Nato-jäsenyyden virallinen kannatus enää 73%

Sotakiimasta ei seuraa mitään hyvää.

Ryssälle on kova pala kun Naton ja Ukrainan tuki saavat edelleen kovin suuren kannatuksen jopa Putinin pelolla ja pakottamalla saatu kannatus jää pienemmäksi.

Ihan sama vaikka naton kannatus olisi nolla pingopangopongon kannatuskyselyssä.

NATOON me kuulutaan ja se on JEES!

Nato-jäsenyyden virallinen kannatus enää 73% perSujen rukousaamiaisella tehdyn gallupin mukaan.

SUOMALAISTEN Nato-myönteisyys on noussut jälleen suuremmaksi kuin koskaan Helsingin Sanomien mittaushistoriassa.

Tuoreen gallupin mukaan 73 prosenttia vastanneista on sitä mieltä, että Suomen pitäisi liittyä sotilasliitto Naton jäseneksi. Luku on kahdeksan prosenttiyksikköä korkeampi kuin vielä huhtikuun lopulla tehdyssä vastaavassa kyselyssä.

Liittymistä vastustaa 12 prosenttia ja vailla mielipidettä on 15 prosenttia. Epävarmojen osuus on pudonnut selvästi, sillä viimeksi vailla mielipidettä oli vielä 22 prosenttia.

Natoon liittymisen kannatus on noussut tänä vuonna viikkojen 12 ja 19 välillä 19 prosenttiyksikköä.

UKRAINAN SODAN KANNATUS VENÄJÄLLÄ

Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on aiheuttanut Venäjälle huomattavia haittoja, jotka ulottuvat taloudesta ja väestörakenteesta aina kansainväliseen eristykseen saakka. Vaikka Venäjä on siirtänyt taloutensa "sotatalousmoodiin" ja kyennyt lyhyellä aikavälillä ylläpitämään kasvua aseteollisuuden avulla, pitkän aikavälin seuraukset ovat asiantuntija-arvioiden (kuten Suomen Pankin ja IMF:n vuoden 2026 ennusteiden) mukaan synkät.

Tässä on kooste merkittävimmistä haitoista:

1. Taloudelliset vaikutukset ja rakenteellinen vinoutuminen
Venäjän talous on muuttunut epätasapainoiseksi, kun resurssit on ohjattu siviilisektorilta sodankäyntiin.

• Sotatalouden kestämättömyys: Vuoden 2026 budjetissa jopa 38 % valtion menoista on ohjattu puolustukseen ja turvallisuuteen. Tämä on pois koulutuksesta, terveydenhuollosta ja infrastruktuurista.

• Inflaatio ja korot: Inflaatio on pysynyt sitkeän korkeana, mikä on pakottanut keskuspankin nostamaan ohjauskoron erittäin korkealle (vuoden 2026 alussa jopa yli 16–20 %). Tämä vaikeuttaa siviiliyritysten lainansaantia ja investointeja.

• Valuuttavarannot ja öljytulot: Venäjä on kuluttanut noin puolet kansallisesta hyvinvointirahastostaan (NWF) sodan rahoittamiseen. Samaan aikaan öljyn hinnan lasku ja pakotteet ovat purreet energiatuloihin, jotka laskivat merkittävästi vuonna 2025.

2. Väestö ja työvoimapula
Sota on aiheuttanut historiallisen suuren työvoimakriisin.

• Inhimilliset tappiot: Arviot venäläisten kaatuneiden ja haavoittuneiden määrästä nousevat satoihin tuhansiin.

• Aivovuoto: Sadat tuhannet korkeasti koulutetut asiantuntijat (erityisesti IT-alalta) ovat paenneet maasta välttääkseen liikekannallepanon.

• Työvoimapula: Koska ihmisiä on rintamalla tai paennut maasta, Venäjän teollisuus kärsii kroonisesta työntekijäpulasta, mikä hidastaa talouskasvua ja nostaa palkkakustannuksia ilman vastaavaa tuottavuuden kasvua.

3. Teknologinen taantuminen ja eristys
Länsimaisten pakotteiden vuoksi Venäjä on jäänyt paitsi kriittisestä teknologiasta.

• Teknologinen takapakkia: Venäjä on riippuvainen kiinalaisesta teknologiasta, mutta se on usein heikompilaatuista kuin länsimainen. Maalla ei ole yhtään yritystä maailman 100 suurimman teknologiafirman listalla.

• Investointien katoaminen: Tuhannet länsimaiset yritykset ovat poistuneet Venäjältä, mikä on vienyt mukanaan osaamista, pääomaa ja kansainvälisiä toimitusketjuja.

• Riippuvuus Kiinasta: Venäjä on muuttunut taloudellisesti yhä riippuvaisemmaksi Kiinasta, mikä heikentää sen strategista itsenäisyyttä.

4. Geopoliittinen asema

• NATO:n laajentuminen: Sodan piti estää NATOn laajentuminen, mutta se johti Suomen ja Ruotsin jäsenyyteen, mikä muutti Itämeren turvallisuustilanteen Venäjän kannalta epäedulliseksi.

• Maineen menetys: Venäjä on menettänyt asemansa luotettavana energian toimittajana Euroopassa, mikä oli sen suurin geopoliittinen vipuvarsi vuosikymmenten ajan.

Yhteenvetona: Venäjä on ajautunut tilanteeseen, jossa se kuluttaa tulevaisuuden kasvunsa edellytyksiä (ihmisiä, rahaa ja teknologiaa) saavuttaakseen lyhytaikaisia sotilaallisia tavoitteita. Vuoden 2026 näkymät ennustavat talouskasvun hiipuvan lähelle nollaa (n. 0,6 %), kun sotatalouden tuoma ensisokki hiipuu.

Nato= North Atlantic Terrorist organizatio

Minä arvaan keitä olivat vastaajat.

He olivat NETTIPANELISTEJA.

Muilta ei ole aikoihin kysytty mitään.

Miksei todellinen olisi tuo? Lopuista suurin osa ei osaa sanoa mieltään.

2. Liittymissopimuksen hyväksyminen (Maaliskuu 2023)

Kun Nato-maat olivat allekirjoittaneet Suomen liittymispöytäkirjan, asia palasi eduskuntaan Lainsäädännön (Pohjois-Atlantin sopimuksen) ratifioimista varten. Suomi päätti hoitaa oman kansallisen lainsäädäntönsä valmiiksi jo ennen kuin kaikkien Nato-maiden (erityisesti Turkin ja Unkarin) ratifioinnit olivat valmiina.

Päätös: 1. maaliskuuta 2023 eduskunta hyväksyi Suomen Nato-jäsenyyden mahdollistavan lain.

Tulos: Äänet jakautuivat 184 puolesta, 7 vastaan (1 empty/poissa).

Seuraus: Laki astui voimaan, ja kun myös Turkki ratifioi Suomen jäsenyyden maaliskuun lopussa 2023, viimeisetkin esteet poistuivat.

Yhteenveto: Suomen Nato-jäsenyys toteutettiin erittäin vahvalla kansallisella ja parlamentaarisella yksimielisyydellä — eduskunnan tuki jäsenyydelle oli molemmissa äänestyksissä yli 90 prosenttia.