Suomi törsää kuin juopunut merimies

Eiköhän F-35 häivehävittäjiin hinta Trumpin tapponailla nouse 20 miljardiin euroon. Gripeneitä samalla hinnalla olyaisiin saatu ainakin 100 ja Saab GlobalEye valvontakoneita 2-3 vielä päälle.

Saab GlobalEye-johto- ja valvontalentokone (AEW&C).

Saabin GlobalEye on varustettu yli 550 kilometrin toimintasäteen omaavalla Erieye Extended Range -tutkalla, edistyksellisellä sensorivarustuksella ja taistelunjohtojärjestelmällä. Järjestelmät on integroitu Global 6000 -lentokoneeseen.

“GlobalEye tarjoaa maailmanluokan ennakkovaroitus- ja taistelunjohtosuorituskykyä. Saabin tärkein missio on pitää ihmiset ja yhteiskunnat turvassa.

GlobalEye tarjoaa vahvaa ennakkovaroitus- ja taistelunjohtosuorituskykyä niin ilmaan, merelle kuin maahan ja antaa ajankohtaista informaatiota ilma-, maa- ja merivoimien yksiköille.
Tämä mahdollistaa tilannekuvan ympäristön tapahtumista ja varhaisen uhkien havaitsemisen.

Sotilaallisen suorituskyvyn lisäksi GlobalEyeta voidaan hyödyntää myös siviiliyhteiskunnan tukemiseen liittyvissä tehtävissä. Järjestelmän avulla voidaan esimerkiksi johtaa ja koordinoida pelastusoperaatioita maassa tai merellä luonnonkatastrofien tai suuronnettomuuksien sattuessa.

Niinpä! Joku neukku kerran tokaisi: maantieteelle me emme voi mitään!

Tosin kyllä me voimme! Liityimme Natoon ja se kyrsii Tiltua suunnattomasti!🤡😅🤣🤪😂👏

#meillä on oltava aseistusta "riittävästi"#

Kun mikään ei riitä!

Hävittäjiä olisi pitänyt ostaa Usan sijasta Ruotsista, Griippeneitä.
Oltaisiin pysytty täällä itsenäisinä ja vahvoina ja puolueettomina.
Samalla oltaisiin luotu uskoa ruotsalaisiinkin, että he pystyvät ylläpitämään omaa puolustusteollisuutta ja lujaa skandinaavista yhteistyötä.
Tosin päätökset oli jo tehty kulissien takana ja tarjouskilpailut olivat pelkkää sirkusta.
Suomen tie Natoon ja USAn vasalliksi sinetöitiin jo Hornettien ostolla.

Anonyymi00011 kirjoitti:

Hävittäjiä olisi pitänyt ostaa Usan sijasta Ruotsista, Griippeneitä.
Oltaisiin pysytty täällä itsenäisinä ja vahvoina ja puolueettomina.
Samalla oltaisiin luotu uskoa ruotsalaisiinkin, että he pystyvät ylläpitämään omaa puolustusteollisuutta ja lujaa skandinaavista yhteistyötä.
Tosin päätökset oli jo tehty kulissien takana ja tarjouskilpailut olivat pelkkää sirkusta.
Suomen tie Natoon ja USAn vasalliksi sinetöitiin jo Hornettien ostolla.

Lue lisää

” Hävittäjiä olisi pitänyt ostaa Usan sijasta Ruotsista, Griippeneitä.”

Miksi? Gripen lensi ensilentonsa jo 35 vuotta sitten ja oli ehdokkaista heikoin vailla kaupallista menestystä!

”Oltaisiin pysytty täällä itsenäisinä ja vahvoina ja puolueettomina.”

Sotakiimaisen Venäjän rajanaapurina ’puolueettomuus’ on = heikkous!

Me HALUSIMME LIITTOUTUMISEN TUOMAA TURVAA JA NYT OLEMME VAHVOJA JA PUOLUEELLISIA!

Kyllä niitä olisi hyvä olla vaikka useampia.
Kaksi vähintään kuitenkin.
Antakaas nyt Häkkäselle vähän siimaa kun se siellä ostelee!

”kun on todettu että ukrainan tukeminen rahalla ei auta mitään”

EIKÖ? TODELLISUUDESSA Ukrainan tuki on saanut sodan jatkumaan jo peräti neljän vuoden ajan eikä sodan loppua edes näy!

Kysymykseen ei ole yksiselitteistä vastausta, sillä tilanne rintamalla ja laajemmin sodassa on monivivahteinen. Vuoteen 2026 tultaessa sodankäynnin luonne on muuttunut, ja siinä on nähtävissä sekä Ukrainan asemaa vahvistavia että sitä vakavasti kuormittavia tekijöitä.

Sotaa voidaan tarkastella kahdesta eri näkökulmasta:

1. Ukrainan saavuttamat edut ja onnistumiset

Strategiset kaukoiskut: Ukraina on onnistunut siirtämään sodan painopistettä yhä enemmän Venäjän maaperälle ja sen taloudellisiin kipupisteisiin. Tehokkailla lennokki- ja ohjusiskuilla Ukraina on lamauttanut merkittävän osan Venäjän öljynjalostus- ja vientikapasiteetista (kuten Mustanmeren ja Itämeren satamissa), mikä iskee suoraan Venäjän sotakassaan.

Korkeat kustannukset Venäjälle: Venäjän miehistö- ja kalustotappiot ovat nousseet poikkeuksellisen korkeiksi. Asiantuntija-arvioiden (kuten CSIS:n) mukaan Venäjän kärsimät kokonaistappiot (kuolleet ja loukkaantuneet) ovat jo yli miljoonan sotilaan luokkaa. Erityisesti Ukrainan kehittyneet, tekoälyäkin hyödyntävät lennokit ovat tehneet Venäjän perinteisistä rintamahyökkäyksistä erittäin kalliita.

Lännen pitkäaikainen sitoutuminen: Ukraina saa edelleen merkittävää taloudellista ja sotilaallista tukea. Esimerkiksi Euroopan unioni on sitonut suuria rahoituspaketteja ja lainoja vuosille 2026–2027 varmistaakseen Ukrainan valtiontalouden ja puolustuksen jatkuvuuden.

2. Ukrainaa kuluttavat haasteet

Venäjän hidas eteneminen idässä: Vaikka Venäjä maksaa jokaisesta neliökilometristään valtavan hinnan, se on kyennyt jatkamaan kulutussotaa ja saavuttamaan pieniä mutta jatkuvia alueellisia voittoja Donbasissa (kuten itäisellä rintamalinjalla). Venäjä pyrkii edelleen murtamaan Ukrainan puolustuslinjat pelkällä massalla.

Infrastruktuurin tuhoaminen: Venäjä on jatkanut massiivisia ohjus- ja lennokki-iskujaan Ukrainan siviili- ja energiainfrastruktuuriin. Tämä on jättänyt miljoonat ukrainalaiset ilman sähköä, lämpöä ja vettä, mikä koettelee väestön ja yhteiskunnan moraalista ja fyysistä kestävyyttä äärimmilleen.

Materiaali- ja miehistöpula: Neljä vuotta kestänyt täysimittainen sota on kuluttanut myös Ukrainan omia reservejä. Vaikka armeija ei ole romahtamassa, jatkuva tarve uusille sotilaille ja raskaalle kalustolle on kriittinen haaste.

Tiivistetysti: Sota ei ole muuttunut selkeästi ja puhtaasti Ukrainan eduksi siten, että se kykenisi tällä hetkellä nopeasti ajamaan hyökkääjän maasta. Tilanne on pikemminkin siirtynyt kulutussodan vaiheeseen, jossa Ukraina on kyennyt tasoittamaan voimasuhteita ja horjuttamaan Venäjän taloutta sekä sotakonetta epäsuorilla iskuilla, mutta joutuu samalla taistelemaan tiukasti pitääkseen omat rintamalinjansa ja yhteiskuntansa toiminnassa.