Tätä aihetta on varmasti kelattu täällä jo moneen kertaan, mutta aion silti uskaltaa kysyä. Ostin pikkuauton tuossa keväällä ja nyt "himottaisi" vaihtaa isompaan. Auto maksoi silloin 9900 ja lainaa on jäljellä 6000 euroa. Minkä hinta luokan autoon tuo käy käsirahana vai käykö mihinkään? Olisiko fiksuinta vaihtaa suurinpiirtein saman hintaiseen ja onko vaihtoarvo parempi jos vie ko. merkkiliikkeeseen? Tässähän näitä tuli... Odotan asiallisia kommentteja, että oliko tässä jutussa päätä tai häntää...
Vanha autolaina... uusi auto
Tyttö ratissa
1110612
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Mikä auto on kyseessä ja paljon ajettu? Siitähän se riippuu eniten. Seuraavaksi eniten riippuu siitä, mihin aiot sen vaihtaa ja loppu tulee tinkimisestä.
Entistä autoni kaltaista myydään liikkeissä ja yksityisellä 8000 - 9000 € hintaan. Sain siitä itse vaihdossa 8000€ uuteen 22000€ maksaneeseen autoon. 1,5-2 vuotta vanhaan olisin saanut hyvitystä 5500 - 6000€.
Nyk.auto on Fiiu Bravo vm. 00 ja aj. 70 tkm. Vaihtoauto olisi mahd...
Renault Megane 1.6 vm 99 ja aj. 95 tkm
Tuntuu tietysti jotenkin hölmöltä vaihtaa vanhempaan... Mutta haaveissa olisi isompi auto. Fiksuinta olisi varmaan vaihtaa Fiiuun niin saisi parhaan hyvityksen.
Mikä kone ja varustelutaso?
Et välttämättä saa parempaa hyvitystä vaihtamalla toiseen Fiatiin.
Tuollaisesta Rellusta pyytävät ehkä 8-10 t€ riippuen varustelutasosta. Omistamastasi Fiatista pyydetään 7-9 t€. Veikkaisin, että tuollaiseen Relluun saisit Fiatistasi vaihdossa 5000 €. Kaikki riippuu, miten paljon myyjä sinun autoasi arvostaa.
Kuten varmaan edellisestä viestistä huomasti, hyvitys nykyisestä autostasi olisi todenäköisesti vähemmän kuin jäljellä oleva velka. Eli käsirahaksi vanha autosi ei kelpaa.
Järkevintä on ajaa nykyisellä autolla ainakin puolivuotta, koska sen ajan kuluttua hyvitys on hyvin lähellä sitä mitä tänään saisit.
Auton osaminen liikkestä ja pois myyminen alle vuoden kuluttua on kaikkein kannattominta mitä koskaan autolla voi tehdä (paitsi jos ostaa raadon ja kunnostaa sen).
Niin.. Käsitinkö oikein, että aiot vaihtaa suurempaan autoon? Hmm.. eikös tuota Bravo ja Megane ole jokseenkin samankokoisia kärryjä?
Tai tietysti sitten tilat vähän väljentyy jos Bravo => Megane farkku.
En kyllä aivan ymmärrä miksi autoja vaihdellaan vain huvin vuoksi, siis ilman suurempaa syytä. Tässäkin kaupassa autonvaihtaja häviää varmasti useamman tonnin. Tai tietysti jos on kertynyt saldoa, niin johonkin kai ne on tuhlattava. Mutta että lainalla. Höh.
Niin... fiksuinta on varmasti ajella tuolla Fiiulla ensi kevääseen ja katsella sitten... Viimeiselle nimimerkille tiedoksi, että kaikilla ei ole rikasta isäpappaa tai perintöä tiedossa. Tytön on pakko ottaa lainaa... Tarkoitus oli löytää farkkumallin auto perheen kasvaessa.
Älä ala leikkimään autojen huvivaihdoilla, menetät taatusti rahasi, nyt omistamasi ja tulevat tilisi. On meinaan omakohtaista kokemusta autohulluudesta, huvikseen vaihtamisesta, ja siinä valtavien rahasummien polttamisesta.
Olen ostanut autoni 95%:sti velaksi, osamaksulla eli hienolla termillä autorahoitus. Se on ollut niin helppo tapa hankkia auto uutuudenviehätyksestä (uusi korimalli joka kiinnosti) tai sitten tehomalli (kyllästyi pikkukoneisilla toiseksi tiellä jäämiseen, lapsellista eikös). Ja rahaa paloi.
Mielettömimmäksi tämä vaihteleminen meni kohdallani 2000-luvun alussa, kun auto vaihtui jopa 6 kk:n välein, aina vaan kalliimpaan ja imagoltaan "hienompaan". Loppuvelkaa oli aina entisestä, ja se yhdistettiin uuden auton välirahavelkaan. Lopulta velkaa oli rahoitusyhtiöön päin 26 te ja auton arvo suurimmillaan noteerattiin autoliikkeissä 20 te arvoiseksi! Ja tuo auto sentään maksoi vajaat puoli vuotta aiemmin uutena autoliikkeessä varustein yli 30 te!! Koska työpaikkasyistä sillä hetkellä oli pakko luopua autosta väliaikaisesti, meni auto siis myyntiin ja autorahoituksesta jäi velkaa vielä auton jälkeen 6ooo euroa! Arvaas oliko kiva maksella se kuukausierittäin uudella kulutusluotolla.
Nyt olen koettanut tulla vähän järkiini. Alla pienen luokan uusi auto, huoltoleasingilla. Tuo auto riittää tarpeisiini erinomaisesti, ja leasingissa kohtuullinen kk-vuokramaksu, ja jos taloudellinen tms tilanne vaatisi autosta luopumista, sen voisi palauttaa autoliikkeeseen eikä enää mitään kuluja eikä huolta loppuvelasta tai auton arvosta. Ja olen vajaan puolen vuoden ajelujen jälkeenkin edelleen autoon tyytyväinen, äinvastoin kuin aiemmin kun jo 3 kk vanha auto alkoi näyttää silmissäni "vaihtokypsältä".
Siis: hyvät ihmiset, miettikää kahdesti sen auton vaihteluharrastuksen kanssa, jos tuo arvo/hinta/loppuvelkasuhde on kehno! Silloin ainakin ollaan pahasti metsässä jos auton päivän arvo on matalampi kuin sen rahoitus/osamaksuvelka. Ne onnelliset ovat toki asia erikseen, jotka maksavat oikealla käteisellä (ovat säästäneet, perineet, voittaneet rahapelissä jne jne)...
Älä tyttö lähde siihen kilpailuun. Siinä ei ole maalia. Jäät juoksemaan ympyrää ehkä loppuiäksesi!
Minullakin piti olla aina vaan isompaa ja nopeampaa...ja rahaa paloi.
Ei kannata! Maksa ensin vanha loppuun ja aja sitten sillä...joskus sitten kun se on loppu niin on aika vaihtaa ehjään.
Minun tapauksessani on oikeastaan järkevin vaihtoehto vaihtaa autoa, vaikka entistäkin on vielä maksamatta. Nykyinen auto on ollut todella vikainen. Rahaa on palanut 3 vuodessa korjauksiin varmaan yli 1500€ ja edessä päin häämöttää uusia remontteja. Onneksi ehdin maksaa autoa pois niin paljon, että sain siitä hyvitystä 3 t€ enemmän kuin velkaa oli jäljellä.
Loppupelissä jokainen saa vain kuolinpalttoon päälleen. Ei mitään muuta. Jos arkkuun laittaa vaikka 24 karaatin korut, ne jäävät, vainaja luineen lahoaa. Siis: elämässä on niin paljon koettavaa ja nähtävää, että kannattaako normaalin palkansaajan laittaa ainoastaan rahansa autoon vai voisiko niitä laittaa muuhunkin kokemiseen?
Käärinliinoissa ei ole taskuja. Mukaan saa vain taskat.
Itse vaihtaisin.