Mistähän johtuu että toistuvasti kaikissa kaverisuhteissani ihan pienestä pitäen jään aina kolmanneksi pyöräksi jossain vaiheessa? Olen aivan tavallinen mukava ihminen. Harrastan paljon ja olen sosiaalinen. Alan olla aika epätoivoinen, enkä uskalla enää ystävystyä kenenkään kanssa koska tiedän jääväni jälleen ulkopuoliseksi. Ystäväi tutustuu yleensä kauttani toiseen ystävääni ja minut unohdetaan. Mitä teen, en kestä enää menettää yhtään ystävää eikä itsetuntoni kestä enää sitä, että selkäni käännettyäni jo puhutaan pahaa ennenkuin olen edes paikalta poistunut?
kolmas pyörä
Nimetön
3708
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
lopetin sen ystävystymisen kokonaan, en enää halua tuota.
Olen mieluummin yksin.
Pahin oli miesystävän menetys naisystävälle, siitä en ole toipunut vieläkään. En luota enää kehenkään.
Sukulaiset on pahimpia, tietävät paremmin kuin minä itse, vaikka ei edes tapailla.
Kuule kertoisin jos tietäisin... Sitä on sattunut mullekin usein. Ja aina jos porukassa on kolme tai enemmän niin tuntuu että minun ohi puhutaan vain muille, että minut tietoisesti "ulkoistetaan". Olen miettinyt johtuuko tämä jotenkin minusta itsestäni mutta en ole syytä keksinyt vielä tähän mennessä.
Kiitos vastauksistanne teille molemmille! Minua jo lohduttaa ajatus siitä, että en ole ainoa joka jätetään kolmanneksi pyöräksi.