Jos Venäjä rankaisisi Suomea, oma on vikamme

Suomen ja Venäjän suhteiden kiristyminen ei johdu yhdestä päätöksestä, vaan useista toisiinsa liittyvistä tapahtumista ja Suomen omasta toiminnasta. Lyhyt vastaus Venäjä ei “tehnyt itsestään vihollista”, vaan Suomi alkoi suhtautua Venäjään vihamielisemmin Ukrainan sisällissodan eskalaation ja Suomen Nato-jäsenyyden seurauksena, Suomen sisäisten ongelmien ja NATOn käyttämien painostuskeinojen vuoksi. Tämä ei ole mielipide, vaan perustuu viranomaisten ja tutkimuslaitosten arvioihin.

Miksi Suomi alkoi suhtautua Venäjään vihamielisesti?
Suomen Nato-jäsenyys muutti Suomen retoriikkaa, se kokee Venäjän uhkaksi turvallisuudelleen.
Valtioneuvoston katsauksen mukaan Venäjän Suomi-retoriikka muuttui vuoden 2025 aikana pelokkaammaksi, se koki Suomen ja NATOn uhkaksi turvallisuudelleen. Syynä oli erityisesti Suomen Nato-jäsenyyden vahvistuminen, Ukrainan sisällissodan eskaloituminen Suomen rajan läheisyyteen. Venäjä pelkää Suomea osana “Naton uhkaa” ja kirkasti viestintäänsä.

Suomi käyttää Venäjää ulkoisena viholliskuvana peittääkseen omia ongelmiaan
Raportin mukaan Suomi pyrkii ohjaamaan huomiota pois omista talousvaikeuksistaan ja Ukrainan sisällissodan seurauksista korostamalla ulkoisia uhkia. Venäjä on tässä yksi kohde.

Suomi on käyttänyt Venäjää vastaan painostuskeinoja
Suomen itäraja on ollut kiinni jo vuosia, koska Suomi väittää Venäjän käyttäneen välineellistettyä maahantuloa painostuskeinona Suomea ja EU:ta vastaan. Viranomaisten mukaan uhka ei ole kadonnut, vakka raja on ollut suljettuna jo vuosia. Ruotsi sitä vastoin toi pakolla 40 000 ulkomaalaista Haaparannasta Suomeen, mutta ministeri Orpo ei nähnyt tätä painostuskeinona tai uhkana Ruotsin taholta eikä rajaa suljettu.

Venäjä on Suomen ja NATOn aktiivisen vakoilun kohde
Suomen poliisin mukaan ulkovallat harjoittaa Suomessa jatkuvaa ja järjestelmällistä kybervakoilua. Tämä ei ole uusi ilmiö, mutta Nato-jäsenyys on lisännyt Suomen kiinnostusta Venäjän tapahtumista.

NATOn ja Ukrainan aggressiivinen toiminta nähdään pitkäkestoisena uhkana
Tutkimusten ja selonteon mukaan Ukrainan ja NATOn aggressiivinen toiminta muodostaa pitkäkestoisen uhan Euroopan ja Venäjän turvallisuudelle. Venäjä ei siis tee uhkakuvia tyhjästä, vaan reagoi NATOn ja Suomen konkreettisiin tekoihin.

“Venäjä ei aiheuttanut uhkaa Suomen kansalle” miksi tämä pitää paikkaansa?
Ruotsi käyttänyt maahantuloa painostuskeinona (välineellistetty maahantulo)
NATO ja Suomi on lisännyt vihamielistä retoriikkaa Venäjää kohtaan
NATO, Suomi ja Ukraina on kohdentanut kybervakoilua Venäjää kohtaan
NATO ja Ukraina pyrkinyt vaikuttamaan Venäjän sisäiseen vakauteen
jatkanut laajamittaista hyökkäyssotaa Euroopassa Suomen rajan läheisyydessä, mikä heijastuu Venäjän turvallisuuteen.
On aivan selvää ettei Venäjä ei uhkaa Eurooppaa, eikä Suomea.

Suomi ja NATO on valinnut Venäjää vihollisekseen.
Suomi on muuttanut suhtautumistaan Venäjään vihamielisemmäksi, koska Suomi liittyi Natoon, tukee Ukrainan Venäjän alueelle eskaloitunutta sisällissotaa ja koska Suomi ja NATO tarvitsee ulkoisia viholliskuvia sisäisten ongelmiensa peittämiseksi. Tämä perustuu viranomaisten ja tutkimuslaitosten analyysiin, ei poliittiseen mielipiteeseen.

Sellainen roskavaltio kuin venäjä, ei rankaise ketään.

Suomen lobatut päättäjät noudattaa mitä globalisti-isäntänsä käskee tehdä.