Demarit ja "vanhojen hyvin aikojen paluu"

Demarit itse eivät ole puhuneet mistään "vanhoista hyvistä ajoista", mutta se näkyy nyt olevan se slogan, jolla heidän vastustajansa käyvät heidän kimppuunsa.

Soininvaara selitteli blogissaan, että ne vanhat hyvät ajat olivat jatkuvan talouskasvun aikaa ja demaripolitiikka oli tuon kasvun jakamista yhteiskunnassa. Sen kanavoimista yhteiseksi hyväksi ilmaisen koulutuksen ja terveydenhoidon nimissä.

Kun noita Soininvaarankin sepustuksia lukee, niin herää kysymys, miten ihmeessä maailmassa, jossa tuotantovoimaa on enemmän kuin koskaan (tehtaiden kyky tuottaa ei ole pienentynyt eikä teknologia tai automaatio ole vähentynyt, vaan lisääntynyt), rahaa on enemmän kuin koskaan ja ihmisiäkin on enemmän kuin koskaan, asiat voivat olla huonommin kuin ennen ja ei muka ole varaa asioihin, joihin oli oikein hyvin varaa kun oltiin köyhempiä.

Eihän hyvinvointivaltio edellytä jatkuvaa kasvua, ellei sitten noudateta veropolitiikkaa, joka vaatii sellaista. Siis tasaveroon pyrkivää politiikkaa, jota Soininvaara itse on saarnannut 40 vuotta ja ollut toteuttamassa monessa hallituksessa. Miksi kasvun pitäisi olla jatkuvaa? Eihän kukaan pysty lisäämään kulutustaan loputtomasti. Vuorokaudessa kun ei ole kuin 24 tuntia, joista osa nukutaan ja osa ollaan töissä.

Kasvua on tarvittu vain ja ainoastaan teknisen kehityksen aiheuttaman työn vähenemisen kompensoimiseen tuomalla markkinoille jatkuvasti uusia hittituotteita, joiden valmistaminen aluksi on kömpelöä ja pienimuotoista ja siten työllistää ihmisiä, jotka ovat automaation lisääntymisen takia menettäneet työpaikkansa perinteisemmillä teollisuusaloilla.

Hyvinvointivaltiot oli mahdollisia rakentaa maailmassa, jossa globalisaatio oli vähäisempää. Se oli sitä siksi, että kuljetuskapasiteettia oli vähemmän ja kaupan esteitä oli reilusti enemmän. Globalisaation avaama kilpailu savimajamaita vastaan on ainoa asia, joka aiheuttaa hyvinvointivaltioiden rapautumista. Meille 40 vuotta kerrottu, että tuo on sitä "nykyaikaa" ja että "muuta vaihtoehtoa ei ole". Mikä on tietenkin aivan täyttä roskaa. Kaikki se, mikä nyt valmistetaan Kiinassa ja Intiassa, voitaisiin aivan hyvin edelleen valmistaa Euroopassa eurooppalaiseen kulutukseen. Ja laatukin olisi parempaa. Kiina olisi voinut nostaa köyhänsä vauraiksi köyhdyttämättä Euroopan köyhiä. Kyse on tietoisesta valinnasta ja taas yhdestä sekopäisestä ideologiasta, jota on myyty ainoana vaihtoehtona. Paikallinen globalisaatio EU:n muodossa on johtanut verokilpailuun, joka velkaannuttaa valtiot perinpohjin ja vie rahoituksen julkisilta palveluilta. Yksityistäjät uivat haina paikalle ostamaan mahdollisimman halvalla markkinat itselleen. Kun tuloerot kasvavat ja hyvinvointivaltio ei enää edes auta yksilöä rahallisesti, herää kysymys, mistä yksityiset aikovat voittonsa saada? Jos keskiluokka mieluummin maksaa terveysjäteille kuin veroja, niin terveyspalveluja eniten tarvitsevat köyhät eivät pysty maksamaan terveysjättien hintoja eivätkä tuo rahojaan niille.

Jos "vanhoilla hyvillä ajoilla" tarkoitetaan verorahoitteisten palvelujen ylläpitämistä, niin en näe mitään syytä, miksi niin ei voitaisi tehdä nytkin. Ainakin strategisesti tärkeää tuotantoahan pyritään jo palauttamaan Eurooppaan, joten globalisaation aiheuttamaa työttömyyttäkin saadaan vähemmäksi. Edes demarit eivät tietääkseni ole luvanneet, että julkisia palveluja voimakkaasti lisättäisiin, kuten tapahtui silloin kun nykyistä palvelurakennetta rakennettiin.

Valinta on sen väliltä, haluammeko jatkaa kansan jakautumisen tiellä kohti yhteiskuntaa, jossa harvat voivat yltäkylläisen hyvin ja sairastuvat siitä, ja toiset sairastuvat köyhyyttään, ja jossa valtio velkaantuu edelleen typerän veropolitiikan takia, vai pyrimmekö veteraanien hengessä rakentamaan vahvaa yhteiskuntaa, joka antaa mahdollisuuksia kaikille ja on armollinen, ja on puolustamisen arvoinen kaikkien mielestä. Suurin osa veteraaneista oli demareita tai heidän kannattajiaan. SDP on ollut suurin puolue koko ajan itsenäisyytemme aikana ja oli sitä sota-aikana ja sitä seuranneena jälleenrakentamisen aikana. Heistä, rintamajermuista, nousi ajatus hyvinvointivaltiosta. Muuallakin kuin Suomessa. Toisen maailmansodan voittaja oli kadun mies, tavallinen duunari.

Nykypäivänä kadun miehistä ja naisista kaikki eivät enää ole duunareita. Mutta se ei ole syy tehdä heistä häviäjiä.

Ja siksi demareita tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan. Demarit edustavat jatkuvuutta ja hyvien asioiden ylläpitämistä. Tuota haukkuvat "vanhanaikaiseksi" vain ne, jotka haluavat saaliinjaolle piittaamatta ahneutensa hinnasta.