, vaikka se olisi kuinka totta.
        Silloin kyse ei välttämättä ole siitä, että viesti olisi väärä tai heikko, vaan siitä, että vastaanottaminen tapahtuu eri hetkessä tai eri kulmasta.
        Siksi yksi kerta voi olla selkeä lähtökohta, mutta ei aina vielä se hetki, jossa toinen todella ymmärtää.
        Tämä ei vähennä suoruuden arvoa, mutta selittää sen, miksi maailma ei aina toimi kerran riittää -logiikalla.

        "En tiedä, mutta sen tiedän että mitä oikeammat ja todet..."

        Ei se tarkoita, että sinun pitäisi muuttua, eikä että sinun sanasi eivät olisi arvokkaita – enemmänkin sitä, että vastaanottaminen ei ole koskaan täysin meidän hallinnassamme.

        Hyvää jatkoa!


      • Anonyymi00027
        Anonyymi00026 kirjoitti:

        "En tiedä, mutta sen tiedän että mitä oikeammat ja todet..."

        Ei se tarkoita, että sinun pitäisi muuttua, eikä että sinun sanasi eivät olisi arvokkaita – enemmänkin sitä, että vastaanottaminen ei ole koskaan täysin meidän hallinnassamme.

        Hyvää jatkoa!

        Aluksi minulla oli liian kiire, en ehtinyt perehtyä viesteihisi – anteeksi siitä – mutta nyt minulla on taas noin tunnin verran aikaa.


      • Anonyymi00032
        Anonyymi00002 kirjoitti:

        Onko universumi rakennettu informaatiosta?

        Se on yksi näkökulma. Ei pelkästään uskonnon ajatus, vaan myös kvanttimekaniikka on päässyt nano maailmaa tutkiessa sille kannalle että kaikkein pienin ei ole hiukkanen vaan sana tai kaava tai lainalaisuus matemaattinen. Eräät amerikkalaiset oppikirjat puhuu avoimesti asiasta sillä Amerikka on uskovien koti. Sen sijaan ateistinen Suomalainen oppikirjamateriaali vaikenee asiasta. Suomessa usko on tieteen sokea piste. Etkä saa Suomessa vastausta jos etsit teoriaa jossa informaatio on kaikkeuden perusta.


      • Anonyymi00034
        Anonyymi00032 kirjoitti:

        Se on yksi näkökulma. Ei pelkästään uskonnon ajatus, vaan myös kvanttimekaniikka on päässyt nano maailmaa tutkiessa sille kannalle että kaikkein pienin ei ole hiukkanen vaan sana tai kaava tai lainalaisuus matemaattinen. Eräät amerikkalaiset oppikirjat puhuu avoimesti asiasta sillä Amerikka on uskovien koti. Sen sijaan ateistinen Suomalainen oppikirjamateriaali vaikenee asiasta. Suomessa usko on tieteen sokea piste. Etkä saa Suomessa vastausta jos etsit teoriaa jossa informaatio on kaikkeuden perusta.

        "Se on yksi näkökulma. Ei pelkästään uskonnon ajatus, vaan myös kvanttimekaniikka on päässyt nano maailmaa tutkiessa sille kannalle että kaikkein pienin ei ole hiukkanen vaan sana tai kaava tai lainalaisuus matemaattinen..."

        Hei! Tervetuloa!

        Pramaparamme-filosofian näkökulmasta tätä ei ymmärretä niin, että informaatio olisi todellisuuden perusmateriaali samalla tavalla kuin joskus arkikeskustelussa tai populaarissa fysiikan tulkinnoissa esitetään. Sekä “aine” että “informaatio” nähdään ennemmin kuvauksellisina tasoina kuin lopullisina selityksinä siitä, mitä todellisuus pohjimmiltaan on.

        Aineellinen maailma ei tällöin ole itsenäinen, lopullinen perusta, eikä myöskään informaatio ole sellainen. Informaatio on ennen kaikkea tapa jäsentää ja kuvata ilmiöiden välisiä suhteita, ei itsenäinen “aine”, josta kaikki olisi rakennettu. Se tarvitsee aina jonkin näkökulman tai kokemuksellisen kehikon, jossa jokin voi olla “informaatiota” jostakin.

        Tässä mielessä perustavampi taso ei ole aine eikä informaatio, vaan se, että todellisuus ilmenee kokemuksellisena ja jäsentyvänä kokonaisuutena. Ilman tätä tasoa ei ole mitään, mikä “tulkitsisi” informaatiota tai jolle lait ja rakenteet voisivat näyttäytyä lainalaisuuksina. Siksi informaatio ei ole itsenäinen rakennuspalikka, vaan riippuvainen siitä, että on olemassa havaittavuus ja kokemuksellisuus.

        Fysiikassa informaatio toimii hyödyllisenä käsitteenä, koska se kuvaa tehokkaasti järjestystä, korrelaatioita ja muutoksia järjestelmissä. Tämä ei kuitenkaan vielä tarkoita, että olisi osoitettu todellisuuden olevan pohjimmiltaan informaatiota, vaan että informaatio on toimiva kuvaustapa luonnon ilmiöille.

        Näin ollen meilläuniversumia ei kuvata “informaatiosta rakennettuna”, vaan sellaisena todellisuutena, jossa aine, energia ja informaatio ovat erilaisia tapoja kuvata yhtä ja samaa ilmiökenttää, jonka perusluonne ei palaudu yhteen niistä.


    • Anonyymi00028

      "Voiko oikeilla teoilla tai sanoilla vaikuttaa todellisuuteen?"

      Jos olet kiltti ja teet paljon hyvää niin olet kuin magneetti tai painovoima keskus ainakin jollekin joka tarvitsee hyvän tekeväisyyttä tai on muuten vain hyväksikäyttäjä.

      Oma todellisuutesi muuttuu merkittävästi. Jäät enemmän paikoilleen polkemaan kuin raskas tähti tai jopa musta aukko.

      Sitä en tiedä miten muuttuu todellisuus jos tekee pahaa. Eräät näyttävät omaavan sen jälkeen hyvän huumorin tajun. Ja pyrkimyksen parannuksen tekoon. Mutta en tunne asiaa juurikaan.

      Mielestäni teot vaikuttaa enemmän kuin sanat. Onkin sananlasku. Actions speaks louder than words.

      • Anonyymi00029

        "Voiko oikeilla teoilla tai sanoilla vaikuttaa todellisuuteen?

        Jos olet kiltti ja teet paljon hyvää niin olet kuin magneetti tai painovoima keskus ainakin jollekin joka tarvitsee hyvän tekeväisyyttä tai on muuten vain hyväksikäyttäjä...."

        Hei! Tervetuloa!

        Teot ja sanat eivät muuta todellisuutta maagisesti ulkoisena voimana, vaan ne muokkaavat jatkuvasti ihmisen omaa mieltä ja tietoisuutta. Tämä tapahtuu karmana ymmärrettävän syy–seurausketjun kautta, jossa jokainen toiminta jättää jäljen ja suuntaa tulevaa kokemista. Hyvät teot eivät “vedä” hyvää puoleensa magneetin tavoin, vaan ne tekevät mielestä avoimemman, vakaamman ja vähemmän itsekkään. Vastaavasti vahingolliset teot kaventavat kokemusta ja vahvistavat reaktiivisia tapoja, ilman että siihen tarvitaan ulkopuolista rangaistusta. Sanatkin ovat tekoja, koska ne ohjaavat huomiota ja rakentavat ajattelun tottumuksia samalla tavalla kuin fyysiset teot. Tämän voi ymmärtää puhtaasti psykologisena prosessina, jossa ihminen muovautuu omien valintojensa ja toistonsa kautta. Lopputuloksena todellisuus muuttuu ennen kaikkea siinä, miten se koetaan ja mihin suuntaan elämä käytännössä alkaa kulkea.


      • Anonyymi00030
        Anonyymi00029 kirjoitti:

        "Voiko oikeilla teoilla tai sanoilla vaikuttaa todellisuuteen?

        Jos olet kiltti ja teet paljon hyvää niin olet kuin magneetti tai painovoima keskus ainakin jollekin joka tarvitsee hyvän tekeväisyyttä tai on muuten vain hyväksikäyttäjä...."

        Hei! Tervetuloa!

        Teot ja sanat eivät muuta todellisuutta maagisesti ulkoisena voimana, vaan ne muokkaavat jatkuvasti ihmisen omaa mieltä ja tietoisuutta. Tämä tapahtuu karmana ymmärrettävän syy–seurausketjun kautta, jossa jokainen toiminta jättää jäljen ja suuntaa tulevaa kokemista. Hyvät teot eivät “vedä” hyvää puoleensa magneetin tavoin, vaan ne tekevät mielestä avoimemman, vakaamman ja vähemmän itsekkään. Vastaavasti vahingolliset teot kaventavat kokemusta ja vahvistavat reaktiivisia tapoja, ilman että siihen tarvitaan ulkopuolista rangaistusta. Sanatkin ovat tekoja, koska ne ohjaavat huomiota ja rakentavat ajattelun tottumuksia samalla tavalla kuin fyysiset teot. Tämän voi ymmärtää puhtaasti psykologisena prosessina, jossa ihminen muovautuu omien valintojensa ja toistonsa kautta. Lopputuloksena todellisuus muuttuu ennen kaikkea siinä, miten se koetaan ja mihin suuntaan elämä käytännössä alkaa kulkea.

        Sanat ovat tekoja vain hienovaraisemmalla tasolla. Se, mitä toistetaan, ei ole neutraalia, koska se muokkaa huomiota. Tässä mielessä “actions speak louder than words” saa lisäkerroksen: myös sanat ovat toimintaa, joka rakentaa mielen suuntaa, ei pelkkää kuvausta todellisuudesta.


    • Anonyymi00031

      Hare Krishna!

      Dhammapada

      Kokemukset ovat tajunnasta lähtöisin .... Jos ihminen puhuu tai toimii epäpuhtain mielin kärsimys seuraa häntä.....

      .... Jos ihminen puhuu tai toimii puhtain mielin onnellisuus seuraa häntä kuin uskollinen varjo.

      • Anonyymi00035

        Hei taas! Kiitos osallistumisestasi!


        "Dhammapada

        Kokemukset ovat tajunnasta lähtöisin .... Jos ihminen puhuu tai toimii epäpuhtain mielin kärsimys seuraa häntä.....

        .... Jos ihminen puhuu tai toimii puhtain mielin onnellisuus seuraa häntä kuin uskollinen varjo."




        Tuo Dhammapadan ajatus kuvaa ennen kaikkea mielen ja kokemuksen välistä suhdetta: sitä, miten ihmisen oma sisäinen tila vaikuttaa siihen, miten hän tulkitsee ja kokee tekojensa seuraukset. Eli ihmisen mieliala, aikomukset ja asenne todella muovaavat sitä, millaisena elämä näyttäytyy ja millaisia reaktioita hän itsessään ja ympäristössään tuottaa.

        Sitä ei kuitenkaan tarvitse ymmärtää niin, että “kokemukset ovat vain tajunnasta lähtöisin” siinä mielessä, että ulkoinen todellisuus katoaisi tai olisi merkityksetön. Pikemminkin kyse on siitä, että sama ulkoinen tilanne voi näyttäytyä täysin eri tavoin riippuen siitä, millaisessa mielentilassa se kohdataan.

        Hyvää jatkoa!


    • Anonyymi00033

      "Mikä on aika ja muutos?"

      Tulee mieleen Koraanin sana Materia on vain silmänräpäyksen hetkestä (tunti eli 3600 sekuntia). Mitä tämä merkitsee hiukkas aalto dualismin kannalta. Hiukkanen on ajassa, mutta aalto on ajatonta tai aika kuluu aaltovaiheessa hidastetusti. Kun mietin mikä on silmänräpäyksen kesto törmäsin erääseen hindulaiseen aikamittaan 0.262 sekuntia. Kun jaoin 3600 / 0.262 niin oudosti muistutti tulos Hienorakennevakiota 137.....

      Mutta on kai dualismia ja non-dualismia hindulaisuudessa käsitelty pilvin pimein. Itse en ole lukenut mihin tulokseen ovat päätyneet.

      Kuitenkin hiukkas aalto dualismi on peruskoulussa opetettu fysiikan peruskulmakiveksi. Mutta sen tietää vain Koraani että Aika ei kulje normaalisti aaltovaiheen aikana. Tai sitten ymmärrän asian väärin....

      • Anonyymi00037

        "Mikä on aika ja muutos?"

        Tulee mieleen Koraanin sana Materia on vain silmänräpäyksen hetkestä (tunti eli 3600 sekuntia). Mitä tämä merkitsee hiukkas aalto dualismin kannalta. Hiukkanen on ajassa, mutta aalto on ajatonta tai aika kuluu aaltovaiheessa hidastetusti. Kun mietin mikä on silmänräpäyksen kesto törmäsin erääseen hindulaiseen aikamittaan 0.262 sekuntia. Kun jaoin 3600 / 0.262 niin oudosti muistutti tulos Hienorakennevakiota 137.....

        -------------------

        Hei taas, kiitos että olet täällä!


        Aika on ilmiö, joka syntyy muutoksen havainnosta ja “aaltomaisuus” tai “hiukkasmaisuus” ovat aineellisen luonnon eri ilmenemismuotoja ja numeeriset yhtäläisyydet eri järjestelmien välillä eivät todista yhteistä metafyysistä rakennetta.


      • Anonyymi00038
        Anonyymi00037 kirjoitti:

        "Mikä on aika ja muutos?"

        Tulee mieleen Koraanin sana Materia on vain silmänräpäyksen hetkestä (tunti eli 3600 sekuntia). Mitä tämä merkitsee hiukkas aalto dualismin kannalta. Hiukkanen on ajassa, mutta aalto on ajatonta tai aika kuluu aaltovaiheessa hidastetusti. Kun mietin mikä on silmänräpäyksen kesto törmäsin erääseen hindulaiseen aikamittaan 0.262 sekuntia. Kun jaoin 3600 / 0.262 niin oudosti muistutti tulos Hienorakennevakiota 137.....

        -------------------

        Hei taas, kiitos että olet täällä!


        Aika on ilmiö, joka syntyy muutoksen havainnosta ja “aaltomaisuus” tai “hiukkasmaisuus” ovat aineellisen luonnon eri ilmenemismuotoja ja numeeriset yhtäläisyydet eri järjestelmien välillä eivät todista yhteistä metafyysistä rakennetta.

        "Mikä on aika ja muutos?"

        Tulee mieleen Koraanin sana Materia on vain silmänräpäyksen hetkestä (tunti eli 3600 sekuntia). Mitä tämä merkitsee hiukkas aalto dualismin kannalta. Hiukkanen on ajassa, mutta aalto on ajatonta tai aika kuluu aaltovaiheessa hidastetusti. Kun mietin mikä on silmänräpäyksen kesto törmäsin erääseen hindulaiseen aikamittaan 0.262 sekuntia. Kun jaoin 3600 / 0.262 niin oudosti muistutti tulos Hienorakennevakiota 137.....

        -------------------

        Hei taas, kiitos että olet täällä!

        Meille aika ei ole itsenäinen todellisuuden rakenne, joka kulkee ulkopuolelta kaiken läpi, vaan ilmiö, joka syntyy muutoksen kokemuksesta ja sen jäsentymisestä havainnossa. Kun tapahtumia on, syntyy ajallisuuden vaikutelma; kun muutosta ei erotella, ei myöskään aikaa koeta samalla tavalla. Aika on siis tapa kuvata muutoksen virtaa, ei erillinen “aine”, jonka sisällä muutos tapahtuu.
        Samoin se, mitä fysiikassa kutsutaan aaltomaisuudeksi ja hiukkasmaisuudeksi, ei meille viittaa kahteen erilliseen todellisuuteen tai ontologiseen tasoon, vaan aineellisen luonnon eri ilmenemistapoihin eri mittaus- ja kuvaustilanteissa. Kyse on siitä, miten sama ilmiökenttä näyttäytyy erilaisissa tarkastelukehyksissä, ei siitä että todellisuus vaihtuisi kahden eri substanssin välillä.


      • Anonyymi00039
        Anonyymi00038 kirjoitti:

        "Mikä on aika ja muutos?"

        Tulee mieleen Koraanin sana Materia on vain silmänräpäyksen hetkestä (tunti eli 3600 sekuntia). Mitä tämä merkitsee hiukkas aalto dualismin kannalta. Hiukkanen on ajassa, mutta aalto on ajatonta tai aika kuluu aaltovaiheessa hidastetusti. Kun mietin mikä on silmänräpäyksen kesto törmäsin erääseen hindulaiseen aikamittaan 0.262 sekuntia. Kun jaoin 3600 / 0.262 niin oudosti muistutti tulos Hienorakennevakiota 137.....

        -------------------

        Hei taas, kiitos että olet täällä!

        Meille aika ei ole itsenäinen todellisuuden rakenne, joka kulkee ulkopuolelta kaiken läpi, vaan ilmiö, joka syntyy muutoksen kokemuksesta ja sen jäsentymisestä havainnossa. Kun tapahtumia on, syntyy ajallisuuden vaikutelma; kun muutosta ei erotella, ei myöskään aikaa koeta samalla tavalla. Aika on siis tapa kuvata muutoksen virtaa, ei erillinen “aine”, jonka sisällä muutos tapahtuu.
        Samoin se, mitä fysiikassa kutsutaan aaltomaisuudeksi ja hiukkasmaisuudeksi, ei meille viittaa kahteen erilliseen todellisuuteen tai ontologiseen tasoon, vaan aineellisen luonnon eri ilmenemistapoihin eri mittaus- ja kuvaustilanteissa. Kyse on siitä, miten sama ilmiökenttä näyttäytyy erilaisissa tarkastelukehyksissä, ei siitä että todellisuus vaihtuisi kahden eri substanssin välillä.

        Eli meille aika ei ole yksinkertainen, yhtenäinen lineaarinen suure, vaan hierarkkinen ja syklinen rakenne, jossa eri todellisuuden tasoilla aika etenee eri mittakaavoissa.


      • Anonyymi00040
        Anonyymi00039 kirjoitti:

        Eli meille aika ei ole yksinkertainen, yhtenäinen lineaarinen suure, vaan hierarkkinen ja syklinen rakenne, jossa eri todellisuuden tasoilla aika etenee eri mittakaavoissa.

        Luomisprosessi etenee Brahmām, universumimme TOISSIJAISEN LUOJAN, ARKKITEHTIN, DEMIURGIN, KONSTRUKTORIN, elinkaaren sisällä. Yksi hänen elinvuotensa muodostuu 360 päivästä ja yöstä, ja yksi tällainen päivä käsittää 4,32 miljardia ihmisten vuotta. Näin ollen yksi Brahmān vuosi vastaa noin 3,1104 biljoonaa ihmisten vuotta, ja hänen koko 100 vuoden elinikänsä muodostaa 311,04 biljoonan vuoden kosmisen syklin, jota kutsutaan mahākalpaksi.


      • Anonyymi00041
        Anonyymi00040 kirjoitti:

        Luomisprosessi etenee Brahmām, universumimme TOISSIJAISEN LUOJAN, ARKKITEHTIN, DEMIURGIN, KONSTRUKTORIN, elinkaaren sisällä. Yksi hänen elinvuotensa muodostuu 360 päivästä ja yöstä, ja yksi tällainen päivä käsittää 4,32 miljardia ihmisten vuotta. Näin ollen yksi Brahmān vuosi vastaa noin 3,1104 biljoonaa ihmisten vuotta, ja hänen koko 100 vuoden elinikänsä muodostaa 311,04 biljoonan vuoden kosmisen syklin, jota kutsutaan mahākalpaksi.

        Luomisprosessi etenee Brahmān, universumimme TOISSIJAISEN LUOJAN, ARKKITEHTIN, DEMIURGIN, KONSTRUKTORIN, elinkaaren sisällä.

        Yksi kalpa Brahmān “päivä on 4,32 miljardia vuotta kestävää aktiivista luomisen vaihetta, jota seuraa yhtä pitkä lepovaihe (pralaya). Tämä muodostaa kosmisen vuorokausirytmin, jossa maailmankaikkeus käy läpi toistuvia syntymän ja liukenemisen jaksoja. Kalpa sisältää 1000 mahā-yugan sykliä, ja kokonainen päivä–yö -kierto on 8,64 miljardia vuotta. Kun Brahmān koko elinkaari päättyy, tapahtuu suuri palautuminen (mahā-pralaya), jossa kaikki ilmenneet maailmat palaavat latenttiin tilaan ennen seuraavaa sykliä.


      • Anonyymi00042
        Anonyymi00041 kirjoitti:

        Luomisprosessi etenee Brahmān, universumimme TOISSIJAISEN LUOJAN, ARKKITEHTIN, DEMIURGIN, KONSTRUKTORIN, elinkaaren sisällä.

        Yksi kalpa Brahmān “päivä on 4,32 miljardia vuotta kestävää aktiivista luomisen vaihetta, jota seuraa yhtä pitkä lepovaihe (pralaya). Tämä muodostaa kosmisen vuorokausirytmin, jossa maailmankaikkeus käy läpi toistuvia syntymän ja liukenemisen jaksoja. Kalpa sisältää 1000 mahā-yugan sykliä, ja kokonainen päivä–yö -kierto on 8,64 miljardia vuotta. Kun Brahmān koko elinkaari päättyy, tapahtuu suuri palautuminen (mahā-pralaya), jossa kaikki ilmenneet maailmat palaavat latenttiin tilaan ennen seuraavaa sykliä.

        Tätä rakennetta tukevat myös tarkat alayksiköt, joissa aika pilkotaan erittäin hienojakoisiin osiin (danda, laghu, kastha, ksana, mimesa, lava, vedha, truti), mikä osoittaa, että aika ymmärretään sekä makrokosmisena että mikrokosmisena jatkumona.
        Eli nämä luvut eivät ole satunnaisia tai pelkkiä symbolisia metaforia, vaan muodostavat johdonmukaisen kosmisen aikamittakaavan järjestelmän, jossa universumin syklisyys, hierarkkisuus ja toistuvuus ovat perusrakenne.


      • Anonyymi00043
        Anonyymi00042 kirjoitti:

        Tätä rakennetta tukevat myös tarkat alayksiköt, joissa aika pilkotaan erittäin hienojakoisiin osiin (danda, laghu, kastha, ksana, mimesa, lava, vedha, truti), mikä osoittaa, että aika ymmärretään sekä makrokosmisena että mikrokosmisena jatkumona.
        Eli nämä luvut eivät ole satunnaisia tai pelkkiä symbolisia metaforia, vaan muodostavat johdonmukaisen kosmisen aikamittakaavan järjestelmän, jossa universumin syklisyys, hierarkkisuus ja toistuvuus ovat perusrakenne.

        Maailmankaikkeus sykkii kuin valtava sydän. Siitä tulee yksi ja sitten se hajoaa moninaisuudeksi - aineellisen maailmankaikkeuden evoluutio ja anti-evoluutio jatkuvat loputtomiin: yksi kokonaisuus muuttuu moninaisuudeksi tullakseen jälleen yhdeksi. Maailmankaikkeus sykkii.

        Śrīla Bhakti Rakṣak Śrīdhar Dev-Goswāmī Mahārāj

        ---------------------------

        Käännösvirheet suomen kielellä.

        Srila Bhakti Rakshak Sridhar Dev-Goswami Maharaj

        Katkelma kirjasta "Tietoisuuden subjektiivinen evoluutio"


      • Anonyymi00044
        Anonyymi00043 kirjoitti:

        Maailmankaikkeus sykkii kuin valtava sydän. Siitä tulee yksi ja sitten se hajoaa moninaisuudeksi - aineellisen maailmankaikkeuden evoluutio ja anti-evoluutio jatkuvat loputtomiin: yksi kokonaisuus muuttuu moninaisuudeksi tullakseen jälleen yhdeksi. Maailmankaikkeus sykkii.

        Śrīla Bhakti Rakṣak Śrīdhar Dev-Goswāmī Mahārāj

        ---------------------------

        Käännösvirheet suomen kielellä.

        Srila Bhakti Rakshak Sridhar Dev-Goswami Maharaj

        Katkelma kirjasta "Tietoisuuden subjektiivinen evoluutio"

        Jumala ei itse asiassa luo mitään. Kaikki on olemassa Krishna-konseptissa. Ajoittain tämä maailma ilmenee, ja sitten se menee kehittymättömään tilaan (ilmentymättömään tilaan). Pralaya ja Mahapralaya. Olemassaolo liukenee Jumalaan ja emanoituu sitten jälleen Hänestä.

        Teksti


        Sri Chaitanya Saraswat Math International
        https://scsmathinternational.com


      • Anonyymi00045
        Anonyymi00044 kirjoitti:

        Jumala ei itse asiassa luo mitään. Kaikki on olemassa Krishna-konseptissa. Ajoittain tämä maailma ilmenee, ja sitten se menee kehittymättömään tilaan (ilmentymättömään tilaan). Pralaya ja Mahapralaya. Olemassaolo liukenee Jumalaan ja emanoituu sitten jälleen Hänestä.

        Teksti


        Sri Chaitanya Saraswat Math International
        https://scsmathinternational.com

        Keitä me oikeastaan olemme?

        ceto-darpaṇa-mārjanaṁ bhava-mahā-dāvāgni-nirvāpaṇaṁ
        Mielen peili, tietoisuuden peili, on puhdistettava ennakkoluuloista, jotta voi nähdä edes häivähdyksen todellisesta itsestään.


      • Anonyymi00046
        Anonyymi00044 kirjoitti:

        Jumala ei itse asiassa luo mitään. Kaikki on olemassa Krishna-konseptissa. Ajoittain tämä maailma ilmenee, ja sitten se menee kehittymättömään tilaan (ilmentymättömään tilaan). Pralaya ja Mahapralaya. Olemassaolo liukenee Jumalaan ja emanoituu sitten jälleen Hänestä.

        Teksti


        Sri Chaitanya Saraswat Math International
        https://scsmathinternational.com

        Srila Sridhar Maharaj: Kun tulee mahapralaya - planeettojen, tähtien ja universumien universaalinen tuho, silloin universumi kutistuu kokonaan nollaan, lakkaa käytännössä olemasta. Kaikki liike pysähtyy - kaikki tulee tasapainoon. Mutta henkimaailma elää omaa elämäänsä. Se ei ole alemman todellisuuden lakien alainen. Mikään ei voi häiritä Krishnan leikkejä. Ne tapahtuvat ikuisuudessa.

        Teksti


        Sri Chaitanya Saraswat Math International
        https://scsmathinternational.com


      • Anonyymi00047
        Anonyymi00046 kirjoitti:

        Srila Sridhar Maharaj: Kun tulee mahapralaya - planeettojen, tähtien ja universumien universaalinen tuho, silloin universumi kutistuu kokonaan nollaan, lakkaa käytännössä olemasta. Kaikki liike pysähtyy - kaikki tulee tasapainoon. Mutta henkimaailma elää omaa elämäänsä. Se ei ole alemman todellisuuden lakien alainen. Mikään ei voi häiritä Krishnan leikkejä. Ne tapahtuvat ikuisuudessa.

        Teksti


        Sri Chaitanya Saraswat Math International
        https://scsmathinternational.com

        ja Kalpan (Brahman päivän) lopussa ja Maha-Kalpan (Brahman elämän) lopussa jivat upotetaan Narayanan Kehoon, jos he eivät ole saavuttaneet vapautumista.

        Heidän fyysisiä ja hienojakoisia kehojaan ei ole olemassa tämän ajanjakson aikana, mutta jäljelle jää heidän svabhava (ehdollistunut luontonsa), se mentaalinen tila, jossa he kohtasivat viimeisen kuoleman.


      • Anonyymi00048
        Anonyymi00047 kirjoitti:

        ja Kalpan (Brahman päivän) lopussa ja Maha-Kalpan (Brahman elämän) lopussa jivat upotetaan Narayanan Kehoon, jos he eivät ole saavuttaneet vapautumista.

        Heidän fyysisiä ja hienojakoisia kehojaan ei ole olemassa tämän ajanjakson aikana, mutta jäljelle jää heidän svabhava (ehdollistunut luontonsa), se mentaalinen tila, jossa he kohtasivat viimeisen kuoleman.

        Vishnu muistaa kaikkien elävien olentojen svabhavan ja uudessa luomisvaiheessa ilmentää jälleen tuon svabhavan mukaiset hienojakoiset ja fyysiset kehot.


      • Anonyymi00049
        Anonyymi00048 kirjoitti:

        Vishnu muistaa kaikkien elävien olentojen svabhavan ja uudessa luomisvaiheessa ilmentää jälleen tuon svabhavan mukaiset hienojakoiset ja fyysiset kehot.

        Mitä tulee heidän tietoisuuteensa näiden ajanjaksojen aikana, niitä kutsutaan Pralayaksi (syvä uni) Brahman yön alkaessa ja Maha-pralayaksi (erittäin syvä uni) Universumin tuhoutuessa.

        Tätä tilaa voidaan verrata anabioosiin, täydelliseen itsensä unohtamiseen.


      • Anonyymi00050
        Anonyymi00049 kirjoitti:

        Mitä tulee heidän tietoisuuteensa näiden ajanjaksojen aikana, niitä kutsutaan Pralayaksi (syvä uni) Brahman yön alkaessa ja Maha-pralayaksi (erittäin syvä uni) Universumin tuhoutuessa.

        Tätä tilaa voidaan verrata anabioosiin, täydelliseen itsensä unohtamiseen.

        Toistaiseksi moderni länsimainen tieteellinen paradigma sysää reinkarnaatioilmiön "para-/pseudotieteen" kategoriaan, mikä rajoittaa merkittävästi paitsi saman uskontopsykologian myös koko filosofisen antropologian epistemologisia resursseja.


        Tietoisuuden positiivisten muutosten tieteellinen perusteleminen yhden "inkarnaation" puitteissa on mahdotonta: ylivoimainen "reinkarnaatio" on ainoa tapa perustella tietoisuuden positiivisia muutoksia.



        Valtaosa ihmisen kriiseistä matkalla kohti totuutta nykyisessä elämässä on seurausta ja samalla tapa selviytyä lukuisista olosuhteista, teoista ja kokemuksista, joiden jälki on kadonnut alitajunnan syvyyksiin ja jotka viittaavat kokemuksiin, jotka eivät selvästikään liity tähän kehoon ja sen elämän erityisiin olosuhteisiin.


        Länsimaisen tieteen on yksinkertaisesti palattava omiin juuriinsa, jotka ovat suurelta osin myös Platonin jne. teoksissa, jotka vahvistivat metempsykoosin ajatuksen olevan perustavanlaatuinen persoonallisuuden ontologian rationaalisessa perustelussa ja välttämätön edellytys matkalla täydellisyyteen ”alemmasta maailmasta korkeampaan maailmaan”.


    • Anonyymi00036

      Ihmisessä on tarkkailija, ja siihen saa yhteyden. Se on kuin totuus: se kertoo, yritätkö huijata itseäsi tai onnistuitko jossain asiassa. Se kertoo, mitä todella tapahtui ja miten asiat oikeastaan ovat — se on sisäinen tarkkailija.

      • Anonyymi00051

        Tunnistaa kokemuksen, mutta ei tee siitä liian varmaa metafyysistä johtopäätöstä.


      • Anonyymi00052
        Anonyymi00051 kirjoitti:

        Tunnistaa kokemuksen, mutta ei tee siitä liian varmaa metafyysistä johtopäätöstä.

        Ihmisen kokemus “sisäisestä tarkkailijasta” voidaan ymmärtää tietoisuuden reflektiivisenä kykynä, eli kykynä huomata omat ajatukset, tunteet ja toiminta ikään kuin ulkopuolelta. Se antaa vaikutelman siitä, että on erillinen “havainnoija”, joka arvioi rehellisyyttä, aikomuksia ja tapahtumien kulkua.
        Tämä kokemus on hyvin todellinen ilmiönä, mutta se ei välttämättä tarkoita, että olisi olemassa erillinen sisäinen entiteetti, joka “tietää totuuden” itsenäisesti. Pikemminkin kyse on mielen kyvystä mallintaa itseään ja vertailla nykyistä kokemusta aiempiin käsityksiin, odotuksiin ja arvoihin.


      • Anonyymi00053
        Anonyymi00052 kirjoitti:

        Ihmisen kokemus “sisäisestä tarkkailijasta” voidaan ymmärtää tietoisuuden reflektiivisenä kykynä, eli kykynä huomata omat ajatukset, tunteet ja toiminta ikään kuin ulkopuolelta. Se antaa vaikutelman siitä, että on erillinen “havainnoija”, joka arvioi rehellisyyttä, aikomuksia ja tapahtumien kulkua.
        Tämä kokemus on hyvin todellinen ilmiönä, mutta se ei välttämättä tarkoita, että olisi olemassa erillinen sisäinen entiteetti, joka “tietää totuuden” itsenäisesti. Pikemminkin kyse on mielen kyvystä mallintaa itseään ja vertailla nykyistä kokemusta aiempiin käsityksiin, odotuksiin ja arvoihin.

        Siksi “sisäinen tarkkailija” voidaan nähdä tietoisuuden rakenteellisena ominaisuutena: se syntyy siitä, että mieli pystyy sekä kokemaan että arvioimaan kokemustaan samanaikaisesti. Se ei ole erillinen ääni tai objekti, vaan itse reflektiivinen prosessi.
        Tässä mielessä se voi tuntua “totuudelta kertovalta”, koska se kokoaa yhteen ristiriitoja ja vertaa toimintaa sisäisiin kriteereihin, mutta sen toiminta tapahtuu aina mielen sisäisten mallien ja tulkintojen kautta, ei niiden ulkopuolella.


      • Anonyymi00054
        Anonyymi00053 kirjoitti:

        Siksi “sisäinen tarkkailija” voidaan nähdä tietoisuuden rakenteellisena ominaisuutena: se syntyy siitä, että mieli pystyy sekä kokemaan että arvioimaan kokemustaan samanaikaisesti. Se ei ole erillinen ääni tai objekti, vaan itse reflektiivinen prosessi.
        Tässä mielessä se voi tuntua “totuudelta kertovalta”, koska se kokoaa yhteen ristiriitoja ja vertaa toimintaa sisäisiin kriteereihin, mutta sen toiminta tapahtuu aina mielen sisäisten mallien ja tulkintojen kautta, ei niiden ulkopuolella.

        Mutta meille sisäinen tarkkailija ei ole vain mielen reflektiivinen toiminto, vaan se liittyy syvempään tietoisuuden tasoon, jossa yksilö kokee itsensä havaitsijana mielen, ajatusten ja kehon toiminnan yläpuolella.


      • Anonyymi00055
        Anonyymi00054 kirjoitti:

        Mutta meille sisäinen tarkkailija ei ole vain mielen reflektiivinen toiminto, vaan se liittyy syvempään tietoisuuden tasoon, jossa yksilö kokee itsensä havaitsijana mielen, ajatusten ja kehon toiminnan yläpuolella.

        Syvemmällä tasolla siis voimme sanoa, että meille tarkkailija on tietoisuuden todistava perusluonne, joka ei samaistu mielen sisältöihin
        Mieli, tunteet ja ajatukset ovat “sisäisiä välineitä”, mutta niiden takana on kokija, joka voi havaita ne. Tämä kokija ei ole pelkkä analyysiprosessi, vaan tietoisuuden subjekti, joka voi erottaa “minä ajattelen” ja “minä havainnoin ajatuksen”.
        Siksi “sisäinen tarkkailija” on meille enemmän kuin pelkkä mielen malli: se on tietoisuuden perusasema, joka tekee kokemuksen ylipäätään mahdolliseksi.


      • Anonyymi00056
        Anonyymi00055 kirjoitti:

        Syvemmällä tasolla siis voimme sanoa, että meille tarkkailija on tietoisuuden todistava perusluonne, joka ei samaistu mielen sisältöihin
        Mieli, tunteet ja ajatukset ovat “sisäisiä välineitä”, mutta niiden takana on kokija, joka voi havaita ne. Tämä kokija ei ole pelkkä analyysiprosessi, vaan tietoisuuden subjekti, joka voi erottaa “minä ajattelen” ja “minä havainnoin ajatuksen”.
        Siksi “sisäinen tarkkailija” on meille enemmän kuin pelkkä mielen malli: se on tietoisuuden perusasema, joka tekee kokemuksen ylipäätään mahdolliseksi.

        Ja vielä syvällisemmin- meille tietoisuus on havaitsija, mieli on havaittava.


      • Anonyymi00057
        Anonyymi00056 kirjoitti:

        Ja vielä syvällisemmin- meille tietoisuus on havaitsija, mieli on havaittava.

        Kiitos kaikille osallistujille! Tämän keskusteluketjun aloittanut henkilö esitti syvällisiä ja mielenkiintoisia kysymyksiä – kiitos siitä!


      • Anonyymi00058
        Anonyymi00057 kirjoitti:

        Kiitos kaikille osallistujille! Tämän keskusteluketjun aloittanut henkilö esitti syvällisiä ja mielenkiintoisia kysymyksiä – kiitos siitä!

        On mukavaa vaihtelua – puhua silloin tällöin vakavista asioista. Olen rakastunut tähän filosofiaan, ja juuri siksi aloin tutkia sitä.


      • Anonyymi00059
        Anonyymi00058 kirjoitti:

        On mukavaa vaihtelua – puhua silloin tällöin vakavista asioista. Olen rakastunut tähän filosofiaan, ja juuri siksi aloin tutkia sitä.

        Jotkut Vedojen osat on tarkoituksella suljettu pois Kali Yugan aikana, jotta demonisen mielen omaavat ihmiset eivät pääsisi käsiksi tuohon salattuun tietoon; jos he pääsisivät, he tuhoaisivat planeetan, minkä vuoksi Hitlerin ei annettu päästä käsiksi siihen.


      • Anonyymi00060
        Anonyymi00059 kirjoitti:

        Jotkut Vedojen osat on tarkoituksella suljettu pois Kali Yugan aikana, jotta demonisen mielen omaavat ihmiset eivät pääsisi käsiksi tuohon salattuun tietoon; jos he pääsisivät, he tuhoaisivat planeetan, minkä vuoksi Hitlerin ei annettu päästä käsiksi siihen.

        Kun ihmiskunta rappeutuu, kataklysmit, katastrofit alkavat, on Veda-tieto säilytettävä. Siksi 18. helmikuuta 3100 eKr. alkoi Kali-yuga, rautakausi, jossa me nyt elämme. Astrologian kannalta useat planeetat, seitsemän planeettaa, ovat linjassa Zeta Piscesin kanssa, Kali-yuga on kalojen aikakausi, joten kristinusko, tiedämme, että kristinuskon muinainen symboli oli kala. Ei siksi, että kaikki kalat söivät siellä, vaan siksi, että siellä oli tiettyä astrologista tietämystä sykleistä. Koska Veda-tieto on monikerroksista ja monitahoista, ja jokainen voi löytää siitä juuri sen, mikä tyydyttää häntä. Se on niiden ainutlaatuinen ominaisuus. Mutta samalla tavalla ette opiskele kaikkia Vedoja heti, vaan teette tiettyjä korostuksia. Vedalainen tieto on tallennettu Himalajan alueella, paikassa nimeltä Badarikashram. 1900-luvun alussa esoteerisesti suuntautuneet poliitikot yrittivät päästä käsiksi alkuperäisiin Vedoihin, he yrittivät päästä käsiksi Vedojen suljettuun tietoon. Esimerkiksi Neuvosto-Venäjällä, koska bolshevikit halusivat käyttää sitä hyväkseen, lähetettiin Himalajalle retkikunta, jota johti Tšekist Bokai. Oli Bartshenkovin "Yhdistynyt työväen veljeskunta", jonka kanssa Boki teki yhteistyötä. Saksassa oli "Anenerben" okkultistinen osasto, ja sinne lähetettiin myös retkikuntia. Mutta kaikki nämä yritykset käyttää väärin Vedaista tietoa eivät tuottaneet mitään. Koska se paljastuu vain ARVOKKAILLLE IHMISILLE, OMAN AIKATAULUNSA MUKAISESTI - ja todellisen Veda-tiedon tuovat pyhät ja avatarat, eivät kolmannen ja viidennen Himalajan retkikunnan osallistujat.

        ------------------------

        Käännösvirheet suomen kielellä ja tämä lyhyt katkelma S. Prabhun luennosta, eri paikoista.

        Transkriptio.


        Sri Chaitanya Saraswat Math International
        https://scsmathinternational.com


      • Anonyymi00061
        Anonyymi00060 kirjoitti:

        Kun ihmiskunta rappeutuu, kataklysmit, katastrofit alkavat, on Veda-tieto säilytettävä. Siksi 18. helmikuuta 3100 eKr. alkoi Kali-yuga, rautakausi, jossa me nyt elämme. Astrologian kannalta useat planeetat, seitsemän planeettaa, ovat linjassa Zeta Piscesin kanssa, Kali-yuga on kalojen aikakausi, joten kristinusko, tiedämme, että kristinuskon muinainen symboli oli kala. Ei siksi, että kaikki kalat söivät siellä, vaan siksi, että siellä oli tiettyä astrologista tietämystä sykleistä. Koska Veda-tieto on monikerroksista ja monitahoista, ja jokainen voi löytää siitä juuri sen, mikä tyydyttää häntä. Se on niiden ainutlaatuinen ominaisuus. Mutta samalla tavalla ette opiskele kaikkia Vedoja heti, vaan teette tiettyjä korostuksia. Vedalainen tieto on tallennettu Himalajan alueella, paikassa nimeltä Badarikashram. 1900-luvun alussa esoteerisesti suuntautuneet poliitikot yrittivät päästä käsiksi alkuperäisiin Vedoihin, he yrittivät päästä käsiksi Vedojen suljettuun tietoon. Esimerkiksi Neuvosto-Venäjällä, koska bolshevikit halusivat käyttää sitä hyväkseen, lähetettiin Himalajalle retkikunta, jota johti Tšekist Bokai. Oli Bartshenkovin "Yhdistynyt työväen veljeskunta", jonka kanssa Boki teki yhteistyötä. Saksassa oli "Anenerben" okkultistinen osasto, ja sinne lähetettiin myös retkikuntia. Mutta kaikki nämä yritykset käyttää väärin Vedaista tietoa eivät tuottaneet mitään. Koska se paljastuu vain ARVOKKAILLLE IHMISILLE, OMAN AIKATAULUNSA MUKAISESTI - ja todellisen Veda-tiedon tuovat pyhät ja avatarat, eivät kolmannen ja viidennen Himalajan retkikunnan osallistujat.

        ------------------------

        Käännösvirheet suomen kielellä ja tämä lyhyt katkelma S. Prabhun luennosta, eri paikoista.

        Transkriptio.


        Sri Chaitanya Saraswat Math International
        https://scsmathinternational.com

        Dhanurveda - sodankäynnin tiede.
        jne.


      • Anonyymi00062
        Anonyymi00061 kirjoitti:

        Dhanurveda - sodankäynnin tiede.
        jne.

        Vedalainen tieto on tallennettu Himalajan alueella, paikassa nimeltä Badarikashram

        Puhutaan nyt vain maapallosta; muilla planeetoilla on eri määrä tietoa, samoin muissa universumeissa. Meidän universumimme korkeimmilla planeetoilla – on paljon enemmän vedalaista tietoa, koska asukkaiden tietoisuuden on paljon korkeampi.


      • Anonyymi00063
        Anonyymi00062 kirjoitti:

        Vedalainen tieto on tallennettu Himalajan alueella, paikassa nimeltä Badarikashram

        Puhutaan nyt vain maapallosta; muilla planeetoilla on eri määrä tietoa, samoin muissa universumeissa. Meidän universumimme korkeimmilla planeetoilla – on paljon enemmän vedalaista tietoa, koska asukkaiden tietoisuuden on paljon korkeampi.

        yrittivät päästä käsiksi alkuperäisiin Vedoihin, he yrittivät päästä käsiksi Vedojen suljettuun tietoon.


      • Anonyymi00064
        Anonyymi00063 kirjoitti:

        yrittivät päästä käsiksi alkuperäisiin Vedoihin, he yrittivät päästä käsiksi Vedojen suljettuun tietoon.

        Sanskritinkielinen Veda-kirjallisuus on erittäin laaja ja monikerroksinen tiedon kokonaisuus (jñāna-samuccaya), joka on jaettu useisiin osa-alueisiin (śākhā). Näissä käsitellään monia tieteenaloja, kuten matematiikkaa (gaṇita), fysiikkaa (bhūta-vidyā), kemiaa (rasa-śāstra), arkkitehtuuria (sthāpatya-śāstra), sotataitoa (śastra-vidyā), valtiotiedettä (rāja-nīti)jne. Ne ovat ohjeita maailmassa elämiseen ja aineelliseen tietoon liittyvää sisältöä. Yli 90 prosenttiä Vedoista on aineellista tietoa, ja henkistä tietoa alle 10 prosenttiä.


      • Anonyymi00065
        Anonyymi00064 kirjoitti:

        Sanskritinkielinen Veda-kirjallisuus on erittäin laaja ja monikerroksinen tiedon kokonaisuus (jñāna-samuccaya), joka on jaettu useisiin osa-alueisiin (śākhā). Näissä käsitellään monia tieteenaloja, kuten matematiikkaa (gaṇita), fysiikkaa (bhūta-vidyā), kemiaa (rasa-śāstra), arkkitehtuuria (sthāpatya-śāstra), sotataitoa (śastra-vidyā), valtiotiedettä (rāja-nīti)jne. Ne ovat ohjeita maailmassa elämiseen ja aineelliseen tietoon liittyvää sisältöä. Yli 90 prosenttiä Vedoista on aineellista tietoa, ja henkistä tietoa alle 10 prosenttiä.

        Lisäksi Vedoissa esiintyy myös syvällistä tietoa kielestä ja äänteistä (śabda-vidyā), jossa tutkitaan puheen, mantran ja värähtelyn vaikutuksia.


      • Anonyymi00066
        Anonyymi00065 kirjoitti:

        Lisäksi Vedoissa esiintyy myös syvällistä tietoa kielestä ja äänteistä (śabda-vidyā), jossa tutkitaan puheen, mantran ja värähtelyn vaikutuksia.

        Vaiṣṇavismi alkaa siitä kohdasta, mihin neljä Vedaa päättyvät, eli Ṛgveda (ṛgveda), Yajurveda (yajurveda), Sāmaveda (sāmaveda) ja Atharvaveda (atharvaveda).
        Tämä vaihe (avasthā) on jo ohitettu (atikrānta).


        Yli 90 prosenttia Veda-tiedosta (veda-jñāna) on aineellista tietoa (bhoutika-jñāna), ja vain jäljelle jäävä osa, alle 10 prosenttia, on henkistä tietoa (adhyātmika-jñāna).
        Nämä neljä Veda-kokonaisuutta (veda-samuccaya) on tarkoitettu pääasiassa niille ihmisille (jana), jotka haluavat jatkaa nautintoa (bhoga) tässä maailmassa (loka), eivätkä pyri siirtymään henkiseen todellisuuteen.
        Näiden joukossa (madhye) vain harvat, jotka suuntautuvat myöhemmin (uttara-kālīna) henkiselle polulle (ādhyātmika-mārga).
        Muut ovat pääosin materialistisia (laukika-pravṛtti), jotka haluavat elää tässä maailmassa (jagat) mahdollisimman hyvin (sukha), ilman suurta kärsimystä (duḥkha), ja oppia miten elää oikein, miten nauttia (bhoga), ja miten välttää kosmisten lakien (dharma-niyama) rikkomista samalla kun nauttii elämästä.


        Tätä varten ihmisille (manuṣya) on annettu eräänlainen kulkuväylä (mārga), jota pitkin he voivat edetä. Jos kosmisia lakeja (niyama) ei rikota, kärsimys (duḥkha) pysyy vähäisenä, mutta nautinto (bhoga) on silti mahdollista.


      • Anonyymi00067
        Anonyymi00066 kirjoitti:

        Vaiṣṇavismi alkaa siitä kohdasta, mihin neljä Vedaa päättyvät, eli Ṛgveda (ṛgveda), Yajurveda (yajurveda), Sāmaveda (sāmaveda) ja Atharvaveda (atharvaveda).
        Tämä vaihe (avasthā) on jo ohitettu (atikrānta).


        Yli 90 prosenttia Veda-tiedosta (veda-jñāna) on aineellista tietoa (bhoutika-jñāna), ja vain jäljelle jäävä osa, alle 10 prosenttia, on henkistä tietoa (adhyātmika-jñāna).
        Nämä neljä Veda-kokonaisuutta (veda-samuccaya) on tarkoitettu pääasiassa niille ihmisille (jana), jotka haluavat jatkaa nautintoa (bhoga) tässä maailmassa (loka), eivätkä pyri siirtymään henkiseen todellisuuteen.
        Näiden joukossa (madhye) vain harvat, jotka suuntautuvat myöhemmin (uttara-kālīna) henkiselle polulle (ādhyātmika-mārga).
        Muut ovat pääosin materialistisia (laukika-pravṛtti), jotka haluavat elää tässä maailmassa (jagat) mahdollisimman hyvin (sukha), ilman suurta kärsimystä (duḥkha), ja oppia miten elää oikein, miten nauttia (bhoga), ja miten välttää kosmisten lakien (dharma-niyama) rikkomista samalla kun nauttii elämästä.


        Tätä varten ihmisille (manuṣya) on annettu eräänlainen kulkuväylä (mārga), jota pitkin he voivat edetä. Jos kosmisia lakeja (niyama) ei rikota, kärsimys (duḥkha) pysyy vähäisenä, mutta nautinto (bhoga) on silti mahdollista.

        Vaiṣṇavat eivät suuntaa pyrkimystään taivaallisiin sfääreihin (svarga) tai paratiisillisiin olotiloihin itsenäisinä päämäärinä.
        Tällaiset tavoitteet voidaan jäsentää teoreettisesti aineellisen hyödyn (artha) ja nautinnollisen kokemuksen (bhoga) kategorioihin, joita pidetään teleologisesti rajallisina ja riippuvaisina karmisesta ehdollistumisesta (karma-bandha).
        Tämänkaltaiset soteriologiset mallit, joissa toiminnan seurauksena oletetaan palkkio (puṇya-phala) tai rangaistus (pāpa-phala), voidaan kritisoida intentionaalisen motivaatiorakenteen näkökulmasta reduktionistisina, koska ne perustuvat instrumentaaliseen hyötylogiikkaan.


      • Anonyymi00068
        Anonyymi00067 kirjoitti:

        Vaiṣṇavat eivät suuntaa pyrkimystään taivaallisiin sfääreihin (svarga) tai paratiisillisiin olotiloihin itsenäisinä päämäärinä.
        Tällaiset tavoitteet voidaan jäsentää teoreettisesti aineellisen hyödyn (artha) ja nautinnollisen kokemuksen (bhoga) kategorioihin, joita pidetään teleologisesti rajallisina ja riippuvaisina karmisesta ehdollistumisesta (karma-bandha).
        Tämänkaltaiset soteriologiset mallit, joissa toiminnan seurauksena oletetaan palkkio (puṇya-phala) tai rangaistus (pāpa-phala), voidaan kritisoida intentionaalisen motivaatiorakenteen näkökulmasta reduktionistisina, koska ne perustuvat instrumentaaliseen hyötylogiikkaan.

        Vaiṣṇavat eivät pidä edes vapautusta (mokṣa / mukti) varsinaisena päämääränä (lakṣya), eivätkä he suuntaudu siihen edes hienovaraisena tai korkeimpana tavoitetilana (parama-gati), vaikka vapautuksen eri muodot (mukti-bheda) tunnetaan perinteessä, viisi eri vapautuksen muotoa.
        Heille impersonalistinen vapautus (nirviśeṣa-brahma-sāyujya / brahma-sāyujya) ei ole tavoiteltava tila, vaan se on tila, jossa persoonallinen suhde (sambandha) Bhagavāniin (Bhagavān) lakkaa.
        Tämän vuoksi emme halua sellaista, ja se voidaan teologisessa luokittelussa (tattva-vyavasthā) sijoittaa alempaan tai jopa ei-toivottuun kategoriaan (anīpsita-sthiti) verrattuna bhaktiin (bhakti), joka on itseisarvoinen päämäärä (svataḥ-siddha prayojana).
        Eli meille tavoite ei ole vapautus (mokṣa), vaan bhakti (bhakti), joka ylittää sekä karmisen olemassaolon (karma) että vapautuksen käsitteelliset rajat (mokṣa-sīmā).


      • Anonyymi00069
        Anonyymi00068 kirjoitti:

        Vaiṣṇavat eivät pidä edes vapautusta (mokṣa / mukti) varsinaisena päämääränä (lakṣya), eivätkä he suuntaudu siihen edes hienovaraisena tai korkeimpana tavoitetilana (parama-gati), vaikka vapautuksen eri muodot (mukti-bheda) tunnetaan perinteessä, viisi eri vapautuksen muotoa.
        Heille impersonalistinen vapautus (nirviśeṣa-brahma-sāyujya / brahma-sāyujya) ei ole tavoiteltava tila, vaan se on tila, jossa persoonallinen suhde (sambandha) Bhagavāniin (Bhagavān) lakkaa.
        Tämän vuoksi emme halua sellaista, ja se voidaan teologisessa luokittelussa (tattva-vyavasthā) sijoittaa alempaan tai jopa ei-toivottuun kategoriaan (anīpsita-sthiti) verrattuna bhaktiin (bhakti), joka on itseisarvoinen päämäärä (svataḥ-siddha prayojana).
        Eli meille tavoite ei ole vapautus (mokṣa), vaan bhakti (bhakti), joka ylittää sekä karmisen olemassaolon (karma) että vapautuksen käsitteelliset rajat (mokṣa-sīmā).

        Sridhar Swami sanoo: ”Kaikki lähteet hylätään täysin, hylätään siinä määrin, että myös vapaus mayasta - mukti - hylätään.” Yleensä ihmiset ajattelevat, että totuus ilmestyksestä antaa meille pelastuksen, vapautuksen mayan kahleista. Tätä voimme odottaa vedalaiselta opilta - mukti: meidät vapautetaan kaikista vaikeuksista. Tämä on jumalallisesti ilmoitettujen kirjoitusten lahja. Mutta hän [Sridhar Swami] sanoo: jopa tämä ilmiö hylätään ehdoitta. Mukti ei ole mitään. Se on ”tyhjät kädet”. Jos käsissä on myrkkyä, myrkky voidaan heittää pois, silloin kädet pysyvät tyhjinä.

        ---------------------------

        Käännösvirheet suomen kielellä.

        Srila Bhakti Rakshak Sridhar Dev-Goswami Maharaj


        Sri Chaitanya Saraswat Math International
        https://scsmathinternational.com


      • Anonyymi00070
        Anonyymi00069 kirjoitti:

        Sridhar Swami sanoo: ”Kaikki lähteet hylätään täysin, hylätään siinä määrin, että myös vapaus mayasta - mukti - hylätään.” Yleensä ihmiset ajattelevat, että totuus ilmestyksestä antaa meille pelastuksen, vapautuksen mayan kahleista. Tätä voimme odottaa vedalaiselta opilta - mukti: meidät vapautetaan kaikista vaikeuksista. Tämä on jumalallisesti ilmoitettujen kirjoitusten lahja. Mutta hän [Sridhar Swami] sanoo: jopa tämä ilmiö hylätään ehdoitta. Mukti ei ole mitään. Se on ”tyhjät kädet”. Jos käsissä on myrkkyä, myrkky voidaan heittää pois, silloin kädet pysyvät tyhjinä.

        ---------------------------

        Käännösvirheet suomen kielellä.

        Srila Bhakti Rakshak Sridhar Dev-Goswami Maharaj


        Sri Chaitanya Saraswat Math International
        https://scsmathinternational.com

        Mukti ei ole mitään. Se on ”tyhjät kädet”. Jos käsissä on myrkkyä, myrkky voidaan heittää pois, silloin kädet pysyvät tyhjinä.

        ---------------------------

        Käännösvirheet suomen kielellä.

        Srila Bhakti Rakshak Sridhar Dev-Goswami Maharaj


        Sri Chaitanya Saraswat Math International
        https://scsmathinternational.com


      • Anonyymi00071
        Anonyymi00069 kirjoitti:

        Sridhar Swami sanoo: ”Kaikki lähteet hylätään täysin, hylätään siinä määrin, että myös vapaus mayasta - mukti - hylätään.” Yleensä ihmiset ajattelevat, että totuus ilmestyksestä antaa meille pelastuksen, vapautuksen mayan kahleista. Tätä voimme odottaa vedalaiselta opilta - mukti: meidät vapautetaan kaikista vaikeuksista. Tämä on jumalallisesti ilmoitettujen kirjoitusten lahja. Mutta hän [Sridhar Swami] sanoo: jopa tämä ilmiö hylätään ehdoitta. Mukti ei ole mitään. Se on ”tyhjät kädet”. Jos käsissä on myrkkyä, myrkky voidaan heittää pois, silloin kädet pysyvät tyhjinä.

        ---------------------------

        Käännösvirheet suomen kielellä.

        Srila Bhakti Rakshak Sridhar Dev-Goswami Maharaj


        Sri Chaitanya Saraswat Math International
        https://scsmathinternational.com

        Yleensä ihmiset ajattelevat, että totuus ilmestyksestä antaa meille pelastuksen

        korjaus:
        Yleensä ihmiset ajattelevat, että totuus ILMOITUKSESTA...


      • Anonyymi00072
        Anonyymi00071 kirjoitti:

        Yleensä ihmiset ajattelevat, että totuus ilmestyksestä antaa meille pelastuksen

        korjaus:
        Yleensä ihmiset ajattelevat, että totuus ILMOITUKSESTA...

        Vedat ovat ILMOITUS, EIVÄT ILMESTYS. Vedat eivät ole syntyneet jonkun ihmisen subjektiivisesta mystisestä kokemuksesta tai ilmestyksestä, vaan ne ovat ilmoitettua tietoa. Parampara-perinteessä tämä tieto välitetään eteenpäin opettajalta oppilaalle. Opettaja ei keksi mitään uutta, vaan välittää tiedon alkuperäisessä muodossaan. Samalla otetaan kuitenkin huomioon aikakausi, olosuhteet ja ihmisten kyvykkyys ymmärtää opetusta.


      • Anonyymi00077
        Anonyymi00072 kirjoitti:

        Vedat ovat ILMOITUS, EIVÄT ILMESTYS. Vedat eivät ole syntyneet jonkun ihmisen subjektiivisesta mystisestä kokemuksesta tai ilmestyksestä, vaan ne ovat ilmoitettua tietoa. Parampara-perinteessä tämä tieto välitetään eteenpäin opettajalta oppilaalle. Opettaja ei keksi mitään uutta, vaan välittää tiedon alkuperäisessä muodossaan. Samalla otetaan kuitenkin huomioon aikakausi, olosuhteet ja ihmisten kyvykkyys ymmärtää opetusta.

        Voi ja ei!


      • Anonyymi00078
        Anonyymi00065 kirjoitti:

        Lisäksi Vedoissa esiintyy myös syvällistä tietoa kielestä ja äänteistä (śabda-vidyā), jossa tutkitaan puheen, mantran ja värähtelyn vaikutuksia.

        Aivan!


      • Anonyymi00081
        Anonyymi00065 kirjoitti:

        Lisäksi Vedoissa esiintyy myös syvällistä tietoa kielestä ja äänteistä (śabda-vidyā), jossa tutkitaan puheen, mantran ja värähtelyn vaikutuksia.

        Jännää!


      • Anonyymi00082
        Anonyymi00072 kirjoitti:

        Vedat ovat ILMOITUS, EIVÄT ILMESTYS. Vedat eivät ole syntyneet jonkun ihmisen subjektiivisesta mystisestä kokemuksesta tai ilmestyksestä, vaan ne ovat ilmoitettua tietoa. Parampara-perinteessä tämä tieto välitetään eteenpäin opettajalta oppilaalle. Opettaja ei keksi mitään uutta, vaan välittää tiedon alkuperäisessä muodossaan. Samalla otetaan kuitenkin huomioon aikakausi, olosuhteet ja ihmisten kyvykkyys ymmärtää opetusta.

        Jokainen meistä kohtaa Bhagavad-gītān ensimmäistä kertaa jossakin elämänsä vaiheessa.


      • Anonyymi00083
        Anonyymi00082 kirjoitti:

        Jokainen meistä kohtaa Bhagavad-gītān ensimmäistä kertaa jossakin elämänsä vaiheessa.

        Bhagavad-gītān sanskritinkielinen sointi kykenee muuttamaan kokemuksen todellisuudesta, jos sydän on avoin tälle tiedolle. Tieto valaisee.


      • Anonyymi00084
        Anonyymi00083 kirjoitti:

        Bhagavad-gītān sanskritinkielinen sointi kykenee muuttamaan kokemuksen todellisuudesta, jos sydän on avoin tälle tiedolle. Tieto valaisee.

        Kyse ei ole sellaisesta tiestä, jolla vain kokeillaan jotakin ohimennen ajatellen: "Kuljenpa tätä reittiä ja saan ehkä jotakin."


      • Anonyymi00085
        Anonyymi00084 kirjoitti:

        Kyse ei ole sellaisesta tiestä, jolla vain kokeillaan jotakin ohimennen ajatellen: "Kuljenpa tätä reittiä ja saan ehkä jotakin."

        Bhagavad-gītā-. Jumala laulaa tiedon.


      • Anonyymi00086
        Anonyymi00085 kirjoitti:

        Bhagavad-gītā-. Jumala laulaa tiedon.

        Bhagavad-gītā todella laulettiin. Sitä ei vain kerrottu tai selitetty. Nykyään on monenlaisia käännöksiä ja esitystapoja, joissa kuvitellaan, että Kṛṣṇa puhuisi arkikielellä, slangilla tai muulla maallisella tavalla.


      • Anonyymi00087
        Anonyymi00086 kirjoitti:

        Bhagavad-gītā todella laulettiin. Sitä ei vain kerrottu tai selitetty. Nykyään on monenlaisia käännöksiä ja esitystapoja, joissa kuvitellaan, että Kṛṣṇa puhuisi arkikielellä, slangilla tai muulla maallisella tavalla.

        Pohjimmiltaan koko aineellinen elämämme muistuttaa sitä, että siirtelemme erilaisia palasia paikasta toiseen. Voisi sanoa, että olemme astuneet nautintojen viidakkoon. Jotta voisimme liikkua siellä, tarvitsemme jatkuvasti uusia välineitä ja mahdollisuuksia – ikään kuin kokoaisimme palapeliä.

        Ja jos jokin palanen puuttuu, sijoitamme siihen oman tietoisuutemme. Samalla sijoitamme siihen myös omaa aikaamme ja elinvoimaamme. Käytämme siihen energiaa saadaksemme jotakin vastineeksi.


      • Anonyymi00088
        Anonyymi00087 kirjoitti:

        Pohjimmiltaan koko aineellinen elämämme muistuttaa sitä, että siirtelemme erilaisia palasia paikasta toiseen. Voisi sanoa, että olemme astuneet nautintojen viidakkoon. Jotta voisimme liikkua siellä, tarvitsemme jatkuvasti uusia välineitä ja mahdollisuuksia – ikään kuin kokoaisimme palapeliä.

        Ja jos jokin palanen puuttuu, sijoitamme siihen oman tietoisuutemme. Samalla sijoitamme siihen myös omaa aikaamme ja elinvoimaamme. Käytämme siihen energiaa saadaksemme jotakin vastineeksi.

        Mutta kaikki tämä menettää arvonsa, kun ymmärrämme, ettei mikään korvaa tietoa.


      • Anonyymi00089
        Anonyymi00088 kirjoitti:

        Mutta kaikki tämä menettää arvonsa, kun ymmärrämme, ettei mikään korvaa tietoa.

        Pelkät saavutukset voivat jopa ruokkia ylpeyttä.


      • Anonyymi00090
        Anonyymi00089 kirjoitti:

        Pelkät saavutukset voivat jopa ruokkia ylpeyttä.

        Bhagavad-gītān sanskritinkielinen sointi voi muuttaa ihmisen käsityksen todellisuudesta, jos on avoin vastaanottamaan iedon. Todellinen tieto valaisee tietoisuuden.

        Kyse ei ole tiestä, jota kuljetaan uteliaisuudesta ajatellen "Kokeilenpa tätä ja katsotaan, mitä siitä saan."

        Bhagavad-gītā merkitsee kirjaimellisesti "Jumalan laulu"*. Siinä Śrī Kṛṣṇa, laulaa ikuisen tiedon.

        Nykyään on monenlaisia käännöksiä ja tulkintoja, joissa kuvitellaan Kṛṣṇan puhuvan arkikielellä, slangilla tai muuten maalliseen ajatteluun mukautetulla tavalla. Tällainen esitystapa voi kuitenkin helposti etäännyttää lukijan alkuperäisen sanskritin kauneudesta, arvokkuudesta ja voimasta.

        Pohjimmiltaan aineellinen elämä muistuttaa jatkuvaa yritystä järjestellä ulkoisia asioita. Siirrämme asioita paikasta toiseen, tavoittelemme uusia kokemuksia ja hankimme yhä uusia välineitä nautinnon saavuttamiseksi. Se muistuttaa loputonta palapeliä, josta tuntuu aina puuttuvan jokin pala.

        Kun jokin puuttuu, suuntaamme siihen tietoisuutemme. Samalla annamme sille aikaamme, energiaamme ja elinvoimaamme odottaen saavuttavamme tyydytyksen.

        Pelkät saavutukset voivat jopa ruokkia väärää ylpeyttä.


      • Anonyymi00091
        Anonyymi00090 kirjoitti:

        Bhagavad-gītān sanskritinkielinen sointi voi muuttaa ihmisen käsityksen todellisuudesta, jos on avoin vastaanottamaan iedon. Todellinen tieto valaisee tietoisuuden.

        Kyse ei ole tiestä, jota kuljetaan uteliaisuudesta ajatellen "Kokeilenpa tätä ja katsotaan, mitä siitä saan."

        Bhagavad-gītā merkitsee kirjaimellisesti "Jumalan laulu"*. Siinä Śrī Kṛṣṇa, laulaa ikuisen tiedon.

        Nykyään on monenlaisia käännöksiä ja tulkintoja, joissa kuvitellaan Kṛṣṇan puhuvan arkikielellä, slangilla tai muuten maalliseen ajatteluun mukautetulla tavalla. Tällainen esitystapa voi kuitenkin helposti etäännyttää lukijan alkuperäisen sanskritin kauneudesta, arvokkuudesta ja voimasta.

        Pohjimmiltaan aineellinen elämä muistuttaa jatkuvaa yritystä järjestellä ulkoisia asioita. Siirrämme asioita paikasta toiseen, tavoittelemme uusia kokemuksia ja hankimme yhä uusia välineitä nautinnon saavuttamiseksi. Se muistuttaa loputonta palapeliä, josta tuntuu aina puuttuvan jokin pala.

        Kun jokin puuttuu, suuntaamme siihen tietoisuutemme. Samalla annamme sille aikaamme, energiaamme ja elinvoimaamme odottaen saavuttavamme tyydytyksen.

        Pelkät saavutukset voivat jopa ruokkia väärää ylpeyttä.

        Mikä tässä kirjassa on epätavallista?

        Koska henkiset tutkielmat ovat luonteeltaan henkilökohtaisia, niiden tutkimiseen on suhtauduttava kaikkien suhteita koskevien sääntöjen mukaisesti.

        https://www.youtube.com/watch?v=_IrDCdgSu_g
        Bhagavad Gita Beautifully Recited in English Full Version 5000BC


      • Anonyymi00092
        Anonyymi00091 kirjoitti:

        Mikä tässä kirjassa on epätavallista?

        Koska henkiset tutkielmat ovat luonteeltaan henkilökohtaisia, niiden tutkimiseen on suhtauduttava kaikkien suhteita koskevien sääntöjen mukaisesti.

        https://www.youtube.com/watch?v=_IrDCdgSu_g
        Bhagavad Gita Beautifully Recited in English Full Version 5000BC

        Yli 5000 vuotta sitten, Herra Krishna antoi Kurukshetran taistelukentällä Arjunalle Gitan pyhän henkisen tiedon ja antoi näin "Jumalan Laulun" koko ihmiskunnan käyttöön.

        Heidän vuoropuhelunsa, yksi ihmiskunnan historian suurimmista filosofisista ja uskonnollisista keskusteluista, käytiin juuri ennen taistelua.

        "Bhagavad-gita" on salainen sisäänkäynti toiseen maailmaan, jota esoteerikot etsivät Himalajalta, tiedemiehet atomista, tähtitieteilijät muista galakseista, runoilijat riimistä, muusikot melodiasta, tanssijat rytmistä ja filosofit mielestään.....

        "Bhagavad-Gita" on todella ainutlaatuinen ilmiö maailmankulttuurin historiassa. "Bhagavad-Gitan" arvo piilee sen poikkeuksellisessa kyvyssä vaikuttaa ihmisen henkiseen kehitykseen.

        Bhagavad-gitalla on vapaa tahto. Jos Gita ei pidä meistä, Hänellä on oikeus olla haluamatta kommunikoida kanssamme ja niin Gita jää meille muinaisen idän käsittämättömäksi ja sekavaksi teokseksi.

        "Bhagavad-gita" on Herran ääni-inkarnaatio.
        Bhagavad-gita on Krishna Itse.
        "Srimad Bhagavatam" edustaa Herraa äänessä.

        Bhagavad-gita on Absoluuttinen Totuus, joka on ottanut kirjan muodon, ja siinä on kaikki Absoluuttisen Totuuden ominaisuudet.

        Ja Kirjan tärkein ominaisuus on Persoona. Hän katsoo meitä, lukijoita, ja tekee johtopäätöksensä päättäen, avautuuko Hän meille, ja jos avautuu, niin missä määrin. Siksi tällaisten tutkielmien tutkiminen on pikemminkin antaumusta, ystävyyttä tai rakkautta.


      • Anonyymi00093
        Anonyymi00092 kirjoitti:

        Yli 5000 vuotta sitten, Herra Krishna antoi Kurukshetran taistelukentällä Arjunalle Gitan pyhän henkisen tiedon ja antoi näin "Jumalan Laulun" koko ihmiskunnan käyttöön.

        Heidän vuoropuhelunsa, yksi ihmiskunnan historian suurimmista filosofisista ja uskonnollisista keskusteluista, käytiin juuri ennen taistelua.

        "Bhagavad-gita" on salainen sisäänkäynti toiseen maailmaan, jota esoteerikot etsivät Himalajalta, tiedemiehet atomista, tähtitieteilijät muista galakseista, runoilijat riimistä, muusikot melodiasta, tanssijat rytmistä ja filosofit mielestään.....

        "Bhagavad-Gita" on todella ainutlaatuinen ilmiö maailmankulttuurin historiassa. "Bhagavad-Gitan" arvo piilee sen poikkeuksellisessa kyvyssä vaikuttaa ihmisen henkiseen kehitykseen.

        Bhagavad-gitalla on vapaa tahto. Jos Gita ei pidä meistä, Hänellä on oikeus olla haluamatta kommunikoida kanssamme ja niin Gita jää meille muinaisen idän käsittämättömäksi ja sekavaksi teokseksi.

        "Bhagavad-gita" on Herran ääni-inkarnaatio.
        Bhagavad-gita on Krishna Itse.
        "Srimad Bhagavatam" edustaa Herraa äänessä.

        Bhagavad-gita on Absoluuttinen Totuus, joka on ottanut kirjan muodon, ja siinä on kaikki Absoluuttisen Totuuden ominaisuudet.

        Ja Kirjan tärkein ominaisuus on Persoona. Hän katsoo meitä, lukijoita, ja tekee johtopäätöksensä päättäen, avautuuko Hän meille, ja jos avautuu, niin missä määrin. Siksi tällaisten tutkielmien tutkiminen on pikemminkin antaumusta, ystävyyttä tai rakkautta.

        Bhagavad-gita ei ole kuolleita kirjaimia, jotka koostuvat tavalliselle paperille levitetystä painomusteesta.
        Gita on Elävä Kirja.
        Tutkijat, jotka ovat tutkineet jo monta vuotta, ovat usein tulleet siihen tulokseen, että Kirja on yksinkertaisesti kokoelma Intian historiasta peräisin olevia sanontoja, jotka ovat koordinoimattomia ja joilla on eri kirjoittajat. Itse asiassa ne eivät yksinkertaisesti ole koskaan solmineet ystävällisiä suhteita Bhagavad-gitaan. HE OVAT YRITTÄNEET VALLOITTAA SE, MIKÄ EI OLE OIKEA TAPA KÄSITELLÄ TÄTÄ KIRJAA.

        Nöyryyttä vailla olevan ihmisen on hyvin vaikea ymmärtää Bhagavad-gitaa, sillä Bhagavad-gitan merkitys on suuri mysteeri." Bhagavad-gitan tutkimiseen tarvittavat ominaisuudet, kuten kunnioitus, nöyryys ja kiitollisuus, auttavat meitä oivaltamaan Herra Sri Krishnan. Srila Prabhupada sanoi, että "Bhagavad-gita" on henkisen elämän alkuopas. "Bhagavad-gita on transsendentaalinen. Se ei riipu oppilaan pätevyydestä. Kuka tahansa voi ymmärtää sen, kunhan hän suostuu opiskelemaan sitä ja noudattaa sen periaatteita. Se riittää.

        Krishna kuitenkin mainitsee Bhagavad-gitassa monissa kohdissa, että tätä salattua tietoa ei pidä selittää niille, jotka eivät ole riittävän askeettisia, joilla ei ole omistautumista, jotka eivät harjoita omistautunutta palvelua, eikä tietenkään niille, jotka ovat kateellisia Hänelle.


      • Anonyymi00094
        Anonyymi00093 kirjoitti:

        Bhagavad-gita ei ole kuolleita kirjaimia, jotka koostuvat tavalliselle paperille levitetystä painomusteesta.
        Gita on Elävä Kirja.
        Tutkijat, jotka ovat tutkineet jo monta vuotta, ovat usein tulleet siihen tulokseen, että Kirja on yksinkertaisesti kokoelma Intian historiasta peräisin olevia sanontoja, jotka ovat koordinoimattomia ja joilla on eri kirjoittajat. Itse asiassa ne eivät yksinkertaisesti ole koskaan solmineet ystävällisiä suhteita Bhagavad-gitaan. HE OVAT YRITTÄNEET VALLOITTAA SE, MIKÄ EI OLE OIKEA TAPA KÄSITELLÄ TÄTÄ KIRJAA.

        Nöyryyttä vailla olevan ihmisen on hyvin vaikea ymmärtää Bhagavad-gitaa, sillä Bhagavad-gitan merkitys on suuri mysteeri." Bhagavad-gitan tutkimiseen tarvittavat ominaisuudet, kuten kunnioitus, nöyryys ja kiitollisuus, auttavat meitä oivaltamaan Herra Sri Krishnan. Srila Prabhupada sanoi, että "Bhagavad-gita" on henkisen elämän alkuopas. "Bhagavad-gita on transsendentaalinen. Se ei riipu oppilaan pätevyydestä. Kuka tahansa voi ymmärtää sen, kunhan hän suostuu opiskelemaan sitä ja noudattaa sen periaatteita. Se riittää.

        Krishna kuitenkin mainitsee Bhagavad-gitassa monissa kohdissa, että tätä salattua tietoa ei pidä selittää niille, jotka eivät ole riittävän askeettisia, joilla ei ole omistautumista, jotka eivät harjoita omistautunutta palvelua, eikä tietenkään niille, jotka ovat kateellisia Hänelle.

        Liberaali ja ei-dogmaattinen teos

        Bhagavad-gita päättyy vapaamielisesti. Paljastettuaan syvimmän henkisen tiedon Krishna kehottaa Arjunaa määrittelemään asemansa henkisessä evoluutiossa ja ryhtymään toimiin henkilökohtaisen ja yhteiskunnallisen edistyksen hyväksi.


        Samalla Bhagavad-gita ei ole dogmaattinen teos, jossa pakotetaan noudattamaan tiettyjä käyttäytymisnormeja.


        Pikemminkin se on henkinen tietosanakirja, joka sisältää yleiskatsauksen erilaisista joogajärjestelmistä, vedalaisista opetuksista ihmisestä, maailmankaikkeudesta, Absoluutista, sielun jälleensyntymisestä ja monista muista aiheista.


      • Anonyymi00095
        Anonyymi00094 kirjoitti:

        Liberaali ja ei-dogmaattinen teos

        Bhagavad-gita päättyy vapaamielisesti. Paljastettuaan syvimmän henkisen tiedon Krishna kehottaa Arjunaa määrittelemään asemansa henkisessä evoluutiossa ja ryhtymään toimiin henkilökohtaisen ja yhteiskunnallisen edistyksen hyväksi.


        Samalla Bhagavad-gita ei ole dogmaattinen teos, jossa pakotetaan noudattamaan tiettyjä käyttäytymisnormeja.


        Pikemminkin se on henkinen tietosanakirja, joka sisältää yleiskatsauksen erilaisista joogajärjestelmistä, vedalaisista opetuksista ihmisestä, maailmankaikkeudesta, Absoluutista, sielun jälleensyntymisestä ja monista muista aiheista.

        Ilman valinnanvapautta rakkaus ei ole lainkaan mahdollista


        Bhagavad-gitassa lopussa Krishna sanoo:

        "Olen nyt selittänyt sinulle vielä luottamuksellisempaa tietoa. Mieti tätä
        kaikkea tarkkaan, ja toimi sitten haluamallasi tavalla."

        _________________

        Hän ei sano: ”Sinulla on vain kaksi vaihtoehtoa. Joko teet, mitä minä sanon, ja pelastut, tai jos et tee niin, joudut ikuiseen helvettiin. Se ei ole rakkautta, eikä se voi olla vapaata tahtoa, vaan kiristystä ja sortoa. Painostusta ja ahdistelua.


      • Anonyymi00096
        Anonyymi00095 kirjoitti:

        Ilman valinnanvapautta rakkaus ei ole lainkaan mahdollista


        Bhagavad-gitassa lopussa Krishna sanoo:

        "Olen nyt selittänyt sinulle vielä luottamuksellisempaa tietoa. Mieti tätä
        kaikkea tarkkaan, ja toimi sitten haluamallasi tavalla."

        _________________

        Hän ei sano: ”Sinulla on vain kaksi vaihtoehtoa. Joko teet, mitä minä sanon, ja pelastut, tai jos et tee niin, joudut ikuiseen helvettiin. Se ei ole rakkautta, eikä se voi olla vapaata tahtoa, vaan kiristystä ja sortoa. Painostusta ja ahdistelua.

        Tämä vuoropuhelu toistuu yhä uudelleen ja uudelleen, eikä vain tällä planeetalla vaan myös muilla planeetoilla ja muissa universumeissa. Ja joka kerta dialogi on hieman erilainen, vaikka sen ydinsisältö pysyy samana.


      • Anonyymi00097
        Anonyymi00096 kirjoitti:

        Tämä vuoropuhelu toistuu yhä uudelleen ja uudelleen, eikä vain tällä planeetalla vaan myös muilla planeetoilla ja muissa universumeissa. Ja joka kerta dialogi on hieman erilainen, vaikka sen ydinsisältö pysyy samana.

        ...Se on ikuinen keskustelu Korkeimman Herran Krishnan ja Hänen palvojansa Arjunan välillä.

        Arjuna on Krishnan vakituinen kumppani, joka vaeltaa ikuisesti Herran kanssa koko aineellisessa maailmassa ja jolla on tärkeä rooli tässä loputtomassa draamassa.

        Tämä draama tapahtuu meidän vuoksemme, sinun ja minun. Siinä Arjuna näytteli sotilaan roolia, jonka tehtävänä oli taistella oikeudenmukaisuuden puolesta maailmassa.

        Juuri ennen taistelun alkua Arjuna katsoi ympärilleen vastakkaisille puolille ja hämmentyi ... Krishna, Arjunan sotavaununkuljettajan roolissa, sai hänet tekemään velvollisuutensa paljastamalla hänelle kaikki maailmankaikkeuden totuudet: totuuden sielusta, karmasta, uudestisyntymisestä, vapautumisesta ja omistautumisesta. Koska me kaikki kohtaamme elämän elintärkeät haasteet ja joudumme käymään omaa taisteluamme, Krishnan sanat koskevat meitä kaikkia.

        Tämä draama jatkuu yhä uudelleen ja uudelleen, eikä vain tällä planeetalla vaan myös muilla planeetoilla ja muissa universumeissa.

        Ja joka kerta dialogi on hieman erilainen, vaikka sen ydinsisältö pysyy samana.

        Suuret itsetoteutuneet sielut ovat pystyneet kuuntelemaan tätä keskustelua mystisen voimansa avulla, ja jotkut heistä ovat tallentaneet sen meidän hyväksemme. Niinpä armeijat valmistautuivat taisteluun Kurukshetran kentillä...

        *************************

        Edellä on muutama lause Purnachandra Prabhun ”Gitamritan” esipuheesta.


      • Anonyymi00098
        Anonyymi00092 kirjoitti:

        Yli 5000 vuotta sitten, Herra Krishna antoi Kurukshetran taistelukentällä Arjunalle Gitan pyhän henkisen tiedon ja antoi näin "Jumalan Laulun" koko ihmiskunnan käyttöön.

        Heidän vuoropuhelunsa, yksi ihmiskunnan historian suurimmista filosofisista ja uskonnollisista keskusteluista, käytiin juuri ennen taistelua.

        "Bhagavad-gita" on salainen sisäänkäynti toiseen maailmaan, jota esoteerikot etsivät Himalajalta, tiedemiehet atomista, tähtitieteilijät muista galakseista, runoilijat riimistä, muusikot melodiasta, tanssijat rytmistä ja filosofit mielestään.....

        "Bhagavad-Gita" on todella ainutlaatuinen ilmiö maailmankulttuurin historiassa. "Bhagavad-Gitan" arvo piilee sen poikkeuksellisessa kyvyssä vaikuttaa ihmisen henkiseen kehitykseen.

        Bhagavad-gitalla on vapaa tahto. Jos Gita ei pidä meistä, Hänellä on oikeus olla haluamatta kommunikoida kanssamme ja niin Gita jää meille muinaisen idän käsittämättömäksi ja sekavaksi teokseksi.

        "Bhagavad-gita" on Herran ääni-inkarnaatio.
        Bhagavad-gita on Krishna Itse.
        "Srimad Bhagavatam" edustaa Herraa äänessä.

        Bhagavad-gita on Absoluuttinen Totuus, joka on ottanut kirjan muodon, ja siinä on kaikki Absoluuttisen Totuuden ominaisuudet.

        Ja Kirjan tärkein ominaisuus on Persoona. Hän katsoo meitä, lukijoita, ja tekee johtopäätöksensä päättäen, avautuuko Hän meille, ja jos avautuu, niin missä määrin. Siksi tällaisten tutkielmien tutkiminen on pikemminkin antaumusta, ystävyyttä tai rakkautta.

        "Bhagavad-gita" on salainen sisäänkäynti toiseen maailmaan, jota esoteerikot etsivät Himalajalta, tiedemiehet atomista, tähtitieteilijät muista galakseista, runoilijat riimistä, muusikot melodiasta, tanssijat rytmistä ja filosofit mielestään.....


      • Anonyymi00099
        Anonyymi00098 kirjoitti:

        "Bhagavad-gita" on salainen sisäänkäynti toiseen maailmaan, jota esoteerikot etsivät Himalajalta, tiedemiehet atomista, tähtitieteilijät muista galakseista, runoilijat riimistä, muusikot melodiasta, tanssijat rytmistä ja filosofit mielestään.....

        Bhagavad-gita ei ole dogmaattinen teos, jossa pakotetaan noudattamaan tiettyjä käyttäytymisnormeja.


      • Anonyymi00100
        Anonyymi00099 kirjoitti:

        Bhagavad-gita ei ole dogmaattinen teos, jossa pakotetaan noudattamaan tiettyjä käyttäytymisnormeja.

        Ei uhkaile ihmisiä ikuisella helvetillä.


      • Anonyymi00101
        Anonyymi00098 kirjoitti:

        "Bhagavad-gita" on salainen sisäänkäynti toiseen maailmaan, jota esoteerikot etsivät Himalajalta, tiedemiehet atomista, tähtitieteilijät muista galakseista, runoilijat riimistä, muusikot melodiasta, tanssijat rytmistä ja filosofit mielestään.....

        Gita on suurin kompassi, jonka Herra Krishna on antanut ihmiskunnalle ja jonka avulla voi matkustaa kuoleman maailmasta ikuisen tietoisuuden maailmaan.

        Ja magneetti, joka vetää puoleensa nuolen, joka osoittaa tien täydellisyyteen, on bhakti, omistautuminen ja rakkaus.

        Gitan metafyysinen kompassi osoittaa muita suuntauksia, kuten maallista toimintaa, meditatiivista joogaa tai tiedon viljelyä.

        Tästä syystä sen opetukset ovat merkityksellisiä niin monille erilaisille henkisille koulukunnille.

        Voimme sanoa, että missä tahansa perinteessä on aina useita leirejä, erilaisia ihmisiä.

        Joku ajattelee, että hänen suurin ilonsa on polttaa kaikki erinomainen, kaikki erilainen, kaikki "väärä".

        Mutta joku taas ymmärtää, että Jumaluus on niin laajasti läsnä, ETTEI VOI OLLA, että vain yhdessä paikassa, jossain maassa, ilmoitus on paljastunut, eikä mitään ole tapahtunut maan päällä ennen tai jälkeen.


      • Anonyymi00102
        Anonyymi00101 kirjoitti:

        Gita on suurin kompassi, jonka Herra Krishna on antanut ihmiskunnalle ja jonka avulla voi matkustaa kuoleman maailmasta ikuisen tietoisuuden maailmaan.

        Ja magneetti, joka vetää puoleensa nuolen, joka osoittaa tien täydellisyyteen, on bhakti, omistautuminen ja rakkaus.

        Gitan metafyysinen kompassi osoittaa muita suuntauksia, kuten maallista toimintaa, meditatiivista joogaa tai tiedon viljelyä.

        Tästä syystä sen opetukset ovat merkityksellisiä niin monille erilaisille henkisille koulukunnille.

        Voimme sanoa, että missä tahansa perinteessä on aina useita leirejä, erilaisia ihmisiä.

        Joku ajattelee, että hänen suurin ilonsa on polttaa kaikki erinomainen, kaikki erilainen, kaikki "väärä".

        Mutta joku taas ymmärtää, että Jumaluus on niin laajasti läsnä, ETTEI VOI OLLA, että vain yhdessä paikassa, jossain maassa, ilmoitus on paljastunut, eikä mitään ole tapahtunut maan päällä ennen tai jälkeen.

        Joku ajattelee, että hänen suurin ilonsa on polttaa kaikki erinomainen, kaikki erilainen, kaikki "väärä".


      • Anonyymi00103
        Anonyymi00092 kirjoitti:

        Yli 5000 vuotta sitten, Herra Krishna antoi Kurukshetran taistelukentällä Arjunalle Gitan pyhän henkisen tiedon ja antoi näin "Jumalan Laulun" koko ihmiskunnan käyttöön.

        Heidän vuoropuhelunsa, yksi ihmiskunnan historian suurimmista filosofisista ja uskonnollisista keskusteluista, käytiin juuri ennen taistelua.

        "Bhagavad-gita" on salainen sisäänkäynti toiseen maailmaan, jota esoteerikot etsivät Himalajalta, tiedemiehet atomista, tähtitieteilijät muista galakseista, runoilijat riimistä, muusikot melodiasta, tanssijat rytmistä ja filosofit mielestään.....

        "Bhagavad-Gita" on todella ainutlaatuinen ilmiö maailmankulttuurin historiassa. "Bhagavad-Gitan" arvo piilee sen poikkeuksellisessa kyvyssä vaikuttaa ihmisen henkiseen kehitykseen.

        Bhagavad-gitalla on vapaa tahto. Jos Gita ei pidä meistä, Hänellä on oikeus olla haluamatta kommunikoida kanssamme ja niin Gita jää meille muinaisen idän käsittämättömäksi ja sekavaksi teokseksi.

        "Bhagavad-gita" on Herran ääni-inkarnaatio.
        Bhagavad-gita on Krishna Itse.
        "Srimad Bhagavatam" edustaa Herraa äänessä.

        Bhagavad-gita on Absoluuttinen Totuus, joka on ottanut kirjan muodon, ja siinä on kaikki Absoluuttisen Totuuden ominaisuudet.

        Ja Kirjan tärkein ominaisuus on Persoona. Hän katsoo meitä, lukijoita, ja tekee johtopäätöksensä päättäen, avautuuko Hän meille, ja jos avautuu, niin missä määrin. Siksi tällaisten tutkielmien tutkiminen on pikemminkin antaumusta, ystävyyttä tai rakkautta.

        Tämä draama jatkuu yhä uudelleen ja uudelleen, eikä vain tällä planeetalla vaan myös muilla planeetoilla ja muissa universumeissa.

        Ja joka kerta dialogi on hieman erilainen, vaikka sen ydinsisältö pysyy samana.


      • Anonyymi00104
        Anonyymi00103 kirjoitti:

        Tämä draama jatkuu yhä uudelleen ja uudelleen, eikä vain tällä planeetalla vaan myös muilla planeetoilla ja muissa universumeissa.

        Ja joka kerta dialogi on hieman erilainen, vaikka sen ydinsisältö pysyy samana.

        Myös Vedoissa sanotaan, että vaikka Jumala on yksi, Hän levittää Itsensä lukemattomiin muotoihin.


      • Anonyymi00105
        Anonyymi00104 kirjoitti:

        Myös Vedoissa sanotaan, että vaikka Jumala on yksi, Hän levittää Itsensä lukemattomiin muotoihin.

        Hän on kuin vaidūrya-kivi, joka vaihtaa värejä mutta pysyy samana.


      • Anonyymi00106
        Anonyymi00105 kirjoitti:

        Hän on kuin vaidūrya-kivi, joka vaihtaa värejä mutta pysyy samana.

        Arjunan kaltaiset omistautuneet ovat Herran ikuisia kumppaneita: aina kun Herra inkarnoituu aineelliseen maailmaan, he tulevat Hänen mukaansa palvelemaan Häntä tavalla tai toisella.

        Arjuna on yksi tällaisista palvojista, ja tästä jakeesta saamme tietää, että miljoonia vuosia sitten, kun Herra Krishna kertoi Bhagavad-gitan auringonjumala Vivasvanille, myös Arjuna oli toisessa muodossaan Hänen vierellään.

        Mutta ero Herran ja Arjunan välillä on se, että Herra muistaa sen, mutta Arjuna ei. Tämä erottaa Korkeimman Herran Hänen erottamattomista hiukkasistaan, yksilöllisistä olennoista.


      • Anonyymi00107
        Anonyymi00106 kirjoitti:

        Arjunan kaltaiset omistautuneet ovat Herran ikuisia kumppaneita: aina kun Herra inkarnoituu aineelliseen maailmaan, he tulevat Hänen mukaansa palvelemaan Häntä tavalla tai toisella.

        Arjuna on yksi tällaisista palvojista, ja tästä jakeesta saamme tietää, että miljoonia vuosia sitten, kun Herra Krishna kertoi Bhagavad-gitan auringonjumala Vivasvanille, myös Arjuna oli toisessa muodossaan Hänen vierellään.

        Mutta ero Herran ja Arjunan välillä on se, että Herra muistaa sen, mutta Arjuna ei. Tämä erottaa Korkeimman Herran Hänen erottamattomista hiukkasistaan, yksilöllisistä olennoista.

        Mutta ero Herran ja Arjunan välillä on se, että Herra muistaa sen, mutta Arjuna ei. Tämä erottaa Korkeimman Herran Hänen erottamattomista hiukkasistaan, yksilöllisistä olennoista.


      • Anonyymi00108
        Anonyymi00107 kirjoitti:

        Mutta ero Herran ja Arjunan välillä on se, että Herra muistaa sen, mutta Arjuna ei. Tämä erottaa Korkeimman Herran Hänen erottamattomista hiukkasistaan, yksilöllisistä olennoista.

        Kaikki Herran ikuiset kumppanit ovat varmasti vapautuneita sieluja, mutta heistä ei koskaan voi tulla Herran veroisia.

        Krishna muistaa, mitä hän teki miljoonia vuosia sitten, kun taas Arjuna ei muista, vaikka he molemmat ovat luonnostaan ikuisia olentoja. On myös huomattava, että tavallinen olento unohtaa kaiken, mitä hänelle on tapahtunut, koska hänen on vaihdettava kehoa, mutta Herra muistaa, koska Hänen kehonsa, sac-cid-ānanda, on ikuinen ja muuttumaton.

        Hän on advaita: Hänen kehonsa ja Hänen Itsensä välillä ei ole mitään eroa. Kaikki, mikä on jollain tavalla yhteydessä Häneen, on luonteeltaan henkistä.

        Mutta ehdollistuneen sielun keho on aineellinen ja erilainen kuin hän itse.

        Koska Herran keho on identtinen Hänen Itsensä kanssa, vaikka Hän laskeutuisi aineelliseen maailmaan, Hän säilyttää tavallisista olennoista poikkeavan asemansa.


      • Anonyymi00109
        Anonyymi00108 kirjoitti:

        Kaikki Herran ikuiset kumppanit ovat varmasti vapautuneita sieluja, mutta heistä ei koskaan voi tulla Herran veroisia.

        Krishna muistaa, mitä hän teki miljoonia vuosia sitten, kun taas Arjuna ei muista, vaikka he molemmat ovat luonnostaan ikuisia olentoja. On myös huomattava, että tavallinen olento unohtaa kaiken, mitä hänelle on tapahtunut, koska hänen on vaihdettava kehoa, mutta Herra muistaa, koska Hänen kehonsa, sac-cid-ānanda, on ikuinen ja muuttumaton.

        Hän on advaita: Hänen kehonsa ja Hänen Itsensä välillä ei ole mitään eroa. Kaikki, mikä on jollain tavalla yhteydessä Häneen, on luonteeltaan henkistä.

        Mutta ehdollistuneen sielun keho on aineellinen ja erilainen kuin hän itse.

        Koska Herran keho on identtinen Hänen Itsensä kanssa, vaikka Hän laskeutuisi aineelliseen maailmaan, Hän säilyttää tavallisista olennoista poikkeavan asemansa.

        Bg. 4.6

        Vaikka Minä olen syntymätön ja transsendentaalinen kehoni on katoamaton, ja vaikka Minä olen kaikkien elävien olentojen Herra, Minä ilmestyn siitä huolimatta joka aikakausi sisäisen energiani voimalla tähän maailmaan alkuperäisessä henkisessä muodossani.


      • Anonyymi00110
        Anonyymi00109 kirjoitti:

        Bg. 4.6

        Vaikka Minä olen syntymätön ja transsendentaalinen kehoni on katoamaton, ja vaikka Minä olen kaikkien elävien olentojen Herra, Minä ilmestyn siitä huolimatta joka aikakausi sisäisen energiani voimalla tähän maailmaan alkuperäisessä henkisessä muodossani.

        https://vedabase.io/en/library/bg/4/6/

        Although I am unborn and My transcendental body never deteriorates, and although I am the Lord of all living entities, by My internal energy I still appear in every millennium in My original transcendental form.


      • Anonyymi00111
        Anonyymi00090 kirjoitti:

        Bhagavad-gītān sanskritinkielinen sointi voi muuttaa ihmisen käsityksen todellisuudesta, jos on avoin vastaanottamaan iedon. Todellinen tieto valaisee tietoisuuden.

        Kyse ei ole tiestä, jota kuljetaan uteliaisuudesta ajatellen "Kokeilenpa tätä ja katsotaan, mitä siitä saan."

        Bhagavad-gītā merkitsee kirjaimellisesti "Jumalan laulu"*. Siinä Śrī Kṛṣṇa, laulaa ikuisen tiedon.

        Nykyään on monenlaisia käännöksiä ja tulkintoja, joissa kuvitellaan Kṛṣṇan puhuvan arkikielellä, slangilla tai muuten maalliseen ajatteluun mukautetulla tavalla. Tällainen esitystapa voi kuitenkin helposti etäännyttää lukijan alkuperäisen sanskritin kauneudesta, arvokkuudesta ja voimasta.

        Pohjimmiltaan aineellinen elämä muistuttaa jatkuvaa yritystä järjestellä ulkoisia asioita. Siirrämme asioita paikasta toiseen, tavoittelemme uusia kokemuksia ja hankimme yhä uusia välineitä nautinnon saavuttamiseksi. Se muistuttaa loputonta palapeliä, josta tuntuu aina puuttuvan jokin pala.

        Kun jokin puuttuu, suuntaamme siihen tietoisuutemme. Samalla annamme sille aikaamme, energiaamme ja elinvoimaamme odottaen saavuttavamme tyydytyksen.

        Pelkät saavutukset voivat jopa ruokkia väärää ylpeyttä.

        Sanskritin äänen vaikutus.


      • Anonyymi00112

      • Anonyymi00113
        Anonyymi00112 kirjoitti:

        https://www.youtube.com/watch?v=kIqfOtruu0U

        Universaali tieto ei ole vain kokoelma väittämiä, vaan tapa nähdä, että kaikki yksittäinen tieto, myös aineellista tai filosofista – viittaa lopulta yhteen todellisuuden kokonaisuuteen, jota eri traditiot kuvaavat eri kielillä ja käsitteillä.


      • Anonyymi00114
        Anonyymi00113 kirjoitti:

        Universaali tieto ei ole vain kokoelma väittämiä, vaan tapa nähdä, että kaikki yksittäinen tieto, myös aineellista tai filosofista – viittaa lopulta yhteen todellisuuden kokonaisuuteen, jota eri traditiot kuvaavat eri kielillä ja käsitteillä.

        Ihmisen taipumus vaatia itseltään absoluuttista täydellisyyttä liittyy siihen, että rajallinen tietoisuus (jīva – yksilöllinen tietoisuus, joka on sidottu kehoon ja mieleen) alkaa helposti tarkastella itseään ikään kuin se olisi irrallaan kokonaisuudesta. Tällöin syntyy vertailu asetelmaan, joka ei ole inhimillisen mittakaavan piirissä: täydellisyys, joka kuuluu vain kokonaisuudelle (pūrṇatva – täyteys, absoluuttinen kokonaisuus).
        Tämä johtaa sisäiseen jännitteeseen, koska mieli (manas) ja äly (buddhi) yrittävät mitata paikallista, rajallista kokemusta standardilla, joka kuuluu vain kokonaisuudelle.

        Kun yksilö alkaa samaistaa itsensä tähän absoluuttiseen standardiin ilman ymmärrystä omasta asemastaan, syntyy kokemuksellinen ristiriita: “minun pitäisi olla täydellinen”, vaikka olemassaolon tasolla yksilöllisyys on lähtökohtaisesti rajallinen ja prosessiluonteinen.


      • Anonyymi00115
        Anonyymi00114 kirjoitti:

        Ihmisen taipumus vaatia itseltään absoluuttista täydellisyyttä liittyy siihen, että rajallinen tietoisuus (jīva – yksilöllinen tietoisuus, joka on sidottu kehoon ja mieleen) alkaa helposti tarkastella itseään ikään kuin se olisi irrallaan kokonaisuudesta. Tällöin syntyy vertailu asetelmaan, joka ei ole inhimillisen mittakaavan piirissä: täydellisyys, joka kuuluu vain kokonaisuudelle (pūrṇatva – täyteys, absoluuttinen kokonaisuus).
        Tämä johtaa sisäiseen jännitteeseen, koska mieli (manas) ja äly (buddhi) yrittävät mitata paikallista, rajallista kokemusta standardilla, joka kuuluu vain kokonaisuudelle.

        Kun yksilö alkaa samaistaa itsensä tähän absoluuttiseen standardiin ilman ymmärrystä omasta asemastaan, syntyy kokemuksellinen ristiriita: “minun pitäisi olla täydellinen”, vaikka olemassaolon tasolla yksilöllisyys on lähtökohtaisesti rajallinen ja prosessiluonteinen.

        Siksi vedinen ajattelu ei ensisijaisesti kiellä inhimillistä keskeneräisyyttä, vaan sijoittaa sen oikeaan ontologiseen paikkaan. Ihminen ei ole valmis kokonaisuus, vaan tietoisuuden muoto, joka kehittyy suhteessa suurempaan todellisuuteen. Tätä voidaan kuvata käsitteellä adhikāra (kelpoisuus tai kypsyystaso) – jokaisella tietoisuudella on oma kehitysvaiheensa, eikä samaa täydellisyyden vaatimusta voida kohdistaa kaikkiin tasoihin yhtä aikaa.



        Tästä seuraa tärkeä psykologinen siirtymä: keskeneräisyys ei ole virhe, vaan osa rakenteellista todellisuutta. Kun yksilö ymmärtää olevansa osa suurempaa kokonaisuutta (ṛta – kosminen järjestys), sisäinen paine “olla absoluuttinen” voi hellittää, koska täydellisyys ymmärretään ominaisuudeksi, joka kuuluu järjestelmälle kokonaisuutena, ei sen yksittäisille osille.


        Universaalin tiedon ajatus syvenee tässä kohtaa niin, ettei kyse ole pelkästään eri kulttuurien väitteiden kokoelmasta, vaan tavasta hahmottaa todellisuus kerroksellisena kokonaisuutena.


        Eri traditiot – vedinen filosofia, kreikkalainen metafysiikka tai moderni tiede – voidaan nähdä eri “kielinä”, jotka yrittävät kuvata samaa perustavaa todellisuutta eri käsitteellisillä työkaluilla. Vedinen termi tälle on usein ekaṃ sat viprā bahudhā vadanti (”yksi totuus, jota viisaat kuvaavat monin tavoin”).


      • Anonyymi00116
        Anonyymi00115 kirjoitti:

        Siksi vedinen ajattelu ei ensisijaisesti kiellä inhimillistä keskeneräisyyttä, vaan sijoittaa sen oikeaan ontologiseen paikkaan. Ihminen ei ole valmis kokonaisuus, vaan tietoisuuden muoto, joka kehittyy suhteessa suurempaan todellisuuteen. Tätä voidaan kuvata käsitteellä adhikāra (kelpoisuus tai kypsyystaso) – jokaisella tietoisuudella on oma kehitysvaiheensa, eikä samaa täydellisyyden vaatimusta voida kohdistaa kaikkiin tasoihin yhtä aikaa.



        Tästä seuraa tärkeä psykologinen siirtymä: keskeneräisyys ei ole virhe, vaan osa rakenteellista todellisuutta. Kun yksilö ymmärtää olevansa osa suurempaa kokonaisuutta (ṛta – kosminen järjestys), sisäinen paine “olla absoluuttinen” voi hellittää, koska täydellisyys ymmärretään ominaisuudeksi, joka kuuluu järjestelmälle kokonaisuutena, ei sen yksittäisille osille.


        Universaalin tiedon ajatus syvenee tässä kohtaa niin, ettei kyse ole pelkästään eri kulttuurien väitteiden kokoelmasta, vaan tavasta hahmottaa todellisuus kerroksellisena kokonaisuutena.


        Eri traditiot – vedinen filosofia, kreikkalainen metafysiikka tai moderni tiede – voidaan nähdä eri “kielinä”, jotka yrittävät kuvata samaa perustavaa todellisuutta eri käsitteellisillä työkaluilla. Vedinen termi tälle on usein ekaṃ sat viprā bahudhā vadanti (”yksi totuus, jota viisaat kuvaavat monin tavoin”).

        Syvemmällä tasolla tämä tarkoittaa, että tieto ei ole vain väittämiä maailmasta, vaan myös tapa sijoittaa “minä” maailmaan. Kun tämä sijoittuminen ymmärretään oikein, tiedosta tulee vähemmän egon vertailua ja enemmän todellisuuden eri tasojen tunnistamista.


      • Anonyymi00117
        Anonyymi00116 kirjoitti:

        Syvemmällä tasolla tämä tarkoittaa, että tieto ei ole vain väittämiä maailmasta, vaan myös tapa sijoittaa “minä” maailmaan. Kun tämä sijoittuminen ymmärretään oikein, tiedosta tulee vähemmän egon vertailua ja enemmän todellisuuden eri tasojen tunnistamista.

        Keitä me oikeastaan olemme?

        ceto-darpaṇa-mārjanaṁ bhava-mahā-dāvāgni-nirvāpaṇaṁ
        Mielen peili, tietoisuuden peili, on puhdistettava ennakkoluuloista, jotta voi nähdä edes häivähdyksen todellisesta itsestään.


      • Anonyymi00119
        Anonyymi00117 kirjoitti:

        Keitä me oikeastaan olemme?

        ceto-darpaṇa-mārjanaṁ bhava-mahā-dāvāgni-nirvāpaṇaṁ
        Mielen peili, tietoisuuden peili, on puhdistettava ennakkoluuloista, jotta voi nähdä edes häivähdyksen todellisesta itsestään.

        Aivan!


      • Anonyymi00120
        Anonyymi00117 kirjoitti:

        Keitä me oikeastaan olemme?

        ceto-darpaṇa-mārjanaṁ bhava-mahā-dāvāgni-nirvāpaṇaṁ
        Mielen peili, tietoisuuden peili, on puhdistettava ennakkoluuloista, jotta voi nähdä edes häivähdyksen todellisesta itsestään.

        https://www.youtube.com/watch?v=GdoFarbFN6U

        Paramatma Sandarbha - HH Bhanu Swami


      • Anonyymi00121

      • Anonyymi00122
        Anonyymi00121 kirjoitti:

        Todella hyvä luento niille, jotka ovat jo jonkin verran perehtyneet aiheeseen

        https://www.youtube.com/watch?v=GdoFarbFN6U

        https://www.youtube.com/watch?v=GdoFarbFN6U
        Paramatma Sandarbha - HH Bhanu Swami


        Luennosta muutama lause:


        Paramātmā on yksi Jumalan kolmesta pääasiallisesta aspektista. Nämä ovat Brahman, Paramātmā ja Bhagavān.
        Brahmania ei voida kuvata kovin yksityiskohtaisesti, koska sillä ei ole muotoa eikä ominaisuuksia. Se on Jumalan oivaltamista hyvin etäisenä todellisuutena, ilman muotoa, minkä vuoksi siitä ei voi sanoa kovin paljoa.
        Paramātmālla ja Bhagavānilla sen sijaan on muoto sekä ominaisuuksia ja toimintoja.


      • Anonyymi00123
        Anonyymi00122 kirjoitti:

        https://www.youtube.com/watch?v=GdoFarbFN6U
        Paramatma Sandarbha - HH Bhanu Swami


        Luennosta muutama lause:


        Paramātmā on yksi Jumalan kolmesta pääasiallisesta aspektista. Nämä ovat Brahman, Paramātmā ja Bhagavān.
        Brahmania ei voida kuvata kovin yksityiskohtaisesti, koska sillä ei ole muotoa eikä ominaisuuksia. Se on Jumalan oivaltamista hyvin etäisenä todellisuutena, ilman muotoa, minkä vuoksi siitä ei voi sanoa kovin paljoa.
        Paramātmālla ja Bhagavānilla sen sijaan on muoto sekä ominaisuuksia ja toimintoja.

        Näistä kahdesta Paramātmā on epätäydellisempi siinä mielessä, ettei Hän ilmennä samoja ominaisuuksia yhtä täysimääräisesti kuin Bhagavān. Paramātmān kanssa ei myöskään ole samanlaista henkilökohtaista suhdetta eikä palvelus-suhdetta kuin Bhagavānin kanssa.
        Paramātmā on Bhagavānin laajentuma, jonka tehtävä liittyy aineelliseen maailmaan, kun taas Bhagavān toimii henkimaailmassa omistautuneidensa kanssa, leikkien ja vaihtaen autuutta. Hänen toiminnallaan ei ole ulkoista tarkoitusta, vaan se on pelkkää ilon ilmentymistä ja ilon antamista.
        Yleisesti puhuttaessa Paramātmāsta ajatellaan sydämessä olevaa Paramātmāa.
        Kuitenkin Paramātmā viittaa itse asiassa kolmeen eri muotoon. Näitä ovat Mahāviṣṇu, Garbhodakaśāyī Viṣṇu ja Kṣīrodakaśāyī Viṣṇu.


      • Anonyymi00124
        Anonyymi00123 kirjoitti:

        Näistä kahdesta Paramātmā on epätäydellisempi siinä mielessä, ettei Hän ilmennä samoja ominaisuuksia yhtä täysimääräisesti kuin Bhagavān. Paramātmān kanssa ei myöskään ole samanlaista henkilökohtaista suhdetta eikä palvelus-suhdetta kuin Bhagavānin kanssa.
        Paramātmā on Bhagavānin laajentuma, jonka tehtävä liittyy aineelliseen maailmaan, kun taas Bhagavān toimii henkimaailmassa omistautuneidensa kanssa, leikkien ja vaihtaen autuutta. Hänen toiminnallaan ei ole ulkoista tarkoitusta, vaan se on pelkkää ilon ilmentymistä ja ilon antamista.
        Yleisesti puhuttaessa Paramātmāsta ajatellaan sydämessä olevaa Paramātmāa.
        Kuitenkin Paramātmā viittaa itse asiassa kolmeen eri muotoon. Näitä ovat Mahāviṣṇu, Garbhodakaśāyī Viṣṇu ja Kṣīrodakaśāyī Viṣṇu.

        Tämä on lainaus, joka havainnollistaa Paramātmān kuvauksia. Bhāgavatamissa esiintyy monin paikoin tämä Paramātmā-ominaisuus.
        Hän on kaikkien jīvojen turvapaikka ja suoja, Bhagavānin laajentuma sekä kaikkien olentojen ylläpitäjä. Hän on vakiintunut omassa svarūpa-śaktissaan.
        Näin ollen Hän ei ole erillinen Bhagavānista, mutta Hänen tehtävänsä liittyy aineelliseen maailmaan.
        Näistä kahdesta keskeinen ajatus on, että Hän on sekä jīvojen turvapaikka että maailmankaikkeuden luoja ja universumien ylläpitäjä.
        Tämä sama asia ilmenee myös Bhagavad-gītāssa, jossa puhutaan tietoisista olennoista, eli ehdollistuneista ja vapautuneista jīvoista.


      • Anonyymi00125
        Anonyymi00124 kirjoitti:

        Tämä on lainaus, joka havainnollistaa Paramātmān kuvauksia. Bhāgavatamissa esiintyy monin paikoin tämä Paramātmā-ominaisuus.
        Hän on kaikkien jīvojen turvapaikka ja suoja, Bhagavānin laajentuma sekä kaikkien olentojen ylläpitäjä. Hän on vakiintunut omassa svarūpa-śaktissaan.
        Näin ollen Hän ei ole erillinen Bhagavānista, mutta Hänen tehtävänsä liittyy aineelliseen maailmaan.
        Näistä kahdesta keskeinen ajatus on, että Hän on sekä jīvojen turvapaikka että maailmankaikkeuden luoja ja universumien ylläpitäjä.
        Tämä sama asia ilmenee myös Bhagavad-gītāssa, jossa puhutaan tietoisista olennoista, eli ehdollistuneista ja vapautuneista jīvoista.

        Sidotut jīvat ovat niitä eläviä olentoja, joilla on katoavat aineelliset kehot. Vapautuneet jīvat puolestaan ovat vakiintuneet ikuiseen muotoonsa.
        Tässä yhteydessä puhutaan aineellisen maailman ehdollistuneista jīvoista, jotka ovat Paramātmān suojeluksessa aineellisessa maailmassa.
        Henkimaailmassa ei ole Paramātmān toimintaa, koska siellä ei ole luomista eikä ylläpitoa aineellisen luomisen merkityksessä.


      • Anonyymi00126
        Anonyymi00125 kirjoitti:

        Sidotut jīvat ovat niitä eläviä olentoja, joilla on katoavat aineelliset kehot. Vapautuneet jīvat puolestaan ovat vakiintuneet ikuiseen muotoonsa.
        Tässä yhteydessä puhutaan aineellisen maailman ehdollistuneista jīvoista, jotka ovat Paramātmān suojeluksessa aineellisessa maailmassa.
        Henkimaailmassa ei ole Paramātmān toimintaa, koska siellä ei ole luomista eikä ylläpitoa aineellisen luomisen merkityksessä.

        Bhagavad-gītā kuvaa myös Paramātmāa kaikkien elävien olentojen ylläpitäjänä ja muuttumattomana hallitsijana. Tätä tukevat useat säkeet.
        Myös Brahma-sūtra kuvaa Paramātmāa.


      • Anonyymi00127
        Anonyymi00126 kirjoitti:

        Bhagavad-gītā kuvaa myös Paramātmāa kaikkien elävien olentojen ylläpitäjänä ja muuttumattomana hallitsijana. Tätä tukevat useat säkeet.
        Myös Brahma-sūtra kuvaa Paramātmāa.

        Näin on olemassa kolme Paramātmān muotoa:
        Ensimmäinen on Mahāviṣṇu eli Kāraṇodakaśāyī Viṣṇu, joka saa mahat-tattvan ilmenemään prakṛtista katseellaan. Tätä voidaan kutsua myös luomisen ensisijaiseksi käynnistämiseksi.
        Toinen on Garbhodakaśāyī Viṣṇu, joka on Jumalan muoto yksittäisen maailmankaikkeuden sisällä.
        Kolmas on Kṣīrodakaśāyī Viṣṇu, joka asuu jokaisen jīvan sydämessä.
        Nämä kolme Paramātmān muotoa liittyvät kaikki aineelliseen maailmaan.
        Tätä kuvataan Bhāgavatamissa nimellä sarga, ensisijainen luominen. Mitään ei voi tapahtua prakṛtissa ilman Korkeimman Jumalan tahtoa.


      • Anonyymi00128
        Anonyymi00127 kirjoitti:

        Näin on olemassa kolme Paramātmān muotoa:
        Ensimmäinen on Mahāviṣṇu eli Kāraṇodakaśāyī Viṣṇu, joka saa mahat-tattvan ilmenemään prakṛtista katseellaan. Tätä voidaan kutsua myös luomisen ensisijaiseksi käynnistämiseksi.
        Toinen on Garbhodakaśāyī Viṣṇu, joka on Jumalan muoto yksittäisen maailmankaikkeuden sisällä.
        Kolmas on Kṣīrodakaśāyī Viṣṇu, joka asuu jokaisen jīvan sydämessä.
        Nämä kolme Paramātmān muotoa liittyvät kaikki aineelliseen maailmaan.
        Tätä kuvataan Bhāgavatamissa nimellä sarga, ensisijainen luominen. Mitään ei voi tapahtua prakṛtissa ilman Korkeimman Jumalan tahtoa.

        Mahāviṣṇu on Hän, joka ikään kuin sanoo: “tulkoon luominen”, ja silloin luominen tapahtuu.
        Tämä on Bhāgavatamin kuvaus siitä, kuinka Mahāviṣṇu toimii.
        Tässä tehdään myös selvä ero kolmeen Viṣṇun muotoon. Muissa sampradāyoissa tämä jaottelu on usein epäselvä, ja Viṣṇu nähdään yhtenä kokonaisuutena.


      • Anonyymi00129
        Anonyymi00128 kirjoitti:

        Mahāviṣṇu on Hän, joka ikään kuin sanoo: “tulkoon luominen”, ja silloin luominen tapahtuu.
        Tämä on Bhāgavatamin kuvaus siitä, kuinka Mahāviṣṇu toimii.
        Tässä tehdään myös selvä ero kolmeen Viṣṇun muotoon. Muissa sampradāyoissa tämä jaottelu on usein epäselvä, ja Viṣṇu nähdään yhtenä kokonaisuutena.

        Gaudīya-perinteessä nämä toiminnot määritellään selvästi kolmelle tasolle:
        1. koko prakṛtin taso (Mahāviṣṇu)
        2. yksittäisen maailmankaikkeuden taso (Garbhodakaśāyī Viṣṇu)
        3. jokaisen jīvan sisäinen taso (Kṣīrodakaśāyī Viṣṇu)
        Näin Jumala laajentaa Itsensä aineelliseen luomakuntaan kolmessa vaiheessa.


      • Anonyymi00130
        Anonyymi00129 kirjoitti:

        Gaudīya-perinteessä nämä toiminnot määritellään selvästi kolmelle tasolle:
        1. koko prakṛtin taso (Mahāviṣṇu)
        2. yksittäisen maailmankaikkeuden taso (Garbhodakaśāyī Viṣṇu)
        3. jokaisen jīvan sisäinen taso (Kṣīrodakaśāyī Viṣṇu)
        Näin Jumala laajentaa Itsensä aineelliseen luomakuntaan kolmessa vaiheessa.

        [yleisökysymys]
        “Mutta onko Paramātmā sielläkin?”
        Vastaus:
        Hän on itse asiassa kaikkialla.
        Tämä liittyy kolmanteen muotoon. Bhāgavatamin toisessa laulussa kuvataan joogi, joka meditoi ja näkee Paramātmān sydämessä peukalonmitan suuruisena (pradeśa-mātra).


      • Anonyymi00131
        Anonyymi00130 kirjoitti:

        [yleisökysymys]
        “Mutta onko Paramātmā sielläkin?”
        Vastaus:
        Hän on itse asiassa kaikkialla.
        Tämä liittyy kolmanteen muotoon. Bhāgavatamin toisessa laulussa kuvataan joogi, joka meditoi ja näkee Paramātmān sydämessä peukalonmitan suuruisena (pradeśa-mātra).

        Selitys oli videon alla.


      • Anonyymi00132
        Anonyymi00131 kirjoitti:

        Selitys oli videon alla.

        Tämä on siis Paramātmān kolmas muoto.
        Näin on olemassa kolme Paramātmān ilmenemismuotoa, ja kaikkia kutsutaan Paramātmāksi.
        On kuitenkin tärkeää ymmärtää, että kyse ei ole kolmesta eri olennosta.
        He ovat yksi ja sama Jumala.
        Myöskään Paramātmā ei ole erillinen Bhagavānista. Emme siis puhu useista persoonista, vaan yhdestä persoonasta, joka voi ilmentää lukemattomia muotoja tahtonsa mukaan eri toimintoja varten.
        Hän on yksi, ja tämä on syytä tehdä selväksi.


      • Anonyymi00133
        Anonyymi00132 kirjoitti:

        Tämä on siis Paramātmān kolmas muoto.
        Näin on olemassa kolme Paramātmān ilmenemismuotoa, ja kaikkia kutsutaan Paramātmāksi.
        On kuitenkin tärkeää ymmärtää, että kyse ei ole kolmesta eri olennosta.
        He ovat yksi ja sama Jumala.
        Myöskään Paramātmā ei ole erillinen Bhagavānista. Emme siis puhu useista persoonista, vaan yhdestä persoonasta, joka voi ilmentää lukemattomia muotoja tahtonsa mukaan eri toimintoja varten.
        Hän on yksi, ja tämä on syytä tehdä selväksi.

        Brahmā ei yleensä ole Jumalan varsinainen muoto. Hän on jīva, jolle annetaan erityisiä voimia ja tehtäviä. Nämä voimat eivät ole pysyviä, joten häntä ei kutsuta edes śaktyāveśa-avatāraksi, vaan hän on guṇa-avatāra. Hänellä on tilapäisesti Jumalan antamia valtuuksia.
        Jos jollakin olisi pysyvä jumalallinen valtuutus, häntä kutsuttaisiin śaktyāveśa-avatāraksi.


      • Anonyymi00134
        Anonyymi00133 kirjoitti:

        Brahmā ei yleensä ole Jumalan varsinainen muoto. Hän on jīva, jolle annetaan erityisiä voimia ja tehtäviä. Nämä voimat eivät ole pysyviä, joten häntä ei kutsuta edes śaktyāveśa-avatāraksi, vaan hän on guṇa-avatāra. Hänellä on tilapäisesti Jumalan antamia valtuuksia.
        Jos jollakin olisi pysyvä jumalallinen valtuutus, häntä kutsuttaisiin śaktyāveśa-avatāraksi.

        Kuka on Brahmā?
        Brahmā on itse asiassa jīva, jolle on annettu erityisiä voimia.
        Brahma-saṁhitāssa annetaan esimerkki aurinkokivestä: tietty kivi, joka auringonpaisteessa imee itseensä auringon säteet ja voi myöhemmin pimeässä tilassa säteillä valoa ja lämpöä.
        Samalla tavalla Brahmā on kuin tällainen “aurinkokivi”. Hän vastaanottaa Korkeimman Jumalan voimaa, mutta hän on silti jīva.
        Śiva puolestaan ei ole jīva samalla tavalla, vaan hän on Jumalan ikuinen muodonmuutos.


      • Anonyymi00135
        Anonyymi00134 kirjoitti:

        Kuka on Brahmā?
        Brahmā on itse asiassa jīva, jolle on annettu erityisiä voimia.
        Brahma-saṁhitāssa annetaan esimerkki aurinkokivestä: tietty kivi, joka auringonpaisteessa imee itseensä auringon säteet ja voi myöhemmin pimeässä tilassa säteillä valoa ja lämpöä.
        Samalla tavalla Brahmā on kuin tällainen “aurinkokivi”. Hän vastaanottaa Korkeimman Jumalan voimaa, mutta hän on silti jīva.
        Śiva puolestaan ei ole jīva samalla tavalla, vaan hän on Jumalan ikuinen muodonmuutos.

        Paramātma-sandarbha sisältää laajan analyysin jīvan luonteesta.
        Jīvan ominaisuuksiin kuuluu esimerkiksi se, että hän on tietoisuuden turvapaikka. Jīva kykenee tietämään asioita — hän on tietoinen itsestään: “minä olen olemassa.”


      • Anonyymi00136
        Anonyymi00135 kirjoitti:

        Paramātma-sandarbha sisältää laajan analyysin jīvan luonteesta.
        Jīvan ominaisuuksiin kuuluu esimerkiksi se, että hän on tietoisuuden turvapaikka. Jīva kykenee tietämään asioita — hän on tietoinen itsestään: “minä olen olemassa.”

        Todella hyvä luento niille, jotka ovat jo jonkin verran perehtyneet aiheeseen

        https://www.youtube.com/watch?v=GdoFarbFN6U

        Edellä muutam viesti, tiekstistä videon alla.

        Näiden väliin jää acintya-bhedābheda-tattva — käsittämätön yhtäaikainen ero ja ei-ero.
        Miten tällainen ristiriita voidaan hyväksyä?
        Se hyväksytään Jumalan acintya-śaktin kautta — Hän voi yhdistää näennäisesti ristiriitaiset todellisuudet.
        Tämä on yksi tapa selittää ykseys ja ero:
        Se on ykseyttä, koska śakti ja Jumala ovat yhtä.
        Se on erillisyyttä, koska śakti ilmenee muotoina, jotka eivät ole identtisiä Jumalan kanssa — kuten acit-materiaenergia.


      • Anonyymi00137
        Anonyymi00136 kirjoitti:

        Todella hyvä luento niille, jotka ovat jo jonkin verran perehtyneet aiheeseen

        https://www.youtube.com/watch?v=GdoFarbFN6U

        Edellä muutam viesti, tiekstistä videon alla.

        Näiden väliin jää acintya-bhedābheda-tattva — käsittämätön yhtäaikainen ero ja ei-ero.
        Miten tällainen ristiriita voidaan hyväksyä?
        Se hyväksytään Jumalan acintya-śaktin kautta — Hän voi yhdistää näennäisesti ristiriitaiset todellisuudet.
        Tämä on yksi tapa selittää ykseys ja ero:
        Se on ykseyttä, koska śakti ja Jumala ovat yhtä.
        Se on erillisyyttä, koska śakti ilmenee muotoina, jotka eivät ole identtisiä Jumalan kanssa — kuten acit-materiaenergia.

        Emme siis puhu useista persoonista, vaan yhdestä persoonasta, joka voi ilmentää lukemattomia muotoja tahtonsa mukaan eri toimintoja varten.
        Hän on yksi, ja tämä on syytä tehdä selväksi.


      • Anonyymi00138
        Anonyymi00137 kirjoitti:

        Emme siis puhu useista persoonista, vaan yhdestä persoonasta, joka voi ilmentää lukemattomia muotoja tahtonsa mukaan eri toimintoja varten.
        Hän on yksi, ja tämä on syytä tehdä selväksi.

        OM TAT SAT


      • Anonyymi00139
        Anonyymi00137 kirjoitti:

        Emme siis puhu useista persoonista, vaan yhdestä persoonasta, joka voi ilmentää lukemattomia muotoja tahtonsa mukaan eri toimintoja varten.
        Hän on yksi, ja tämä on syytä tehdä selväksi.

        Todella hyvä luento niille, jotka ovat jo jonkin verran perehtyneet aiheeseen

        https://www.youtube.com/watch?v=GdoFarbFN6U

        Muutama viesti, tekstistä videon alla.



        Jos jīva on pätevä sattva-guṇaan, hän on pätevä myös jñānaan, ja voi vapautua aineellisesta maailmasta tiedon avulla.
        Tiedolla ja vidyällä on siis paikka aineellisessa maailmassa, mutta ne edustavat sen “korkeampaa” puolta.
        Tällä tavoin aineellisessa maailmassa on eräänlainen “reitti ulos” — itse māyan sisällä.
        Avidyā puolestaan jakautuu kahteen toimintoon:
        1. Āvaraṇa-śakti – peittävä voima
        2. Vikṣepa-śakti – hämmentävä / levottomuutta aiheuttava voima
        Āvaraṇa tarkoittaa peittämistä: se peittää jīvan luonnollisen tietoisuuden. Hänen alkuperäinen ymmärryksensä — “minä olen ātma” — peittyy.
        Tämä on māyān peittävä voima.
        Kun jīva on näin peittynyt ja menettää todellisen identiteettinsä, hän alkaa kehittää erilaisia keinotekoisia käsityksiä itsestään. Tämä on vikṣepa-śakti.
        Samalla tavalla jñāna-, icchā- ja kriyā-śaktit kuuluvat myös māyān järjestelmään.


      • Anonyymi00140
        Anonyymi00139 kirjoitti:

        Todella hyvä luento niille, jotka ovat jo jonkin verran perehtyneet aiheeseen

        https://www.youtube.com/watch?v=GdoFarbFN6U

        Muutama viesti, tekstistä videon alla.



        Jos jīva on pätevä sattva-guṇaan, hän on pätevä myös jñānaan, ja voi vapautua aineellisesta maailmasta tiedon avulla.
        Tiedolla ja vidyällä on siis paikka aineellisessa maailmassa, mutta ne edustavat sen “korkeampaa” puolta.
        Tällä tavoin aineellisessa maailmassa on eräänlainen “reitti ulos” — itse māyan sisällä.
        Avidyā puolestaan jakautuu kahteen toimintoon:
        1. Āvaraṇa-śakti – peittävä voima
        2. Vikṣepa-śakti – hämmentävä / levottomuutta aiheuttava voima
        Āvaraṇa tarkoittaa peittämistä: se peittää jīvan luonnollisen tietoisuuden. Hänen alkuperäinen ymmärryksensä — “minä olen ātma” — peittyy.
        Tämä on māyān peittävä voima.
        Kun jīva on näin peittynyt ja menettää todellisen identiteettinsä, hän alkaa kehittää erilaisia keinotekoisia käsityksiä itsestään. Tämä on vikṣepa-śakti.
        Samalla tavalla jñāna-, icchā- ja kriyā-śaktit kuuluvat myös māyān järjestelmään.

        Āvaraṇa tarkoittaa peittämistä: se peittää jīvan luonnollisen tietoisuuden. Hänen alkuperäinen ymmärryksensä — “minä olen ātma” — peittyy.
        Tämä on māyān peittävä voima.
        Kun jīva on näin peittynyt ja menettää todellisen identiteettinsä, hän alkaa kehittää erilaisia keinotekoisia käsityksiä itsestään. Tämä on vikṣepa-śakti.


      • Anonyymi00141
        Anonyymi00140 kirjoitti:

        Āvaraṇa tarkoittaa peittämistä: se peittää jīvan luonnollisen tietoisuuden. Hänen alkuperäinen ymmärryksensä — “minä olen ātma” — peittyy.
        Tämä on māyān peittävä voima.
        Kun jīva on näin peittynyt ja menettää todellisen identiteettinsä, hän alkaa kehittää erilaisia keinotekoisia käsityksiä itsestään. Tämä on vikṣepa-śakti.

        käännösvirheet suomen kielellä.


      • Anonyymi00142
        Anonyymi00141 kirjoitti:

        käännösvirheet suomen kielellä.

        Kerran yksi lukija esitti minulle mielenkiintoisia kysymyksiä. Lähetin ne Veda-viisaalle ja vastaukset ovat myös mielenkiintoisia. Lyhyesti sillä tavalla, haluan jakaa ne kanssanne.



        Ovatko kaikki yksityiset sielut samankokoisia?
        Sielun koko on suhteellinen käsite. Vedalaisissa kirjoituksissa on joitakin kuvauksia sielun koosta, mutta en usko, että niitä pitäisi ottaa kirjaimellisesti. Pikemminkin sielu on äärettömän pieni henkikipinä, pieni hiukkanen jumalallista olemusta, jolla on samanaikaisesti käytössään ehtymätön energiavarasto. Siksi sielu tuon Jumalan luovan ja luomisvoiman ... kykenee kaikessa merkityksettömyydessään paljoon: voidaan mainita sekä ilmeisiä esimerkkejä historiassa toimineista suurista ihmisistä että ei-selviä ("myyttisiä") esimerkkejä suurista persoonallisuuksista, joilla on tiettyjä voimia ja joita kuvataan pyhissä kirjoituksissa: Jeesus Kristus, Buddha, Muhammed, Narada Muni, Shukadev Gosvami, Brahma ja muut, jotka vaikuttivat uskomattomalla tavalla ihmiskuntaan. Siksi näiden sielujen "koko" (ei kirjaimellisessa mielessä, vaan vaikutusvaltansa laajentumisen mielessä) on valtava, ne ovat suurempia kuin tavallisten ihmisten sielut.
        -------------------------
        Tilavuus, paino ja tila ovat aineen ominaisuuksia
        Totta. Meidän on kuitenkin muistettava, että kaikella on prototyyppinsä henkimaailmassa. Se vain ilmenee siellä eri tavalla, eikä Ääretöntä voi lähestyä rajallisin keinoin. ...
        Meidän on ymmärrettävä, että tilavuus, paino ja paikka, jotka ovat aineellisen maailman objektiivisia ominaisuuksia, voivat ilmetä myös henkimaailmassa. Ihmisillä on liian syvällä mielessään persoonattomia käsityksiä. Jos puhumme henkisestä, puhumme jostain epämääräisestä ja hämärästä. Mutta miksi? Jos se on määritelmällisesti korkeampi energia, miksi siinä ei voi ilmetä alemman energian ominaisuuksia? Aivan päinvastoin: ilmenee, ja laajemmin ja monipuolisemmin, jos niin haluatte. Jopa aineellisessa maailmassa fysikaaliset ominaisuudet ovat monitulkintaisia: hiukkas-aaltodualismi, tarkkailijailmiö, Schrödingerin kissa. Entä henkinen maailma? Kaikilla ominaisuuksilla on paikkansa, mutta supersubjektiivisen todellisuuden ylivoimaisuuden vuoksi nämä ominaisuudet voivat muuttua ja ne voidaan havaita eri tavalla.
        -------------------------------------------
        Kuinka mikään henkinen asia voi olla minkään kokoinen? Vai miten se voi olla jossain paikassa?
        ... on olemassa kaksi selitystä. Ensinnäkin on olemassa sellainen asia kuin lila, Jumalallinen leikki, korkeamman todellisuuden ilmeneminen alemmassa todellisuudessa. Ja toinen kohta: tarkkailija. Toisin sanoen henkisen energian ei ole vaikeaa korkeampana energiana manipuloida alempaa energiaa - materiaa - jotta ehdollistuneelle tarkkailijalle, jolla on rajoitettu näkemys, ilmenisi korkeampia todellisuuksia aineellisen maailman ominaisuuksien kautta. Yksinkertaisesti sanottuna rajaton henkinen energia ottaa muodon, koon ja ilmenee tietyssä paikassa, jotta se voisi näkyä rajalliselle tietoisuudelle. Se on eräänlainen projektio. Yhtä paljon kuin me itse olemme.
        ---------------------------------------------
        Minkä kokoinen on ajatus ja sijaitseeko se tietyssä pisteessä avaruudessa? Mikä on melodian tai värin koko?


        Ajatus on aineellista, mutta se on hyvin hienovaraista energiaa. Se voi siirtyä avaruuden yhdestä pisteestä toiseen hetkessä. Kaikki riippuu sen omistajan ajatuksen voimakkuudesta ja keskittyneisyydestä. Se voi keskittyä yhteen pisteeseen, mutta se voi myös hämärtyä.
        Ajatuksen koko on aineellisessa maailmassa käytännöllisesti katsoen rajaton. Ihmisen ajatukset keskittyvät vain selviytymiseen ja lihallisten tarpeiden tyydyttämiseen, kun taas Brahman ajatukset kattavat koko maailmankaikkeuden, jonka hän luo tietoisuudestaan käsin. Alkoholistin ajatus pyörii alkoholin ympärillä, lapsen ajatus viihteen ja huvin ympärillä, tiedemiehen ajatus tieteen löytöjen ympärillä, pyhimyksen ajatus myötätunnon ympärillä lähimmäistään kohtaan ja sielunsa pelastamisen ympärillä.
        Melodiaa tai väriä ei voi mitata edes aineellisessa maailmassa. Nuotteja on seitsemän ja puoliääniä viisi, mutta ne luovat äärettömän määrän melodioita, äärettömän musiikillisen monimuotoisuuden. Miten tätä voidaan mitata ja laskea? Värejä on seitsemän, joidenkin mielestä niitä on yhteensä kolme. Tämän lisäksi meillä on kuitenkin sävyjä, osasävyjä, puolisävyjä ja sävyjä, minkä seurauksena värit ovat niin erilaisia, että niitä on vaikea laskea, puhumattakaan subjektiivisen havaitsemisen eroista.
        Entä sitten taas, entä henkinen todellisuus? Kirjoituksissa sanotaan, että kun olemme henkimaailmassa, kuulemme uusia ääniä ja näemme uusia värejä, kaikki paljastuu meille uudella tavalla. Henkisessä maailmassa myös väri voi kuulostaa tai olla muodoltaan; äänellä voi olla väri ja myös muoto.
        --------------------------------------
        käännösvirheet suomen kielellä.


      • Anonyymi00143
        Anonyymi00142 kirjoitti:

        Kerran yksi lukija esitti minulle mielenkiintoisia kysymyksiä. Lähetin ne Veda-viisaalle ja vastaukset ovat myös mielenkiintoisia. Lyhyesti sillä tavalla, haluan jakaa ne kanssanne.



        Ovatko kaikki yksityiset sielut samankokoisia?
        Sielun koko on suhteellinen käsite. Vedalaisissa kirjoituksissa on joitakin kuvauksia sielun koosta, mutta en usko, että niitä pitäisi ottaa kirjaimellisesti. Pikemminkin sielu on äärettömän pieni henkikipinä, pieni hiukkanen jumalallista olemusta, jolla on samanaikaisesti käytössään ehtymätön energiavarasto. Siksi sielu tuon Jumalan luovan ja luomisvoiman ... kykenee kaikessa merkityksettömyydessään paljoon: voidaan mainita sekä ilmeisiä esimerkkejä historiassa toimineista suurista ihmisistä että ei-selviä ("myyttisiä") esimerkkejä suurista persoonallisuuksista, joilla on tiettyjä voimia ja joita kuvataan pyhissä kirjoituksissa: Jeesus Kristus, Buddha, Muhammed, Narada Muni, Shukadev Gosvami, Brahma ja muut, jotka vaikuttivat uskomattomalla tavalla ihmiskuntaan. Siksi näiden sielujen "koko" (ei kirjaimellisessa mielessä, vaan vaikutusvaltansa laajentumisen mielessä) on valtava, ne ovat suurempia kuin tavallisten ihmisten sielut.
        -------------------------
        Tilavuus, paino ja tila ovat aineen ominaisuuksia
        Totta. Meidän on kuitenkin muistettava, että kaikella on prototyyppinsä henkimaailmassa. Se vain ilmenee siellä eri tavalla, eikä Ääretöntä voi lähestyä rajallisin keinoin. ...
        Meidän on ymmärrettävä, että tilavuus, paino ja paikka, jotka ovat aineellisen maailman objektiivisia ominaisuuksia, voivat ilmetä myös henkimaailmassa. Ihmisillä on liian syvällä mielessään persoonattomia käsityksiä. Jos puhumme henkisestä, puhumme jostain epämääräisestä ja hämärästä. Mutta miksi? Jos se on määritelmällisesti korkeampi energia, miksi siinä ei voi ilmetä alemman energian ominaisuuksia? Aivan päinvastoin: ilmenee, ja laajemmin ja monipuolisemmin, jos niin haluatte. Jopa aineellisessa maailmassa fysikaaliset ominaisuudet ovat monitulkintaisia: hiukkas-aaltodualismi, tarkkailijailmiö, Schrödingerin kissa. Entä henkinen maailma? Kaikilla ominaisuuksilla on paikkansa, mutta supersubjektiivisen todellisuuden ylivoimaisuuden vuoksi nämä ominaisuudet voivat muuttua ja ne voidaan havaita eri tavalla.
        -------------------------------------------
        Kuinka mikään henkinen asia voi olla minkään kokoinen? Vai miten se voi olla jossain paikassa?
        ... on olemassa kaksi selitystä. Ensinnäkin on olemassa sellainen asia kuin lila, Jumalallinen leikki, korkeamman todellisuuden ilmeneminen alemmassa todellisuudessa. Ja toinen kohta: tarkkailija. Toisin sanoen henkisen energian ei ole vaikeaa korkeampana energiana manipuloida alempaa energiaa - materiaa - jotta ehdollistuneelle tarkkailijalle, jolla on rajoitettu näkemys, ilmenisi korkeampia todellisuuksia aineellisen maailman ominaisuuksien kautta. Yksinkertaisesti sanottuna rajaton henkinen energia ottaa muodon, koon ja ilmenee tietyssä paikassa, jotta se voisi näkyä rajalliselle tietoisuudelle. Se on eräänlainen projektio. Yhtä paljon kuin me itse olemme.
        ---------------------------------------------
        Minkä kokoinen on ajatus ja sijaitseeko se tietyssä pisteessä avaruudessa? Mikä on melodian tai värin koko?


        Ajatus on aineellista, mutta se on hyvin hienovaraista energiaa. Se voi siirtyä avaruuden yhdestä pisteestä toiseen hetkessä. Kaikki riippuu sen omistajan ajatuksen voimakkuudesta ja keskittyneisyydestä. Se voi keskittyä yhteen pisteeseen, mutta se voi myös hämärtyä.
        Ajatuksen koko on aineellisessa maailmassa käytännöllisesti katsoen rajaton. Ihmisen ajatukset keskittyvät vain selviytymiseen ja lihallisten tarpeiden tyydyttämiseen, kun taas Brahman ajatukset kattavat koko maailmankaikkeuden, jonka hän luo tietoisuudestaan käsin. Alkoholistin ajatus pyörii alkoholin ympärillä, lapsen ajatus viihteen ja huvin ympärillä, tiedemiehen ajatus tieteen löytöjen ympärillä, pyhimyksen ajatus myötätunnon ympärillä lähimmäistään kohtaan ja sielunsa pelastamisen ympärillä.
        Melodiaa tai väriä ei voi mitata edes aineellisessa maailmassa. Nuotteja on seitsemän ja puoliääniä viisi, mutta ne luovat äärettömän määrän melodioita, äärettömän musiikillisen monimuotoisuuden. Miten tätä voidaan mitata ja laskea? Värejä on seitsemän, joidenkin mielestä niitä on yhteensä kolme. Tämän lisäksi meillä on kuitenkin sävyjä, osasävyjä, puolisävyjä ja sävyjä, minkä seurauksena värit ovat niin erilaisia, että niitä on vaikea laskea, puhumattakaan subjektiivisen havaitsemisen eroista.
        Entä sitten taas, entä henkinen todellisuus? Kirjoituksissa sanotaan, että kun olemme henkimaailmassa, kuulemme uusia ääniä ja näemme uusia värejä, kaikki paljastuu meille uudella tavalla. Henkisessä maailmassa myös väri voi kuulostaa tai olla muodoltaan; äänellä voi olla väri ja myös muoto.
        --------------------------------------
        käännösvirheet suomen kielellä.

        Jännä!


      • Anonyymi00146
        Anonyymi00143 kirjoitti:

        Jännä!

        Selitettyään kaikki käsitteet Kṛṣṇa sanoo Arjunalle Bhagavad-gītāssa: ”Voit kulkea tätä tietä tai voit kulkea tuota tietä.” Sitten Hän lisää: ”Nyt toimi niin kuin itse tiedät ja kuten sydämesi sinulle neuvoo. Minä en puutu siihen.”

        -------------

        Katkelma Śrīla Bhakti Sundar Govinda Dev-Goswāmī Mahārājan luennosta.

        Käännössvirheet suomen kielellä.


        Sri Chaitanya Saraswat Math International
        https://scsmathinternational.com


      • Anonyymi00148

        https://www.youtube.com/watch?v=Vbti3XRLu-Y&list=PL0AIyC7-C3Kz1sVuGN-6IkYOKv8EYBAGb
        Adventures of Milo, Jungle Dog of Devotees • Bhakti Lalita Devi Dasi

        Seminar on Science – Bhanu Swami – 07 Apr 2020
        https://www.youtube.com/watch?v=ZKssZMBRJdY

        https://www.youtube.com/watch?v=ZKssZMBRJdY
        HH Bhanu Swami Maharaj


        https://www.youtube.com/watch?v=h3zUnbqN0f8

        One God or many? HH Bhanu Swami


        https://www.youtube.com/watch?v=2vRFtM0T-XQ

        How to Find the Soul? — Bhakti Sudhir Goswami

        Bhakti Sudhir Goswami -SCS Mathin Guru


        Sri Chaitanya Saraswat Math International
        https://scsmathinternational.com


        https://www.youtube.com/watch?v=wodc7lE2ETE
        Adi Purusa Das - Bhakti Sastri - Sri Isopanisad / part 1 (03.08.2022)

        Isha Upanishad on erinomainen lähtökohta vedalaisen filosofian opiskeluun, erityisesti jos tavoitteena on tutustua filosofiaamme tai laajemmin upaniṣadien ajatteluun.




        Isha Upanishad on erinomainen lähtökohta vedalaisen filosofian opiskeluun, erityisesti jos tavoitteena on tutustua filosofiaamme tai laajemmin upaniṣadien ajatteluun.
        https://www.youtube.com/watch?v=nmZcmPwAnPo&list=PLQmh4euWKdDWKYvldHk0yJDMJxMEbTFdX&index=7
        Adi Purusa Das - Bhakti Sastri - Sri Isopanisad / part 2 (04.08.2022)


        https://www.youtube.com/watch?v=wodc7lE2ETE
        Adi Purusa Das - Bhakti Sastri - Sri Isopanisad / part 1 (03.08.2022)

        Isha Upanishad on erinomainen lähtökohta vedalaisen filosofian opiskeluun, erityisesti jos tavoitteena on tutustua filosofiaamme tai laajemmin upaniṣadien ajatteluun.




        Isha Upanishad on erinomainen lähtökohta vedalaisen filosofian opiskeluun, erityisesti jos tavoitteena on tutustua filosofiaamme tai laajemmin upaniṣadien ajatteluun.
        https://www.youtube.com/watch?v=nmZcmPwAnPo&list=PLQmh4euWKdDWKYvldHk0yJDMJxMEbTFdX&index=7
        Adi Purusa Das - Bhakti Sastri - Sri Isopanisad / part 2 (04.08.2022)


      • Anonyymi00149
        Anonyymi00142 kirjoitti:

        Kerran yksi lukija esitti minulle mielenkiintoisia kysymyksiä. Lähetin ne Veda-viisaalle ja vastaukset ovat myös mielenkiintoisia. Lyhyesti sillä tavalla, haluan jakaa ne kanssanne.



        Ovatko kaikki yksityiset sielut samankokoisia?
        Sielun koko on suhteellinen käsite. Vedalaisissa kirjoituksissa on joitakin kuvauksia sielun koosta, mutta en usko, että niitä pitäisi ottaa kirjaimellisesti. Pikemminkin sielu on äärettömän pieni henkikipinä, pieni hiukkanen jumalallista olemusta, jolla on samanaikaisesti käytössään ehtymätön energiavarasto. Siksi sielu tuon Jumalan luovan ja luomisvoiman ... kykenee kaikessa merkityksettömyydessään paljoon: voidaan mainita sekä ilmeisiä esimerkkejä historiassa toimineista suurista ihmisistä että ei-selviä ("myyttisiä") esimerkkejä suurista persoonallisuuksista, joilla on tiettyjä voimia ja joita kuvataan pyhissä kirjoituksissa: Jeesus Kristus, Buddha, Muhammed, Narada Muni, Shukadev Gosvami, Brahma ja muut, jotka vaikuttivat uskomattomalla tavalla ihmiskuntaan. Siksi näiden sielujen "koko" (ei kirjaimellisessa mielessä, vaan vaikutusvaltansa laajentumisen mielessä) on valtava, ne ovat suurempia kuin tavallisten ihmisten sielut.
        -------------------------
        Tilavuus, paino ja tila ovat aineen ominaisuuksia
        Totta. Meidän on kuitenkin muistettava, että kaikella on prototyyppinsä henkimaailmassa. Se vain ilmenee siellä eri tavalla, eikä Ääretöntä voi lähestyä rajallisin keinoin. ...
        Meidän on ymmärrettävä, että tilavuus, paino ja paikka, jotka ovat aineellisen maailman objektiivisia ominaisuuksia, voivat ilmetä myös henkimaailmassa. Ihmisillä on liian syvällä mielessään persoonattomia käsityksiä. Jos puhumme henkisestä, puhumme jostain epämääräisestä ja hämärästä. Mutta miksi? Jos se on määritelmällisesti korkeampi energia, miksi siinä ei voi ilmetä alemman energian ominaisuuksia? Aivan päinvastoin: ilmenee, ja laajemmin ja monipuolisemmin, jos niin haluatte. Jopa aineellisessa maailmassa fysikaaliset ominaisuudet ovat monitulkintaisia: hiukkas-aaltodualismi, tarkkailijailmiö, Schrödingerin kissa. Entä henkinen maailma? Kaikilla ominaisuuksilla on paikkansa, mutta supersubjektiivisen todellisuuden ylivoimaisuuden vuoksi nämä ominaisuudet voivat muuttua ja ne voidaan havaita eri tavalla.
        -------------------------------------------
        Kuinka mikään henkinen asia voi olla minkään kokoinen? Vai miten se voi olla jossain paikassa?
        ... on olemassa kaksi selitystä. Ensinnäkin on olemassa sellainen asia kuin lila, Jumalallinen leikki, korkeamman todellisuuden ilmeneminen alemmassa todellisuudessa. Ja toinen kohta: tarkkailija. Toisin sanoen henkisen energian ei ole vaikeaa korkeampana energiana manipuloida alempaa energiaa - materiaa - jotta ehdollistuneelle tarkkailijalle, jolla on rajoitettu näkemys, ilmenisi korkeampia todellisuuksia aineellisen maailman ominaisuuksien kautta. Yksinkertaisesti sanottuna rajaton henkinen energia ottaa muodon, koon ja ilmenee tietyssä paikassa, jotta se voisi näkyä rajalliselle tietoisuudelle. Se on eräänlainen projektio. Yhtä paljon kuin me itse olemme.
        ---------------------------------------------
        Minkä kokoinen on ajatus ja sijaitseeko se tietyssä pisteessä avaruudessa? Mikä on melodian tai värin koko?


        Ajatus on aineellista, mutta se on hyvin hienovaraista energiaa. Se voi siirtyä avaruuden yhdestä pisteestä toiseen hetkessä. Kaikki riippuu sen omistajan ajatuksen voimakkuudesta ja keskittyneisyydestä. Se voi keskittyä yhteen pisteeseen, mutta se voi myös hämärtyä.
        Ajatuksen koko on aineellisessa maailmassa käytännöllisesti katsoen rajaton. Ihmisen ajatukset keskittyvät vain selviytymiseen ja lihallisten tarpeiden tyydyttämiseen, kun taas Brahman ajatukset kattavat koko maailmankaikkeuden, jonka hän luo tietoisuudestaan käsin. Alkoholistin ajatus pyörii alkoholin ympärillä, lapsen ajatus viihteen ja huvin ympärillä, tiedemiehen ajatus tieteen löytöjen ympärillä, pyhimyksen ajatus myötätunnon ympärillä lähimmäistään kohtaan ja sielunsa pelastamisen ympärillä.
        Melodiaa tai väriä ei voi mitata edes aineellisessa maailmassa. Nuotteja on seitsemän ja puoliääniä viisi, mutta ne luovat äärettömän määrän melodioita, äärettömän musiikillisen monimuotoisuuden. Miten tätä voidaan mitata ja laskea? Värejä on seitsemän, joidenkin mielestä niitä on yhteensä kolme. Tämän lisäksi meillä on kuitenkin sävyjä, osasävyjä, puolisävyjä ja sävyjä, minkä seurauksena värit ovat niin erilaisia, että niitä on vaikea laskea, puhumattakaan subjektiivisen havaitsemisen eroista.
        Entä sitten taas, entä henkinen todellisuus? Kirjoituksissa sanotaan, että kun olemme henkimaailmassa, kuulemme uusia ääniä ja näemme uusia värejä, kaikki paljastuu meille uudella tavalla. Henkisessä maailmassa myös väri voi kuulostaa tai olla muodoltaan; äänellä voi olla väri ja myös muoto.
        --------------------------------------
        käännösvirheet suomen kielellä.

        Hyviä vastauksia!


      • Anonyymi00150
        Anonyymi00149 kirjoitti:

        Hyviä vastauksia!

        Muisto meistä säilyy aina jälkeläisten sydämissä, ja muut mikrobit muistavat meidät aina.


        Nyt muutamasta lause B:n Maharajan luennosta, eri paikoista, erittäin paljon käännösvirheitä suomen kielessä.


        Meidän maailmankaikkeutemme on kuin pieni elektroni

        Ainoat asiat, jotka omistatte, ovat illuusioita, harhoja ja itsepetoksia, niitä teillä on annettava, ja loput... ette omista mitään. Edes kehomme ei kuulu meille, luulemme sen olevan meidän kehomme, mutta itse asiassa sitä asuttavat lukemattomat elävät organismit. Yrittäkää todistaa niille, että se on teidän kehonne. Mikrobit ja muut luulevat, että se on heidän kehonsa. Mutta me luulemme, että jokin kuuluu meille, ihminen haluaa tulla Jumalaksi, siksi ihminen pyrkii kosmokseen. Mitä enemmän laajennamme tietämyksemme rajoja, mitä enemmän laajennamme maailmamme rajoja, pystymme jopa louhimaan plutoniumia, uraania, käyttämään auringon energiaa jo Marsissa. Mutta yleisesti ottaen, jotta meillä olisi selkeät käsitykset itsestämme, me karkeasti ottaen asumme...

        Meidän maailmankaikkeutemme on kuin pieni elektroni, koko maailmankaikkeus, ja kuvitelkaa meidän kokomme. Ja me olemme pienessä elektronissa, otamme esiin teleskoopin tai Chandra-teleskoopin...

        Ja me ajattelemme: "Niin, maailmankaikkeus" ja piirrämme, mistä se on tullut, mistä se koostuu.

        Itse asiassa me emme asu vain elektronissa, meidän maailmankaikkeutemme on pieni elektroni, ja koko keho, ehkä se on jonkinlainen elävä organismi. Kaikki nämä universumit, galaksit ja niin edelleen, ehkä ne ovat jonkinlainen elävä organismi.

        Vedat sanoo, että on olemassa Universaali Keho, Universaali Muoto. On varsin todennäköistä, että kyseessä on jokin jättimäinen organismi, jolla on oma, kuten kreikkalaiset sanoivat, Maailman Sielu. Vaishnava-perinteessä Häntä kutsutaan Ylisieluksi, Paramatmaksi. Hän läpäisee tietoisuudellaan kaikki universumit. Hän on jokaisessa atomissa ja koko universumissa samanaikaisesti.

        Mutta edes sellaista lukua ei voi löytää, sitä ei yksinkertaisesti ole olemassa - sitä asemaa, jossa me olemme.

        Mutta samaan aikaan ajattelemme, että maailmankaikkeus on jonkinlainen pyörivä pallo, galakseja, pyörteitä.

        Se on kuin jotkut mikrobit vatsassani alkaisivat miettiä, kuka olen, mitä luin, mitä söin illalliseksi tänä iltana. Asemamme on sellainen, ja silti kunnianhimomme on suurempi kuin ...
        ...
        Haluamme vallata kaiken ylipäätään, koko maailmankaikkeuden.

        Kun ymmärrämme todellisen asemamme, että olemme mikrobeja, silloin meille saattaa tulla mieleen, että emme omista täällä mitään, olemme kerjäläisiä hengessä. Ainoat asiat, joita omistamme, ovat omat harhakuvitelmamme tai käsityksemme siitä, miten maailma toimii ja mikä on paikkamme maailmassa. Omistamme käsityksen omasta paikastamme tässä maailmassa, siitä, keitä me olemme. Me todella omistamme sen. Ja yleensä tämä mielipide perustuu siihen, että edustan jotain merkittävää.

        JA ELÄMÄMME IHANTEENA ON, ETTÄ MUISTO MEISTÄ SÄILYY AINA JÄLKELÄISTEN SYDÄMISSÄ JA ETTÄ MUUT MIKROBIT MUISTAVAT MEIDÄT AINA.

        Se on sellainen ihanne.

        Ja parhaassa tapauksessa nimemme kaiverretaan jonnekin marmorilaattaan, jossa sanotaan, että TÄSSÄ TALOSSA ASUI USEIDEN VUOSIEN AJAN SE JA SE MIKROBI, JA HÄNEN NIMENSÄ OLI SE JA SE.

        Ja tuhansia vuosia myöhemmin joku nuori pariskunta kävelee ja näkee jonkun nimen marmorilaatassa, ja me uskomme, että he muistavat meidät. He näkevät vain marmorilaatan. Kyllä, mutta heidän ensimmäinen ajatuksensa on repiä laatta irti, pyyhkiä se pois jyrsimellä ja jättää oma nimensä jälkipolville.

        Sri Chaitanya Saraswat Math International
        https://scsmathinternational.com


      • Anonyymi00151
        Anonyymi00150 kirjoitti:

        Muisto meistä säilyy aina jälkeläisten sydämissä, ja muut mikrobit muistavat meidät aina.


        Nyt muutamasta lause B:n Maharajan luennosta, eri paikoista, erittäin paljon käännösvirheitä suomen kielessä.


        Meidän maailmankaikkeutemme on kuin pieni elektroni

        Ainoat asiat, jotka omistatte, ovat illuusioita, harhoja ja itsepetoksia, niitä teillä on annettava, ja loput... ette omista mitään. Edes kehomme ei kuulu meille, luulemme sen olevan meidän kehomme, mutta itse asiassa sitä asuttavat lukemattomat elävät organismit. Yrittäkää todistaa niille, että se on teidän kehonne. Mikrobit ja muut luulevat, että se on heidän kehonsa. Mutta me luulemme, että jokin kuuluu meille, ihminen haluaa tulla Jumalaksi, siksi ihminen pyrkii kosmokseen. Mitä enemmän laajennamme tietämyksemme rajoja, mitä enemmän laajennamme maailmamme rajoja, pystymme jopa louhimaan plutoniumia, uraania, käyttämään auringon energiaa jo Marsissa. Mutta yleisesti ottaen, jotta meillä olisi selkeät käsitykset itsestämme, me karkeasti ottaen asumme...

        Meidän maailmankaikkeutemme on kuin pieni elektroni, koko maailmankaikkeus, ja kuvitelkaa meidän kokomme. Ja me olemme pienessä elektronissa, otamme esiin teleskoopin tai Chandra-teleskoopin...

        Ja me ajattelemme: "Niin, maailmankaikkeus" ja piirrämme, mistä se on tullut, mistä se koostuu.

        Itse asiassa me emme asu vain elektronissa, meidän maailmankaikkeutemme on pieni elektroni, ja koko keho, ehkä se on jonkinlainen elävä organismi. Kaikki nämä universumit, galaksit ja niin edelleen, ehkä ne ovat jonkinlainen elävä organismi.

        Vedat sanoo, että on olemassa Universaali Keho, Universaali Muoto. On varsin todennäköistä, että kyseessä on jokin jättimäinen organismi, jolla on oma, kuten kreikkalaiset sanoivat, Maailman Sielu. Vaishnava-perinteessä Häntä kutsutaan Ylisieluksi, Paramatmaksi. Hän läpäisee tietoisuudellaan kaikki universumit. Hän on jokaisessa atomissa ja koko universumissa samanaikaisesti.

        Mutta edes sellaista lukua ei voi löytää, sitä ei yksinkertaisesti ole olemassa - sitä asemaa, jossa me olemme.

        Mutta samaan aikaan ajattelemme, että maailmankaikkeus on jonkinlainen pyörivä pallo, galakseja, pyörteitä.

        Se on kuin jotkut mikrobit vatsassani alkaisivat miettiä, kuka olen, mitä luin, mitä söin illalliseksi tänä iltana. Asemamme on sellainen, ja silti kunnianhimomme on suurempi kuin ...
        ...
        Haluamme vallata kaiken ylipäätään, koko maailmankaikkeuden.

        Kun ymmärrämme todellisen asemamme, että olemme mikrobeja, silloin meille saattaa tulla mieleen, että emme omista täällä mitään, olemme kerjäläisiä hengessä. Ainoat asiat, joita omistamme, ovat omat harhakuvitelmamme tai käsityksemme siitä, miten maailma toimii ja mikä on paikkamme maailmassa. Omistamme käsityksen omasta paikastamme tässä maailmassa, siitä, keitä me olemme. Me todella omistamme sen. Ja yleensä tämä mielipide perustuu siihen, että edustan jotain merkittävää.

        JA ELÄMÄMME IHANTEENA ON, ETTÄ MUISTO MEISTÄ SÄILYY AINA JÄLKELÄISTEN SYDÄMISSÄ JA ETTÄ MUUT MIKROBIT MUISTAVAT MEIDÄT AINA.

        Se on sellainen ihanne.

        Ja parhaassa tapauksessa nimemme kaiverretaan jonnekin marmorilaattaan, jossa sanotaan, että TÄSSÄ TALOSSA ASUI USEIDEN VUOSIEN AJAN SE JA SE MIKROBI, JA HÄNEN NIMENSÄ OLI SE JA SE.

        Ja tuhansia vuosia myöhemmin joku nuori pariskunta kävelee ja näkee jonkun nimen marmorilaatassa, ja me uskomme, että he muistavat meidät. He näkevät vain marmorilaatan. Kyllä, mutta heidän ensimmäinen ajatuksensa on repiä laatta irti, pyyhkiä se pois jyrsimellä ja jättää oma nimensä jälkipolville.

        Sri Chaitanya Saraswat Math International
        https://scsmathinternational.com

        Niin sanotussa saatanallisessa pahassa ”hindulaisuudessa” – mitä tahansa tuo termi sitten tarkoittikaan – ihmiset eivät palvo lainkaan eri jumalia, vaan saman jumalan eri ilmentymiä, jotka kaikki ovat samaa jumalaa; puolijumalien palvonta on eri asia.


        Jumalallinen Totuus on yksi, mutta Hän ilmenee lukemattomissa muodoissa. Jumala ei ole rajoittunut yhteen ainoaan ilmestymisen tapaan, vaan Hän paljastaa itsensä eri muodoissa niiden olentojen sydämille, jotka kaipaavat yhteyttä Häneen.

        Jos joku tuntee erityistä vetoa tummansävyiseen Śrī Kṛṣṇaan, hän voi palvoa Häntä, jonka kauneus ja suloisuus vetävät puoleensa kaikkia sydämiä. Jos taas joku tuntee syvää rakkautta vaaleaan Balarāmaan, hän voi palvoa Häntä rajattoman voiman, veljellisen rakkauden ja jumalallisen suojelun lähteenä. Kuitenkin Kṛṣṇa ja Balarāma eivät ole toisistaan erillisiä olentoja — He ovat sama korkein persoonallinen Jumaluus, joka ilmenee kahdessa rakastettavassa muodossa.

        Jumalan monet muodot ovat Hänen eri ilmaisuja. Koska jokainen sielu on ainutlaatuinen, Jumala antaa jokaiselle mahdollisuuden lähestyä Häntä sen muodon kautta, joka herättää sydämessä syvimmän rakkauden.

        Siksi ihminen voi palvoa sitä Jumalan muotoa, joka tuntuu hänelle kaikkein läheisimmältä ja rakkaimmalta. Kaikki aidot lähestymistavat johtavat samaan äärettömään Persoonaan, joka armollisesti ilmenee monin eri tavoin täyttääkseen rakastajiensa sydämet.

        Kaikkinämä muodot eivät ole toisistaan erillisiä jumalia eivätkä itsenäisiä absoluutteja. He ovat yhden advaya-jñāna-tattvan, jakamattoman absoluuttisen todellisuuden, persoonallisia manifestaatioita. Bhagavān kykenee laajenemaan äärettömästi, koska Hänen toimintansa perustuu acintya-śaktiin, käsittämättömään hengelliseen energiaan. Materiaalisessa maailmassa kokonaisuus vähenee jakaantuessaan, mutta hengellisessä todellisuudessa täydellisyys voi synnyttää rajattomasti lisää täydellisyyttä ilman minkäänlaista heikkenemistä.

        -----------------------


        Śrī Īśopaniṣad

        Tieto, joka tuo meidät lähemmäksi Jumaluuden Ylintä Persoonallisuutta, Kṛṣṇaa.


        Kutsurukous:

        oṁ pūrṇam adaḥ pūrṇam idaṁ
        pūrṇāt pūrṇam udacyate
        pūrṇasya pūrṇam ādāya
        pūrṇam evāvaśiṣyate

        Jumaluuden Ylin Persoonallisuus on täydellinen ja koska Hän on absoluuttinen ja täydellinen, niin kaikki Hänestä emanoituvat ilmentymät, kuten tämä ilmiömaailma, on varustettu kaikella tarpeellisella, koska se on itsessään täydellinen kokonaisuus. Kaikki, mikä lähtee Täydellisestä Kokonaisuudesta on Itsessään Täydellistä. Täydellisenä Kokonaisuutena Hän on täydellisessä tasapainossa, vaikka Hänestä lähtee niin monia täydellisiä osasia.


      • Anonyymi00152
        Anonyymi00151 kirjoitti:

        Niin sanotussa saatanallisessa pahassa ”hindulaisuudessa” – mitä tahansa tuo termi sitten tarkoittikaan – ihmiset eivät palvo lainkaan eri jumalia, vaan saman jumalan eri ilmentymiä, jotka kaikki ovat samaa jumalaa; puolijumalien palvonta on eri asia.


        Jumalallinen Totuus on yksi, mutta Hän ilmenee lukemattomissa muodoissa. Jumala ei ole rajoittunut yhteen ainoaan ilmestymisen tapaan, vaan Hän paljastaa itsensä eri muodoissa niiden olentojen sydämille, jotka kaipaavat yhteyttä Häneen.

        Jos joku tuntee erityistä vetoa tummansävyiseen Śrī Kṛṣṇaan, hän voi palvoa Häntä, jonka kauneus ja suloisuus vetävät puoleensa kaikkia sydämiä. Jos taas joku tuntee syvää rakkautta vaaleaan Balarāmaan, hän voi palvoa Häntä rajattoman voiman, veljellisen rakkauden ja jumalallisen suojelun lähteenä. Kuitenkin Kṛṣṇa ja Balarāma eivät ole toisistaan erillisiä olentoja — He ovat sama korkein persoonallinen Jumaluus, joka ilmenee kahdessa rakastettavassa muodossa.

        Jumalan monet muodot ovat Hänen eri ilmaisuja. Koska jokainen sielu on ainutlaatuinen, Jumala antaa jokaiselle mahdollisuuden lähestyä Häntä sen muodon kautta, joka herättää sydämessä syvimmän rakkauden.

        Siksi ihminen voi palvoa sitä Jumalan muotoa, joka tuntuu hänelle kaikkein läheisimmältä ja rakkaimmalta. Kaikki aidot lähestymistavat johtavat samaan äärettömään Persoonaan, joka armollisesti ilmenee monin eri tavoin täyttääkseen rakastajiensa sydämet.

        Kaikkinämä muodot eivät ole toisistaan erillisiä jumalia eivätkä itsenäisiä absoluutteja. He ovat yhden advaya-jñāna-tattvan, jakamattoman absoluuttisen todellisuuden, persoonallisia manifestaatioita. Bhagavān kykenee laajenemaan äärettömästi, koska Hänen toimintansa perustuu acintya-śaktiin, käsittämättömään hengelliseen energiaan. Materiaalisessa maailmassa kokonaisuus vähenee jakaantuessaan, mutta hengellisessä todellisuudessa täydellisyys voi synnyttää rajattomasti lisää täydellisyyttä ilman minkäänlaista heikkenemistä.

        -----------------------


        Śrī Īśopaniṣad

        Tieto, joka tuo meidät lähemmäksi Jumaluuden Ylintä Persoonallisuutta, Kṛṣṇaa.


        Kutsurukous:

        oṁ pūrṇam adaḥ pūrṇam idaṁ
        pūrṇāt pūrṇam udacyate
        pūrṇasya pūrṇam ādāya
        pūrṇam evāvaśiṣyate

        Jumaluuden Ylin Persoonallisuus on täydellinen ja koska Hän on absoluuttinen ja täydellinen, niin kaikki Hänestä emanoituvat ilmentymät, kuten tämä ilmiömaailma, on varustettu kaikella tarpeellisella, koska se on itsessään täydellinen kokonaisuus. Kaikki, mikä lähtee Täydellisestä Kokonaisuudesta on Itsessään Täydellistä. Täydellisenä Kokonaisuutena Hän on täydellisessä tasapainossa, vaikka Hänestä lähtee niin monia täydellisiä osasia.

        Kun ihmiset väittävät, että "hindulaisuudessa palvotaan monia jumalia", he yksinkertaistavat asiaa liikaa. Kyse ei ole useiden toisistaan riippumattomien jumalien palvonnasta.

        On olemassa yksi korkein Jumala, joka voi ilmaista itsensä lukemattomissa täydellisissä persoonallisissa muodoissa. Nämä muodot eivät ole eri jumalia, vaan saman Jumalan erilaisia persoonallisia ilmenemismuotoja. He ovat yhtä Jumalaa samalla tavoin kuin yksi ihminen voi olla samanaikaisesti lapsi vanhemmilleen, vanhempi omille lapsilleen, ystävä ystävilleen ja opettaja oppilailleen jne. Roolit ovat erilaisia, mutta persoona on sama. Ero on siinä, että Jumalan kyky ilmaista itseään on rajaton.

        Esimerkiksi Śrī Kṛṣṇa ja Śrī Balarāma eivät ole kaksi erillistä jumalaa. He ovat yksi ja sama korkein Persoona, joka ilmenee kahdessa muodossa jne.


        Ihmiset kokevat Jumalan eri tavoin, koska jokainen yksilö on erilainen. Siksi Jumala antaa mahdollisuuden lähestyä itseään siinä muodossa, joka herättää kussakin ihmisessä syvimmän rakkauden ja luottamuksen.

        Kyse ei ole siitä, että olisi monta korkeinta todellisuutta, vaan siitä, että yksi ääretön Jumala voi kohdata erilaiset ihmiset eri tavoin.

        Tämä on myös tärkein ero Jumalan persoonallisten muotojen ja puolijumalien välillä. Puolijumalat eivät ole korkeimpia jumalia eivätkä Jumalan kilpailijoita. He ovat Jumalan palvelijoita, joille on uskottu erilaisia tehtäviä maailmankaikkeuden ylläpitämisessä. Heitä voidaan kunnioittaa, mutta he eivät ole kaiken alkuperäinen lähde.
        Todellisuus on pohjimmiltaan yksi. Jumala voi kuitenkin ilmaista itsensä rajattomasti menettämättä mitään itsestään. Aineellisessa maailmassa jokin kokonaisuus pienenee, kun siitä erotetaan osia. Jumalan kohdalla näin ei ole. Jokainen Hänen ilmenemismuotonsa on Jumala, eikä alkuperäinen Jumala vähene.
        Tästä syystä ei pidä ymmärtää monijumalaisuutena tavallisessa merkityksessä. Sen mukaan on olemassa yksi ääretön Jumala, joka voi ilmoittaa itsensä lukemattomilla persoonallisilla tavoilla säilyttäen aina täydellisen ykseytensä.


      • Anonyymi00154
        Anonyymi00152 kirjoitti:

        Kun ihmiset väittävät, että "hindulaisuudessa palvotaan monia jumalia", he yksinkertaistavat asiaa liikaa. Kyse ei ole useiden toisistaan riippumattomien jumalien palvonnasta.

        On olemassa yksi korkein Jumala, joka voi ilmaista itsensä lukemattomissa täydellisissä persoonallisissa muodoissa. Nämä muodot eivät ole eri jumalia, vaan saman Jumalan erilaisia persoonallisia ilmenemismuotoja. He ovat yhtä Jumalaa samalla tavoin kuin yksi ihminen voi olla samanaikaisesti lapsi vanhemmilleen, vanhempi omille lapsilleen, ystävä ystävilleen ja opettaja oppilailleen jne. Roolit ovat erilaisia, mutta persoona on sama. Ero on siinä, että Jumalan kyky ilmaista itseään on rajaton.

        Esimerkiksi Śrī Kṛṣṇa ja Śrī Balarāma eivät ole kaksi erillistä jumalaa. He ovat yksi ja sama korkein Persoona, joka ilmenee kahdessa muodossa jne.


        Ihmiset kokevat Jumalan eri tavoin, koska jokainen yksilö on erilainen. Siksi Jumala antaa mahdollisuuden lähestyä itseään siinä muodossa, joka herättää kussakin ihmisessä syvimmän rakkauden ja luottamuksen.

        Kyse ei ole siitä, että olisi monta korkeinta todellisuutta, vaan siitä, että yksi ääretön Jumala voi kohdata erilaiset ihmiset eri tavoin.

        Tämä on myös tärkein ero Jumalan persoonallisten muotojen ja puolijumalien välillä. Puolijumalat eivät ole korkeimpia jumalia eivätkä Jumalan kilpailijoita. He ovat Jumalan palvelijoita, joille on uskottu erilaisia tehtäviä maailmankaikkeuden ylläpitämisessä. Heitä voidaan kunnioittaa, mutta he eivät ole kaiken alkuperäinen lähde.
        Todellisuus on pohjimmiltaan yksi. Jumala voi kuitenkin ilmaista itsensä rajattomasti menettämättä mitään itsestään. Aineellisessa maailmassa jokin kokonaisuus pienenee, kun siitä erotetaan osia. Jumalan kohdalla näin ei ole. Jokainen Hänen ilmenemismuotonsa on Jumala, eikä alkuperäinen Jumala vähene.
        Tästä syystä ei pidä ymmärtää monijumalaisuutena tavallisessa merkityksessä. Sen mukaan on olemassa yksi ääretön Jumala, joka voi ilmoittaa itsensä lukemattomilla persoonallisilla tavoilla säilyttäen aina täydellisen ykseytensä.

        https://www.youtube.com/watch?v=0Jdy1C_QqvE&list=RD0Jdy1C_QqvE&start_radio=1


      • Anonyymi00157

      • Anonyymi00158
        Anonyymi00157 kirjoitti:

        Hyvää musiikkia!

        Aivan!


      • Anonyymi00160
        Anonyymi00152 kirjoitti:

        Kun ihmiset väittävät, että "hindulaisuudessa palvotaan monia jumalia", he yksinkertaistavat asiaa liikaa. Kyse ei ole useiden toisistaan riippumattomien jumalien palvonnasta.

        On olemassa yksi korkein Jumala, joka voi ilmaista itsensä lukemattomissa täydellisissä persoonallisissa muodoissa. Nämä muodot eivät ole eri jumalia, vaan saman Jumalan erilaisia persoonallisia ilmenemismuotoja. He ovat yhtä Jumalaa samalla tavoin kuin yksi ihminen voi olla samanaikaisesti lapsi vanhemmilleen, vanhempi omille lapsilleen, ystävä ystävilleen ja opettaja oppilailleen jne. Roolit ovat erilaisia, mutta persoona on sama. Ero on siinä, että Jumalan kyky ilmaista itseään on rajaton.

        Esimerkiksi Śrī Kṛṣṇa ja Śrī Balarāma eivät ole kaksi erillistä jumalaa. He ovat yksi ja sama korkein Persoona, joka ilmenee kahdessa muodossa jne.


        Ihmiset kokevat Jumalan eri tavoin, koska jokainen yksilö on erilainen. Siksi Jumala antaa mahdollisuuden lähestyä itseään siinä muodossa, joka herättää kussakin ihmisessä syvimmän rakkauden ja luottamuksen.

        Kyse ei ole siitä, että olisi monta korkeinta todellisuutta, vaan siitä, että yksi ääretön Jumala voi kohdata erilaiset ihmiset eri tavoin.

        Tämä on myös tärkein ero Jumalan persoonallisten muotojen ja puolijumalien välillä. Puolijumalat eivät ole korkeimpia jumalia eivätkä Jumalan kilpailijoita. He ovat Jumalan palvelijoita, joille on uskottu erilaisia tehtäviä maailmankaikkeuden ylläpitämisessä. Heitä voidaan kunnioittaa, mutta he eivät ole kaiken alkuperäinen lähde.
        Todellisuus on pohjimmiltaan yksi. Jumala voi kuitenkin ilmaista itsensä rajattomasti menettämättä mitään itsestään. Aineellisessa maailmassa jokin kokonaisuus pienenee, kun siitä erotetaan osia. Jumalan kohdalla näin ei ole. Jokainen Hänen ilmenemismuotonsa on Jumala, eikä alkuperäinen Jumala vähene.
        Tästä syystä ei pidä ymmärtää monijumalaisuutena tavallisessa merkityksessä. Sen mukaan on olemassa yksi ääretön Jumala, joka voi ilmoittaa itsensä lukemattomilla persoonallisilla tavoilla säilyttäen aina täydellisen ykseytensä.

        Tietoisuus ei voi täysin tuntea itseään pelkästään kääntymällä itseensä. Tietoisuus voi havaita ajatuksiaan, tunteitaan ja kokemuksiaan, mutta itse havaitsija jää aina osittain havainnon ulkopuolelle.


      • Anonyymi00161
        Anonyymi00160 kirjoitti:

        Tietoisuus ei voi täysin tuntea itseään pelkästään kääntymällä itseensä. Tietoisuus voi havaita ajatuksiaan, tunteitaan ja kokemuksiaan, mutta itse havaitsija jää aina osittain havainnon ulkopuolelle.

        Tietoisuus voi oppia paljon itsestään suoran havainnoinnin avulla, mutta ei voi saavuttaa täydellistä itseymmärrystä yksin.


      • Anonyymi00162
        Anonyymi00161 kirjoitti:

        Tietoisuus voi oppia paljon itsestään suoran havainnoinnin avulla, mutta ei voi saavuttaa täydellistä itseymmärrystä yksin.

        Yksilöllinen tietoisuus (jīva) on rajallinen. Siksi pelkkä itsetarkkailu ei johda täydelliseen itseymmärrykseen. Tietoisuus ymmärtää itsensä syvemmin vasta silloin, kun se ylittää oman rajallisen näkökulmansa ja kokee oman alkuperäisen luontonsa.


      • Anonyymi00163
        Anonyymi00162 kirjoitti:

        Yksilöllinen tietoisuus (jīva) on rajallinen. Siksi pelkkä itsetarkkailu ei johda täydelliseen itseymmärrykseen. Tietoisuus ymmärtää itsensä syvemmin vasta silloin, kun se ylittää oman rajallisen näkökulmansa ja kokee oman alkuperäisen luontonsa.

        Kyseessä on filosofinen näkemys tietoisuuden luonteesta, ei empiirisesti todistettu väite. Jokainen voi arvioida sitä samoin kuin muitakin tietoisuusfilosofian teorioita.


      • Anonyymi00164
        Anonyymi00163 kirjoitti:

        Kyseessä on filosofinen näkemys tietoisuuden luonteesta, ei empiirisesti todistettu väite. Jokainen voi arvioida sitä samoin kuin muitakin tietoisuusfilosofian teorioita.

        Ei siis saa todistaa?


      • Anonyymi00166
        Anonyymi00164 kirjoitti:

        Ei siis saa todistaa?

        Ei!


      • Anonyymi00167
        Anonyymi00161 kirjoitti:

        Tietoisuus voi oppia paljon itsestään suoran havainnoinnin avulla, mutta ei voi saavuttaa täydellistä itseymmärrystä yksin.

        Aivan!


      • Anonyymi00168
        Anonyymi00150 kirjoitti:

        Muisto meistä säilyy aina jälkeläisten sydämissä, ja muut mikrobit muistavat meidät aina.


        Nyt muutamasta lause B:n Maharajan luennosta, eri paikoista, erittäin paljon käännösvirheitä suomen kielessä.


        Meidän maailmankaikkeutemme on kuin pieni elektroni

        Ainoat asiat, jotka omistatte, ovat illuusioita, harhoja ja itsepetoksia, niitä teillä on annettava, ja loput... ette omista mitään. Edes kehomme ei kuulu meille, luulemme sen olevan meidän kehomme, mutta itse asiassa sitä asuttavat lukemattomat elävät organismit. Yrittäkää todistaa niille, että se on teidän kehonne. Mikrobit ja muut luulevat, että se on heidän kehonsa. Mutta me luulemme, että jokin kuuluu meille, ihminen haluaa tulla Jumalaksi, siksi ihminen pyrkii kosmokseen. Mitä enemmän laajennamme tietämyksemme rajoja, mitä enemmän laajennamme maailmamme rajoja, pystymme jopa louhimaan plutoniumia, uraania, käyttämään auringon energiaa jo Marsissa. Mutta yleisesti ottaen, jotta meillä olisi selkeät käsitykset itsestämme, me karkeasti ottaen asumme...

        Meidän maailmankaikkeutemme on kuin pieni elektroni, koko maailmankaikkeus, ja kuvitelkaa meidän kokomme. Ja me olemme pienessä elektronissa, otamme esiin teleskoopin tai Chandra-teleskoopin...

        Ja me ajattelemme: "Niin, maailmankaikkeus" ja piirrämme, mistä se on tullut, mistä se koostuu.

        Itse asiassa me emme asu vain elektronissa, meidän maailmankaikkeutemme on pieni elektroni, ja koko keho, ehkä se on jonkinlainen elävä organismi. Kaikki nämä universumit, galaksit ja niin edelleen, ehkä ne ovat jonkinlainen elävä organismi.

        Vedat sanoo, että on olemassa Universaali Keho, Universaali Muoto. On varsin todennäköistä, että kyseessä on jokin jättimäinen organismi, jolla on oma, kuten kreikkalaiset sanoivat, Maailman Sielu. Vaishnava-perinteessä Häntä kutsutaan Ylisieluksi, Paramatmaksi. Hän läpäisee tietoisuudellaan kaikki universumit. Hän on jokaisessa atomissa ja koko universumissa samanaikaisesti.

        Mutta edes sellaista lukua ei voi löytää, sitä ei yksinkertaisesti ole olemassa - sitä asemaa, jossa me olemme.

        Mutta samaan aikaan ajattelemme, että maailmankaikkeus on jonkinlainen pyörivä pallo, galakseja, pyörteitä.

        Se on kuin jotkut mikrobit vatsassani alkaisivat miettiä, kuka olen, mitä luin, mitä söin illalliseksi tänä iltana. Asemamme on sellainen, ja silti kunnianhimomme on suurempi kuin ...
        ...
        Haluamme vallata kaiken ylipäätään, koko maailmankaikkeuden.

        Kun ymmärrämme todellisen asemamme, että olemme mikrobeja, silloin meille saattaa tulla mieleen, että emme omista täällä mitään, olemme kerjäläisiä hengessä. Ainoat asiat, joita omistamme, ovat omat harhakuvitelmamme tai käsityksemme siitä, miten maailma toimii ja mikä on paikkamme maailmassa. Omistamme käsityksen omasta paikastamme tässä maailmassa, siitä, keitä me olemme. Me todella omistamme sen. Ja yleensä tämä mielipide perustuu siihen, että edustan jotain merkittävää.

        JA ELÄMÄMME IHANTEENA ON, ETTÄ MUISTO MEISTÄ SÄILYY AINA JÄLKELÄISTEN SYDÄMISSÄ JA ETTÄ MUUT MIKROBIT MUISTAVAT MEIDÄT AINA.

        Se on sellainen ihanne.

        Ja parhaassa tapauksessa nimemme kaiverretaan jonnekin marmorilaattaan, jossa sanotaan, että TÄSSÄ TALOSSA ASUI USEIDEN VUOSIEN AJAN SE JA SE MIKROBI, JA HÄNEN NIMENSÄ OLI SE JA SE.

        Ja tuhansia vuosia myöhemmin joku nuori pariskunta kävelee ja näkee jonkun nimen marmorilaatassa, ja me uskomme, että he muistavat meidät. He näkevät vain marmorilaatan. Kyllä, mutta heidän ensimmäinen ajatuksensa on repiä laatta irti, pyyhkiä se pois jyrsimellä ja jättää oma nimensä jälkipolville.

        Sri Chaitanya Saraswat Math International
        https://scsmathinternational.com

        JA ELÄMÄMME IHANTEENA ON, ETTÄ MUISTO MEISTÄ SÄILYY AINA JÄLKELÄISTEN SYDÄMISSÄ JA ETTÄ MUUT MIKROBIT MUISTAVAT MEIDÄT AINA.

        Se on sellainen ihanne.


    Ketjusta on poistettu 19 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Anteeksi arkuuteni

      Olen säälittävä, mitä tulee sinun kohtaamiseen. Tunnen vaan itseni todella epävarmaksi sun kanssa. Jos minun olisi pitän
      Ikävä
      53
      1077
    2. Kuka melkein täysi-ikäinen hukkui?

      Poliisin mukaan nuori oli lähes täysi-ikäinen. Ennen iltakuutta tulleen ilmoituksen mukaan ihminen oli joutunut mahdoll
      Iisalmi
      22
      1050
    3. Perussuomalaisten kannatus nousi rytinällä Ylen tänään julkaisemassa tuoreimmassa gallup-kyselyssä.

      https://yle.fi/a/74-20239449 Perussuomalaisilla hurja- ja ylivoimaisesti suurin nousu tässä uudessa Ylen gallupissa. Kyl
      Maailman menoa
      514
      838
    4. kenen näköinen

      kaivattusi on ?
      Ikävä
      50
      824
    5. Mikä on ollut

      Söpöintä välillämme?
      Ikävä
      46
      735
    6. Hyvännäköinen pakkaus

      Olet hyvännäköinen pakkaus nainen.
      Ikävä
      37
      659
    7. Tykkäätköhän vielä minusta?

      Yhtä paljon, kuin minä sinusta? Haaveissa ollaan kahdestaan, rauhassa ja lähennytään fyysisesti ja tutustutaan syvemmin
      Ikävä
      30
      616
    8. Muistatko Mikkelin panttivankidraaman?

      Uusi draamasarja järkyttävästä tapauksesta on tulossa. Tositapahtumiin perustuva sarja ammentaa vuoden 1986 Mikkelin pan
      Maailman menoa
      62
      609
    9. Vihervasemmistofeministinaisasianaiset

      Tulevat tänne palstalle haukkumaan miehiä ja naljailemaan miehelle, kehuvat olevansa heitä parempia. Itse asuvat MIEHE
      Sinkut
      181
      605
    10. Olet ihana

      Muru, sä oot ihana. Tunsitko sen sähkön meidän välillä kun oltiin ihan låhekkäin? 👩‍❤️‍👩❤️😼😘
      Ikävä
      38
      562
    Aihe