Olkaa onnellisia te joilla on tunteita! Ero sattuu ja ahdistaa, tiedätte ainakin tuntevanne. Minä elän keskellä eroa ja en tunne exääni kohtaan mitään..en surua, ikävää, kaipuuta, rakkautta, sympatiaa, katkeruutta, vihaa, en mitään..Ehkä helpotusta ja intoa aloittaa uusi elämä ja kokea jälleen vapaus. Meidän eromme tapahtui jo suhteen aikana, se oli vuosien prosessi. Tunteet muuttuivat hiljalleen ystävyydeksi ja lopulta laimenivat puoleltani kokonaan. Ero tuli koska mies vaati suhteelta enemmän, rakkautta ja intohimoa. Ihan oikein näin, minä olisin tavan turruttamana ja turvalliseen tilanteeseen nojaten jatkanut ties kuinka kauan. Tätä palstaa lukiessani heräsi vain kysymys, kuinka nopeasti teidän päätös erosta on syntynyt? Tuntuu että moni ei siihen henkisesti kypsä..Riidat ja erimielisyydet on aina sovittavissa mutta tunteiden menetys...niitä ei saa takaisin kerran ne menetettyään..
Tunteeton?
- -Heidi- -
61207
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Mulla kans oli täysin tunteeton olo, kun kolme vuotta sitten erosin. Ero tapahtui siis jo avioliiton aikana. Miehestä tuli aivan yhdentekevä ihminen minulle. Oli vaan suuri helpotus päästä pois saman katon alta.
Eipä tullut eron takia suru puseroon. Käytännössä kaikki loppui jo 10 vuotta aiemmin. Kulissintapaista pidettiin pystyssä. Toisaalta, olihan siinä aikaa järjestellä asioita osituksen yms. suhteen.
tunteeton. Viha ja inho tulivat vasta, kun osituksen myötä selvisi niin paljon hänen ajatusmaailmastaan ja arvoistaan. Ja sellaisen kanssa olin elänyt niin monta vuotta. Lopulta ainoa hyvä, mitä häneltä sain, on lapset. Ja omilta lapsiltaankin hän haluaa ryöstää tulevaisuudenturvan.
Ero muuten ollut vain ja ainoastaan helpotus.
olla tunteeton, että olisi helpompi alkaa rakentamaan tulevaisuutta eikä tarttisi kaiva mennyttä. Exä vissiin samassa tilanteessa kuin te eli tunteeton. Uusi on ollut jo kehissä pitkään....Puolensa kummassakin. Ainakin tiedän, että olen rakastanut.
Voi kuinka kuulosti tutulta. Meillä ihan sama tilanne, mutta vielä ei olla kuitenkaan lähdetty eri teille. Ero on käytännössä tapahtunut jo vuosia sitten. Yhteistä seksiä ei meillä ole ollut moneen vuoteen. Hyviä kavereita ollaan oltu aina ja ollaan edelleen. Ilmeisesti se tekee tästä erosta niin oudon koska mitään riitoja meillä ei ole. Kunnioitusta molemmin puolin, mutta yhteistä tekemistä ei löydy.
Molemmilla omat ystävät ja minulla rakastajarkin - hänestä en tiedä, saattaa olla hänelläkin. Olisin iloinen jos olisi.
Mitä tämä on?
En tainnut oikein ymmärtää sinua ollenkaan. Miten puhut erosta kuin itselläsi ei olisi ollut mitään osaa eikä arpaa siihen. Ja tapasi käsitellä parisuhdetta kuin jotain tunnelaaksoa.
Hei, ei enää tunteita, suhde on päättynyt, piste.
Eiköhän jokaisessa suhteessa ole omat sudenkuoppansa, huonot aikansa.
Tunteitako vain odotat suhteelta. Rakkaussuhdehan käsittäkseni on kahden kauppa, jota pitää molempien vaalia ja hoitaa. Ei se ole mikään pelkkien onnen tunteiden kehä. Tunteet tulee ja menee. Parisuhde on vastuunottamista ja jakamista.
Ei mikään tunnepeli.