MITTAUS HISTORIAN KYLMIN KESÄ. ILMASTON MUUTOS ON PERUTTU

Mittaajilla jotka keksi ilmastonmuutoksen on silmät kierossa toinen katsoo itään ja toinen länteen. Kukaan heistä ei katso pohjoiseen eikä etelään.

Geomagneettiset navat
Maan magneettikenttä on perusmuodoltaan dipoli, eli samanlainen kuin sauvamagneetin kenttä. Se poikkeaa kuitenkin vähän täsmällisestä dipolista, ja magneettisten napojen vaellus johtuu juuri näiden poikkeamien muutoksesta.

Magneettikentän dipolikomponentin asentoa kuvaavat geomagneettiset navat. Ne määritellään seuraavasti: jos maapallon keskipisteeseen asetettaisiin magneettinen dipoli, jonka synnyttämä kenttä olisi mahdollisimman lähellä Maan todellista magneettikenttää mutta ilman epäsäännöllisyyksiä, niin tuon dipolin akseli leikkaisi maanpinnan geomagneettisilla navoilla.

Geomagneettiset navat ovat liikkuneet viimeisten sadan vuoden aikana vain hieman, mikä kertoo siitä, että magneettikentän dipolikomponentti on vakaampi kuin sen epäsäännöllisyydet. Dipolikomponentti määrää, minkä muotoisena Maan magneettikenttä levittäytyy kauemmas avaruuteen. Niinpä esimerkiksi revontulirenkaan keskipiste on geomagneettinen napa, ei magneettinen.

Pohjoinen ja eteläinen geomagneettinen napa sijaitsevat määritelmänsä perusteella aina täsmälleen vastakkaisilla puolilla maapalloa.

Miksi magneettiset navat liikkuvat?
Mikä sitten liikuttaa magneettisia napoja? Syynä ovat maapallon nesteytimen virtaukset, jotka muistuttavat maanpäällisten valtamerien merivirtoja. Nesteytimen tapauksessa meriveden tilalla on tulikuumaa sulaa rauta-nikkelilientä, jonka liikkeistä geomagneettinen kenttä syntyy ydinnesteeseen muodostuvan sähkövirran vaikutuksesta. Nämä sähkövirrat kiertävät ytimessä sellaista säännöllistä reittiä, että niiden tuottama magneettisuus havaitaanmaanpinnalla kaksinapaisena magneettikenttänä. Nesteytimen virtauksien ja magneettikentän sähkömagneettisissa vuorovaikutusprosesseissa magneettikenttä muuttuu koko ajan hitaasti mutta varmasti.

Näin siis magneettisten napojen liike ja yleensä magneettikentän muutokset maanpinnalla kertovat välillisesti nestytimessä tapahtuvista muutoksista. Tietoja tarvitaan tutkittaessa maapallon sisäosien geofysikaalisia ominaisuuksia ja niiden muutoksia. Magneettikentän sisäsyntyistä hidasta muutosta sanotaan sekulaarimuutokseksi, ja se pysyy vuodesta toiseen suunnilleen samana.

Maan magneettikentän vaihteluja seurataan jatkuvasti magnetometreillä geofysikaalisissa observatorioissa, joita maapallolla on toiminnassa noin 150. Suomessa niitä on kaksi: Ilmatieteen laitoksen Nurmijärven geofysiikan observatorio sekä Oulun yliopiston Sodankylän geofysiikan observatorio. Nurmijärven observatorio on toiminut yhtäjaksoisesti vuodesta 1953 lähtien. Itse asiassa koko Ilmatieteen laitos sai alkunsa geomagnetismista: laitos perustettiin vuonna 1838 magneettiseksi observatorioksi, jonka tehtäviin kuuluivat myös meteorologiset mittaukset.

Kylmempää kohti mennään.

Venäläiset ja kiinalaiset laivastot Grönlannin ympärillä ovat saaneet potkureillaan Golf-virran kääntymään eikä se enää lämmitä.
Trumpin on heti puututtava asiaan ja otettava Grönlanti Yhdysvaltojen hallintaan ja häädettävä vääränlaiset laivat.

tuliko helle nyt...

Euroopassa käpristellään kylmyydessä.