Tarvitsisin ulkopuolisten mielipiteitä.
Olen nainen ja seurustelen miehen kanssa. Viimeisen vuoden aikana meidän välille on tullut paljon luottamusongelmia.
Miehellä on yksi naispuolinen ystävä, jonka kanssa hän viettää aikaa. Minulle ei sinänsä ole ongelma, että hänellä on naispuolisia ystäviä, mutta ongelma on se, että hän ei tunnu kertovan tapaamisista rehellisesti. Olen saanut jälkeenpäin tietää asioita, joita hän ei ole kertonut tai joista hän on kertonut eri tavalla kuin mitä myöhemmin on käynyt ilmi.
Kun kysyn näistä asioista, hän sanoo usein, ettei kerro kaikkea siksi, että reagoin voimakkaasti ja hän haluaa välttää riitoja. Hänen mukaansa hän ei voi olla minulle täysin rehellinen, koska ahdistun tai suhtaudun tapaamisiin negatiivisesti.
Oma näkemykseni taas on, että juuri asioiden salaaminen ja totuuden muuttuminen jälkikäteen aiheuttavat minulle epävarmuutta ja epäilyksiä. Jos asiat kerrottaisiin suoraan, niistä voisi keskustella siinä hetkessä.
Viime aikoina tilanne on mennyt siihen pisteeseen, että huomaan miettiväni, voinko luottaa siihen mitä minulle kerrotaan. En edes tiedä enää, onko kyseessä normaali ystävyys, luottamuspula vai jotain muuta.
Mitä te ajattelette? Onko ymmärrettävää jättää tapaamisia tai muita asioita kertomatta kumppanille, jos pelkää tämän reaktiota? Vai onko rehellisyyden silti oltava parisuhteessa lähtökohta, vaikka keskustelut olisivat välillä vaikeita?
Olen nainen ja seurustelen miehen kanssa. Viimeisen vuoden aikana meidän välille on tullut paljon luottamusongelmia.
Miehellä on yksi naispuolinen ystävä, jonka kanssa hän viettää aikaa. Minulle ei sinänsä ole ongelma, että hänellä on naispuolisia ystäviä, mutta ongelma on se, että hän ei tunnu kertovan tapaamisista rehellisesti. Olen saanut jälkeenpäin tietää asioita, joita hän ei ole kertonut tai joista hän on kertonut eri tavalla kuin mitä myöhemmin on käynyt ilmi.
Kun kysyn näistä asioista, hän sanoo usein, ettei kerro kaikkea siksi, että reagoin voimakkaasti ja hän haluaa välttää riitoja. Hänen mukaansa hän ei voi olla minulle täysin rehellinen, koska ahdistun tai suhtaudun tapaamisiin negatiivisesti.
Oma näkemykseni taas on, että juuri asioiden salaaminen ja totuuden muuttuminen jälkikäteen aiheuttavat minulle epävarmuutta ja epäilyksiä. Jos asiat kerrottaisiin suoraan, niistä voisi keskustella siinä hetkessä.
Viime aikoina tilanne on mennyt siihen pisteeseen, että huomaan miettiväni, voinko luottaa siihen mitä minulle kerrotaan. En edes tiedä enää, onko kyseessä normaali ystävyys, luottamuspula vai jotain muuta.
Mitä te ajattelette? Onko ymmärrettävää jättää tapaamisia tai muita asioita kertomatta kumppanille, jos pelkää tämän reaktiota? Vai onko rehellisyyden silti oltava parisuhteessa lähtökohta, vaikka keskustelut olisivat välillä vaikeita?
Vastaukset 10
Vanhimmat
Vaikea tilanne. Kuulostaa ennemminkin siltä, että ovat salasuhteessa ja hän ei koittaa välttää kaikin keinoin ettei jää kiinni. Jos hän joutuisi kertomaan aina asiat, hän luultavasti joutuisi keksimään niitä jolloin niiden asioiden muistaminen voisi olla vaikeaa. Helpompi vältellä kertomasta mitään. Riski jäädä kiinni pienenee.
Hän on jo jäänyt kiinni asioiden muuntelusta. Mitään muuntelua tai peittelyä ei tarvittaisiin jos kyse olisi vain ystävyydestä.
Minä lopettaisin tuollaisen suhteen. En haluaisi elämääni jatkuvaa täysin turhaa ja turhanpäiväistä stressiä. On lopulta melko yhdentekevää millainen se heidän ystävyyssuhteensa on. Se, että asioita salataan ja valehdellaan, ei kerro kunnioituksesta. Rehellisyys ei ole aina helppoa, mutta jos toista kunnioittaa ja hänestä välittää, niin sen epämukavuuden kestää. Ystävyyden ja parisuhteen väliltä ei tulisi joutua valitsemaan, mutta jatkuvan valehtelun/salailun ja parisuhteen väliltä kyllä.
En olisi päivääkään tuollaisessa suhteessa, missä mies käyttäytyy noin.
No voi että.
Hyvin sanottu.
Minulla oli kerran naisystävä joka käyttäytyi kertomallasi tavalla. Kerran oli työmatkalla viikon. Soitti muistaakseni neljännen päivän illalla heipat :D
No minä pakkasin kamani ja lopetin leikkimisen. Kehotankin sinua tekemään samoin. Elämä on lyhyt ja tiimalasissa hiekka valuu koko ajan.
Usko kun sanon: edestäsi löydät rauhan lisäksi parempaa.
"Kun kysyn näistä asioista, hän sanoo usein, ettei kerro kaikkea siksi, että reagoin voimakkaasti ja hän haluaa välttää riitoja. Hänen mukaansa hän ei voi olla minulle täysin rehellinen, koska ahdistun tai suhtaudun tapaamisiin negatiivisesti."
No tuohan on todella huono selitys. Ja ikään kuin leimaa sinut tässä syylliseksi.
Oikea vastaus olisi, että hän lopettaa tekemästä sellaisia asioita joista sinä ahdistut.
Tämä on nyt taas näitä kun kumppaneilla saa olla näitä läheisiä "ystäviä" joiden kanssa saa vapaasti viettää aikaa. Olet itse ihan yhtä syyllinen tilanteeseen kuin se miehesi kun hyväksyit koko asian alunperinkään. Nyt vaan elät asian kanssa niinkun osaat.
Viisaasti ajattelet. Luota intuitioosi. Se sinulla on vahva.🤷♀️
Ihmisille on maan päällä annettu vapaa tahto. Sen loukaaminen on karmaa aiheuttavaa. Et voi omistaa toista ihmistä, kaikkea e i ole syytä kertoa eikä udella.