Kysyin teko älyltä tietoja Adventismista

Ellen White, luominen ja Jeesuksen toinen tuleminen. Siinä näkyisi hyvin, mitkä adventismin ajatuksista ovat yllättävän hyvin tieteen kanssa linjassa ja missä taas tiede ei tue oppia. Tässä kannattaa tehdä yksi tärkeä ero: tiede voi tutkia adventismin väitteiden seurauksia ja joitakin niiden taustalla olevia luonnontieteellisiä väitteitä, mutta se ei voi kokeellisesti ratkaista, onko Jumala olemassa, onko Raamattu Jumalan ilmoitus tai tapahtuuko ylösnousemus.
Seitsemännen päivän adventtikirkolla on nykyisin 28 perususkonkohtaa. Käyn alla keskeiset käytännössä läpi ja annan lopuksi arvion siitä, mitkä adventismin opetukset ovat tieteen valossa vahvimmillaan ja mitkä heikoimmillaan.
1. Sapatti – lauantai lepopäivänä
Adventistien oppi: Jumala asetti seitsemännen päivän sapatiksi koko ihmiskunnalle. Sapatti alkaa perjantai-illasta ja päättyy lauantai-illan auringonlaskuun.
Mitä tiede sanoo?
Tässä on kiinnostava ero kahden väitteen välillä.
Viikoittainen säännöllinen lepo: erittäin järkevä ja tutkimuksen kanssa yhteensopiva ajatus.
Juuri lauantai biologisesti parhaana lepopäivänä: tästä ei ole tieteellistä näyttöä.
Sapattiin liittyvä irrottautuminen työstä, yhteisöllisyys, luonto, uskonto ja rauhoittuminen: näillä on mahdollisia terveysvaikutuksia.
Adventisteilla tehdyissä tutkimuksissa sapatin viettoon on löytynyt yhteyksiä esimerkiksi parempaan uneen, mutta tutkimus ei osoita, että lauantai itsessään olisi fysiologisesti erityinen viikonpäivä. Adventisteilla tehdyissä tutkimuksissa sapatin viettoon on löytynyt yhteyksiä esimerkiksi parempaan uneen, mutta tutkimus ei osoita, että lauantai itsessään olisi fysiologisesti erityinen viikonpäivä.
Arvioni: 4/5 tieteellisesti järkevä elämäntapa, 1/5 tieteellinen näyttö siitä, että Jumala nimenomaan määräsi lauantain.
Tämä on siis mielestäni yksi adventismin kiinnostavimmista kohdista: opin teologinen perusta on uskonnollinen, mutta sen käytännöllinen ydin sopii hyvin nykyiseen hyvinvointitutkimukseen.
2. Kasvisruokavalio
Adventistien oppi: lihaa ei pidetä ihanteellisena ravintona. Monet adventistit ovat vegetaristeja tai vegaaneja. Kirkko korostaa kasvipohjaista ruokavaliota.
Tässä adventismilla on erittäin vahva kohta.
Adventist Health Study -tutkimuksissa on seurattu kymmeniä tuhansia ihmisiä. Vuoden 2014 AHS-2-analyysissä vegetaristeilla oli noin 12 % pienempi kokonaiskuolleisuus kuin ei-vegetaristeilla (HR 0,88).

Anonyymi00002 kirjoitti:

Ellen White, luominen ja Jeesuksen toinen tuleminen. Siinä näkyisi hyvin, mitkä adventismin ajatuksista ovat yllättävän hyvin tieteen kanssa linjassa ja missä taas tiede ei tue oppia. Tässä kannattaa tehdä yksi tärkeä ero: tiede voi tutkia adventismin väitteiden seurauksia ja joitakin niiden taustalla olevia luonnontieteellisiä väitteitä, mutta se ei voi kokeellisesti ratkaista, onko Jumala olemassa, onko Raamattu Jumalan ilmoitus tai tapahtuuko ylösnousemus.
Seitsemännen päivän adventtikirkolla on nykyisin 28 perususkonkohtaa. Käyn alla keskeiset käytännössä läpi ja annan lopuksi arvion siitä, mitkä adventismin opetukset ovat tieteen valossa vahvimmillaan ja mitkä heikoimmillaan.
1. Sapatti – lauantai lepopäivänä
Adventistien oppi: Jumala asetti seitsemännen päivän sapatiksi koko ihmiskunnalle. Sapatti alkaa perjantai-illasta ja päättyy lauantai-illan auringonlaskuun.
Mitä tiede sanoo?
Tässä on kiinnostava ero kahden väitteen välillä.
Viikoittainen säännöllinen lepo: erittäin järkevä ja tutkimuksen kanssa yhteensopiva ajatus.
Juuri lauantai biologisesti parhaana lepopäivänä: tästä ei ole tieteellistä näyttöä.
Sapattiin liittyvä irrottautuminen työstä, yhteisöllisyys, luonto, uskonto ja rauhoittuminen: näillä on mahdollisia terveysvaikutuksia.
Adventisteilla tehdyissä tutkimuksissa sapatin viettoon on löytynyt yhteyksiä esimerkiksi parempaan uneen, mutta tutkimus ei osoita, että lauantai itsessään olisi fysiologisesti erityinen viikonpäivä. Adventisteilla tehdyissä tutkimuksissa sapatin viettoon on löytynyt yhteyksiä esimerkiksi parempaan uneen, mutta tutkimus ei osoita, että lauantai itsessään olisi fysiologisesti erityinen viikonpäivä.
Arvioni: 4/5 tieteellisesti järkevä elämäntapa, 1/5 tieteellinen näyttö siitä, että Jumala nimenomaan määräsi lauantain.
Tämä on siis mielestäni yksi adventismin kiinnostavimmista kohdista: opin teologinen perusta on uskonnollinen, mutta sen käytännöllinen ydin sopii hyvin nykyiseen hyvinvointitutkimukseen.
2. Kasvisruokavalio
Adventistien oppi: lihaa ei pidetä ihanteellisena ravintona. Monet adventistit ovat vegetaristeja tai vegaaneja. Kirkko korostaa kasvipohjaista ruokavaliota.
Tässä adventismilla on erittäin vahva kohta.
Adventist Health Study -tutkimuksissa on seurattu kymmeniä tuhansia ihmisiä. Vuoden 2014 AHS-2-analyysissä vegetaristeilla oli noin 12 % pienempi kokonaiskuolleisuus kuin ei-vegetaristeilla (HR 0,88).

Lue lisää

Tuoreemmassa, vuonna 2024 julkaistussa yli 88 000 adventistin aineistossa vegetaristeilla oli edelleen pienempi kokonaiskuolleisuus sekä pienempi riski useisiin sydän- ja verisuonitauteihin ja diabetekseen liittyviin kuolemiin.
Mutta tässä on tärkeä vastapaino: tutkimus ei todista, että kaikkien pitäisi olla vegaaneja. Esimerkiksi ravitsemuksellisesti hyvin toteutettu sekasyönti voi olla terveellistä.
Lisäksi tuoreessa aineistossa iäkkäillä vegetaristeilla havaittiin hieman suurempaa aivohalvaus- ja dementiakuolleisuutta, joten kuva ei ole täysin yksipuolinen.
Arvioni: 5/5.
Adventistien ajatus kasvipainotteisesta ruokavaliosta on yksi heidän vahvimmin tutkimuksen kanssa yhteensopivista opetuksistaan.
3. Alkoholin täydellinen välttäminen
Oppi: adventisti ei käytä alkoholia.
Tämä on vielä suoraviivaisempi tapaus.
Alkoholin kohdalla moderni lääketiede ei enää pidä pientä alkoholimäärää välttämättä terveyttä edistävänä samalla tavalla kuin aiemmin ajateltiin. Alkoholi lisää useiden syöpien ja muiden sairauksien riskiä, ja riski kasvaa kulutuksen mukana.
Siksi "ei alkoholia" on terveydellisestä näkökulmasta erittäin puolustettava valinta.
4. Tupakointi
Oppi: tupakkaa ei pidä käyttää.
Tässä tiede on vielä selvempi.
Tupakointi aiheuttaa valtavan määrän sairauksia, muun muassa sydän- ja verisuonitauteja, keuhkosyöpää ja kroonisia keuhkosairauksia.
Adventistien poikkeuksellisen hyvä pitkäikäisyys liittyy osittain juuri siihen, että tupakoimattomuus on yhteisössä hyvin yleistä. Adventist Health Studyssa viisi keskeistä pitkäikäisyyteen liittyvää tekijää olivat tupakoimattomuus, normaalimpi paino, liikunta, kasvisruokavalio ja pähkinöiden syönti.
5. Kahvi ja kofeiini
Tämä on kiinnostavampi.
Adventismi on perinteisesti suhtautunut kielteisesti kahviin, teehen ja muihin kofeiinipitoisiin juomiin.
Tiede ei tue näin ehdotonta johtopäätöstä.
Kohtuullinen kahvinjuonti ei nykyisen tutkimustiedon perusteella ole yksiselitteisesti haitallista. Päinvastoin kahvin kohtuukäyttö on monissa tutkimuksissa liittynyt pienempään joidenkin sairauksien riskiin.
Toisaalta kofeiini voi aiheuttaa unihäiriöitä, riippuvuutta ja sydämentykytystä joillekin ihmisille.
Siis:
"Vältä kofeiinia, jos se häiritsee untasi" = erittäin järkevää.
"Kofeiini on ihmiselle lähtökohtaisesti haitallista" = tiede ei tue näin vahvaa väitettä.

Anonyymi00003 kirjoitti:

Tuoreemmassa, vuonna 2024 julkaistussa yli 88 000 adventistin aineistossa vegetaristeilla oli edelleen pienempi kokonaiskuolleisuus sekä pienempi riski useisiin sydän- ja verisuonitauteihin ja diabetekseen liittyviin kuolemiin.
Mutta tässä on tärkeä vastapaino: tutkimus ei todista, että kaikkien pitäisi olla vegaaneja. Esimerkiksi ravitsemuksellisesti hyvin toteutettu sekasyönti voi olla terveellistä.
Lisäksi tuoreessa aineistossa iäkkäillä vegetaristeilla havaittiin hieman suurempaa aivohalvaus- ja dementiakuolleisuutta, joten kuva ei ole täysin yksipuolinen.
Arvioni: 5/5.
Adventistien ajatus kasvipainotteisesta ruokavaliosta on yksi heidän vahvimmin tutkimuksen kanssa yhteensopivista opetuksistaan.
3. Alkoholin täydellinen välttäminen
Oppi: adventisti ei käytä alkoholia.
Tämä on vielä suoraviivaisempi tapaus.
Alkoholin kohdalla moderni lääketiede ei enää pidä pientä alkoholimäärää välttämättä terveyttä edistävänä samalla tavalla kuin aiemmin ajateltiin. Alkoholi lisää useiden syöpien ja muiden sairauksien riskiä, ja riski kasvaa kulutuksen mukana.
Siksi "ei alkoholia" on terveydellisestä näkökulmasta erittäin puolustettava valinta.
4. Tupakointi
Oppi: tupakkaa ei pidä käyttää.
Tässä tiede on vielä selvempi.
Tupakointi aiheuttaa valtavan määrän sairauksia, muun muassa sydän- ja verisuonitauteja, keuhkosyöpää ja kroonisia keuhkosairauksia.
Adventistien poikkeuksellisen hyvä pitkäikäisyys liittyy osittain juuri siihen, että tupakoimattomuus on yhteisössä hyvin yleistä. Adventist Health Studyssa viisi keskeistä pitkäikäisyyteen liittyvää tekijää olivat tupakoimattomuus, normaalimpi paino, liikunta, kasvisruokavalio ja pähkinöiden syönti.
5. Kahvi ja kofeiini
Tämä on kiinnostavampi.
Adventismi on perinteisesti suhtautunut kielteisesti kahviin, teehen ja muihin kofeiinipitoisiin juomiin.
Tiede ei tue näin ehdotonta johtopäätöstä.
Kohtuullinen kahvinjuonti ei nykyisen tutkimustiedon perusteella ole yksiselitteisesti haitallista. Päinvastoin kahvin kohtuukäyttö on monissa tutkimuksissa liittynyt pienempään joidenkin sairauksien riskiin.
Toisaalta kofeiini voi aiheuttaa unihäiriöitä, riippuvuutta ja sydämentykytystä joillekin ihmisille.
Siis:
"Vältä kofeiinia, jos se häiritsee untasi" = erittäin järkevää.
"Kofeiini on ihmiselle lähtökohtaisesti haitallista" = tiede ei tue näin vahvaa väitettä.

Lue lisää

6. Liikunta
Adventismi korostaa ruumiin hoitamista ja aktiivista elämäntapaa.
Tämä osuu täysin yhteen modernin lääketieteen kanssa.
Säännöllinen liikunta pienentää esimerkiksi sydän- ja verisuonitautien, tyypin 2 diabeteksen ja ennenaikaisen kuoleman riskiä.
Adventistien pitkäikäisyystutkimuksissa liikunta on yksi niistä tekijöistä, jotka selittävät heidän hyvää terveydentilaansa.
7. Kohtuullisuus ja itsehillintä
Adventismissa on vahva ajatus siitä, että ihmisen ei pitäisi antaa minkään aineen tai nautinnon hallita itseään.
Tämä on vaikeammin yksittäiseksi tieteelliseksi hypoteesiksi muutettava asia, mutta käyttäytymistieteiden näkökulmasta itsehillintä, riippuvuuksien ehkäiseminen ja terveelliset rutiinit ovat hyvin perusteltuja.
8. "Keho on Pyhän Hengen temppeli"
Tämä on uskonnollinen väite, mutta sillä on mielenkiintoinen käytännöllinen seuraus:
Omaa kehoa pitäisi kohdella vastuullisesti.
Tiede ei voi tutkia, onko keho todella Pyhän Hengen temppeli.
Se voi kuitenkin tutkia, mitä tapahtuu, kun ihminen toimii tämän ajatuksen mukaisesti.
Adventistien kohdalla tulokset ovat huomattavia. Adventist Health Study on nimenomaan vuosikymmeniä kestänyt tutkimusohjelma, jossa on tutkittu elämäntavan ja sairauksien yhteyttä.
Adventistien keskimääräinen elinikä on ollut tutkimuksissa vertailuväestöä pidempi. AHS-1:ssä ero oli miehillä noin 7,3 vuotta ja naisilla 4,4 vuotta; tutkimuksessa tunnistettiin useita elämäntapatekijöitä, jotka selittivät suuren osan erosta.
Tässä pitää kuitenkin varoa kehäpäätelmää:
Adventistit elävät pitkään. Sen sijaan voidaan sanoa:
Useat adventismin elämäntapaohjeet näyttävät tuottavan terveydellisesti hyödyllisen elämäntavan.
Se on paljon vahvempi ja tieteellisesti rehellisempi johtopäätös.
9. Uni. Adventismissa säännöllinen elämärytmi ja sapatti muodostavat viikoittaisen rytmin.
Nykyinen unentutkimus antaa tälle erittäin hyvän taustan. Riittävä ja säännöllinen uni on terveydelle tärkeää, ja jatkuva työstä palautumisen puute on ongelma.
Tässä sapatti voi toimia eräänlaisena viikoittaisena psykologisena "reset-nappina".
Mutta jälleen: tiede tukee lepoa, ei teologista väitettä sapatin jumalallisesta alkuperästä.

Anonyymi00004 kirjoitti:

6. Liikunta
Adventismi korostaa ruumiin hoitamista ja aktiivista elämäntapaa.
Tämä osuu täysin yhteen modernin lääketieteen kanssa.
Säännöllinen liikunta pienentää esimerkiksi sydän- ja verisuonitautien, tyypin 2 diabeteksen ja ennenaikaisen kuoleman riskiä.
Adventistien pitkäikäisyystutkimuksissa liikunta on yksi niistä tekijöistä, jotka selittävät heidän hyvää terveydentilaansa.
7. Kohtuullisuus ja itsehillintä
Adventismissa on vahva ajatus siitä, että ihmisen ei pitäisi antaa minkään aineen tai nautinnon hallita itseään.
Tämä on vaikeammin yksittäiseksi tieteelliseksi hypoteesiksi muutettava asia, mutta käyttäytymistieteiden näkökulmasta itsehillintä, riippuvuuksien ehkäiseminen ja terveelliset rutiinit ovat hyvin perusteltuja.
8. "Keho on Pyhän Hengen temppeli"
Tämä on uskonnollinen väite, mutta sillä on mielenkiintoinen käytännöllinen seuraus:
Omaa kehoa pitäisi kohdella vastuullisesti.
Tiede ei voi tutkia, onko keho todella Pyhän Hengen temppeli.
Se voi kuitenkin tutkia, mitä tapahtuu, kun ihminen toimii tämän ajatuksen mukaisesti.
Adventistien kohdalla tulokset ovat huomattavia. Adventist Health Study on nimenomaan vuosikymmeniä kestänyt tutkimusohjelma, jossa on tutkittu elämäntavan ja sairauksien yhteyttä.
Adventistien keskimääräinen elinikä on ollut tutkimuksissa vertailuväestöä pidempi. AHS-1:ssä ero oli miehillä noin 7,3 vuotta ja naisilla 4,4 vuotta; tutkimuksessa tunnistettiin useita elämäntapatekijöitä, jotka selittivät suuren osan erosta.
Tässä pitää kuitenkin varoa kehäpäätelmää:
Adventistit elävät pitkään. Sen sijaan voidaan sanoa:
Useat adventismin elämäntapaohjeet näyttävät tuottavan terveydellisesti hyödyllisen elämäntavan.
Se on paljon vahvempi ja tieteellisesti rehellisempi johtopäätös.
9. Uni. Adventismissa säännöllinen elämärytmi ja sapatti muodostavat viikoittaisen rytmin.
Nykyinen unentutkimus antaa tälle erittäin hyvän taustan. Riittävä ja säännöllinen uni on terveydelle tärkeää, ja jatkuva työstä palautumisen puute on ongelma.
Tässä sapatti voi toimia eräänlaisena viikoittaisena psykologisena "reset-nappina".
Mutta jälleen: tiede tukee lepoa, ei teologista väitettä sapatin jumalallisesta alkuperästä.

Lue lisää

10. Kuolleiden tila – "kuolema on tiedoton tila"
Tämä on jo aivan erilainen kysymys.
Adventistit opettavat, että ihminen ei kuollessaan siirry tietoisena sieluna taivaaseen tai helvettiin, vaan kuollut ihminen on tiedottomassa tilassa. Ylösnousemuksessa Jumala herättää hänet.
Tiede ei ole osoittanut tämän olevan totta.
Mutta sillä on yksi kiinnostava yhteensopivuus:
Neurotiede tuntee tietoisuuden erittäin läheisen yhteyden aivojen toimintaan. Kun aivotoiminta lakkaa peruuttamattomasti, tunnettu tieteellinen näyttö ei anna meille näyttöä siitä, että henkilön tietoinen mieli jatkaisi toimintaansa.
Mutta tästä ei voida päätellä:
"Siksi sielua ei ole."
Se olisi filosofinen johtopäätös, ei tieteellinen havainto.
11. Ylösnousemus
Adventismi uskoo Jeesuksen ruumiilliseen ylösnousemukseen ja kaikkien kuolleiden lopulliseen ylösnousemukseen.
Tässä tiede tulee rajalleen.
Luonnontiede tutkii luonnossa toistuvia ilmiöitä. Historiallinen yksittäinen ihme ei ole samalla tavalla laboratoriokoe.
Siksi tiede ei voi sanoa:
"Jeesus ei noussut kuolleista."
Se voi sanoa vain, ettei ylösnousemuksesta ole sellaista empiiristä näyttöä, joka täyttäisi luonnontieteellisen todistamisen kriteerit.
Tämä on siis historiallinen ja teologinen kysymys, ei normaali luonnontieteellinen kysymys.
Arvioni: tiede ei pysty ratkaisemaan asiaa.
12. Luominen kuudessa päivässä
Tässä adventismin ja modernin tieteen välillä on todellinen ristiriita.
Adventismi hyväksyy perinteisesti Raamatun luomiskertomuksen historiallisena tapahtumana ja pitää seitsemän päivän luomisviikkoa todellisena viikkona.
Moderni biologia, geologia, paleontologia ja kosmologia taas antavat erittäin vahvan näytön:
maailmankaikkeuden ikä on noin 13,8 miljardia vuotta
maapallon ikä noin 4,54 miljardia vuotta
eliöt ovat kehittyneet evoluution kautta
ihminen kuuluu biologisesti kädellisten joukkoon
Homo sapiensin historia ulottuu noin 300 000 vuoden taakse.
Jos siis väite on:
"Maailma ja kaikki nykyiset eliölajit syntyivät muutamassa tuhannessa vuodessa muutama tuhat vuotta sitten"
niin moderni tiede ei tue sitä.
Tämä on mielestäni yksi adventismin selkeimmistä kohdista, joissa uskonnollinen oppi joutuu vastakkain nykyisen tieteen kanssa.

Anonyymi00005 kirjoitti:

10. Kuolleiden tila – "kuolema on tiedoton tila"
Tämä on jo aivan erilainen kysymys.
Adventistit opettavat, että ihminen ei kuollessaan siirry tietoisena sieluna taivaaseen tai helvettiin, vaan kuollut ihminen on tiedottomassa tilassa. Ylösnousemuksessa Jumala herättää hänet.
Tiede ei ole osoittanut tämän olevan totta.
Mutta sillä on yksi kiinnostava yhteensopivuus:
Neurotiede tuntee tietoisuuden erittäin läheisen yhteyden aivojen toimintaan. Kun aivotoiminta lakkaa peruuttamattomasti, tunnettu tieteellinen näyttö ei anna meille näyttöä siitä, että henkilön tietoinen mieli jatkaisi toimintaansa.
Mutta tästä ei voida päätellä:
"Siksi sielua ei ole."
Se olisi filosofinen johtopäätös, ei tieteellinen havainto.
11. Ylösnousemus
Adventismi uskoo Jeesuksen ruumiilliseen ylösnousemukseen ja kaikkien kuolleiden lopulliseen ylösnousemukseen.
Tässä tiede tulee rajalleen.
Luonnontiede tutkii luonnossa toistuvia ilmiöitä. Historiallinen yksittäinen ihme ei ole samalla tavalla laboratoriokoe.
Siksi tiede ei voi sanoa:
"Jeesus ei noussut kuolleista."
Se voi sanoa vain, ettei ylösnousemuksesta ole sellaista empiiristä näyttöä, joka täyttäisi luonnontieteellisen todistamisen kriteerit.
Tämä on siis historiallinen ja teologinen kysymys, ei normaali luonnontieteellinen kysymys.
Arvioni: tiede ei pysty ratkaisemaan asiaa.
12. Luominen kuudessa päivässä
Tässä adventismin ja modernin tieteen välillä on todellinen ristiriita.
Adventismi hyväksyy perinteisesti Raamatun luomiskertomuksen historiallisena tapahtumana ja pitää seitsemän päivän luomisviikkoa todellisena viikkona.
Moderni biologia, geologia, paleontologia ja kosmologia taas antavat erittäin vahvan näytön:
maailmankaikkeuden ikä on noin 13,8 miljardia vuotta
maapallon ikä noin 4,54 miljardia vuotta
eliöt ovat kehittyneet evoluution kautta
ihminen kuuluu biologisesti kädellisten joukkoon
Homo sapiensin historia ulottuu noin 300 000 vuoden taakse.
Jos siis väite on:
"Maailma ja kaikki nykyiset eliölajit syntyivät muutamassa tuhannessa vuodessa muutama tuhat vuotta sitten"
niin moderni tiede ei tue sitä.
Tämä on mielestäni yksi adventismin selkeimmistä kohdista, joissa uskonnollinen oppi joutuu vastakkain nykyisen tieteen kanssa.

Lue lisää

13. Ellen G. White ja profetian lahja
Adventismi antaa Ellen G. Whitelle hyvin merkittävän aseman. Hänen kirjoituksiaan pidetään profetian lahjan ilmentymänä.
Tässä on tärkeä ero.
Tiede voi tutkia:
hänen kirjoitustensa historiallista alkuperää
milloin tekstejä syntyi
mitä lähteitä hän käytti
miten hänen näkemyksensä muuttuivat
toteutuivatko hänen ennustuksensa.
"Oliko tämä teksti Pyhän Hengen inspiroima?"
Se kuuluu teologian ja historian alueelle.
Jos jokin tietty ennustus esitetään luonnontieteellisenä väitteenä, sitä voidaan tietenkin testata.
14. Kristuksen toinen tuleminen
Adventismin nimikin tulee tästä ajatuksesta: Kristus tulee takaisin maan päälle.
Tätä ei voida nykyhetkellä tieteellisesti todentaa tai kumota.
Sen sijaan adventismin historiassa on erittäin kiinnostava tapaus: vuoden 1844 odotus.
Varhaiset adventistit odottivat Kristuksen paluuta Danielin kirjan profetioiden perusteella. Jeesus ei tullut näkyvästi takaisin vuonna 1844.
Adventistinen teologia ratkaisi tämän tulkitsemalla vuoden 1844 tapahtuman taivaallisessa pyhäkössä tapahtuvaksi vaiheeksi eikä Jeesuksen maanpäälliseksi paluuksi.
Tämä on mielestäni yksi adventismin historiallisesti vaikeimmista kohdista, koska siinä joudutaan arvioimaan, onko kyse aidosta profetian täyttymisestä vai jälkikäteisestä uudelleentulkinnasta.
Tätä ei ratkaista lääketieteellä tai fysiikalla, vaan historiallisen ja raamatullisen argumentoinnin avulla.
15. "Tutkikaa kaikki" – suhtautuminen tietoon
Tämä on mielestäni adventismissa ehkä aliarvostettu piirre.
Adventismi syntyi 1800-luvun Amerikassa aikana, jolloin uskonnolliset liikkeet olivat hyvin aktiivisia. Se kuitenkin rakensi vahvan koulutus- ja terveydenhuoltojärjestelmän.
Nykyään adventisteilla on esimerkiksi Loma Lindan yliopiston ympärille rakentunut laaja tutkimusjärjestelmä. Adventist Health Study on juuri tästä hyvä esimerkki.
Tässä on tietty paradoksi:
Sama liike, joka pitää kiinni joistakin tieteellisen valtavirran kanssa ristiriitaisista asioista, on samalla tuottanut erittäin arvokasta lääketieteellistä tutkimusta.
Se ei ole ristiriita, jos erotetaan:

Anonyymi00006 kirjoitti:

13. Ellen G. White ja profetian lahja
Adventismi antaa Ellen G. Whitelle hyvin merkittävän aseman. Hänen kirjoituksiaan pidetään profetian lahjan ilmentymänä.
Tässä on tärkeä ero.
Tiede voi tutkia:
hänen kirjoitustensa historiallista alkuperää
milloin tekstejä syntyi
mitä lähteitä hän käytti
miten hänen näkemyksensä muuttuivat
toteutuivatko hänen ennustuksensa.
"Oliko tämä teksti Pyhän Hengen inspiroima?"
Se kuuluu teologian ja historian alueelle.
Jos jokin tietty ennustus esitetään luonnontieteellisenä väitteenä, sitä voidaan tietenkin testata.
14. Kristuksen toinen tuleminen
Adventismin nimikin tulee tästä ajatuksesta: Kristus tulee takaisin maan päälle.
Tätä ei voida nykyhetkellä tieteellisesti todentaa tai kumota.
Sen sijaan adventismin historiassa on erittäin kiinnostava tapaus: vuoden 1844 odotus.
Varhaiset adventistit odottivat Kristuksen paluuta Danielin kirjan profetioiden perusteella. Jeesus ei tullut näkyvästi takaisin vuonna 1844.
Adventistinen teologia ratkaisi tämän tulkitsemalla vuoden 1844 tapahtuman taivaallisessa pyhäkössä tapahtuvaksi vaiheeksi eikä Jeesuksen maanpäälliseksi paluuksi.
Tämä on mielestäni yksi adventismin historiallisesti vaikeimmista kohdista, koska siinä joudutaan arvioimaan, onko kyse aidosta profetian täyttymisestä vai jälkikäteisestä uudelleentulkinnasta.
Tätä ei ratkaista lääketieteellä tai fysiikalla, vaan historiallisen ja raamatullisen argumentoinnin avulla.
15. "Tutkikaa kaikki" – suhtautuminen tietoon
Tämä on mielestäni adventismissa ehkä aliarvostettu piirre.
Adventismi syntyi 1800-luvun Amerikassa aikana, jolloin uskonnolliset liikkeet olivat hyvin aktiivisia. Se kuitenkin rakensi vahvan koulutus- ja terveydenhuoltojärjestelmän.
Nykyään adventisteilla on esimerkiksi Loma Lindan yliopiston ympärille rakentunut laaja tutkimusjärjestelmä. Adventist Health Study on juuri tästä hyvä esimerkki.
Tässä on tietty paradoksi:
Sama liike, joka pitää kiinni joistakin tieteellisen valtavirran kanssa ristiriitaisista asioista, on samalla tuottanut erittäin arvokasta lääketieteellistä tutkimusta.
Se ei ole ristiriita, jos erotetaan:

Lue lisää

Kun laitan koko adventismin tutkimusnäytön perusteella järjestykseen
Oppi Tieteen näkökulmasta
Tupakoimattomuus 🟢 erittäin vahva
Liikunta 🟢 erittäin vahva
Kasvipainotteinen ruokavalio 🟢 vahva
Alkoholin välttäminen 🟢 vahva
Riittävä lepo ja uni 🟢 vahva
Viikoittainen sapatti/lepopäivä 🟢 järkevä, mutta lauantain erityisasemaa ei todistettu
Itsehillintä/kohtuullisuus 🟢 järkevä
Kofeiinin täydellinen välttäminen 🟡 näyttö ei tue näin jyrkkää oppia
Kuolema tiedottomana tilana 🟡 yhteensopiva joidenkin neurotieteen havaintojen kanssa, ei todistettu
Jumalan olemassaolo ⚪ tieteen ulkopuolella
Rukouksen yliluonnollinen vaikutus ⚪ ei osoitettu
Ellen Whiten jumalallinen inspiraatio ⚪ ei tieteellisesti testattavissa
eesuksen ylösnousemus ⚪ historiallis-teologinen kysymys
Jeesuksen toinen tuleminen ⚪ tulevaisuuden uskonväite
Kuuden päivän luominen muutama tuhat vuotta sitten 🔴 ristiriidassa vallitsevan luonnontieteellisen näytön kanssa
Jos adventismista riisutaan pois kysymys siitä, ovatko sen yliluonnolliset väitteet tosia, jäljelle jää yllättävän moderni elämäntapa:
älä tupakoi → älä käytä alkoholia → syö paljon kasveja → liiku → pidä paino kurissa → nuku → lepää säännöllisesti → pidä yllä yhteisöä → käytä aikaa perheelle ja mielekkäille asioille.
Juuri tästä syystä adventistien poikkeuksellisen pitkästä eliniästä on tullut niin kiinnostava tutkimuskohde. AHS-1:n aineistossa näiden useiden elämäntapatekijöiden yhdistelmä liittyi noin 10 vuoden eroon elinajanodotteessa.
Ja palatakseni alkuperäiseen kysymykseesi: lauantain sapatti on minusta erityisen mielenkiintoinen juuri tässä yhteydessä. Tiede ei anna mitään syytä ajatella, että lauantai olisi biologisesti maaginen päivä. Mutta ajatus siitä, että ihminen pakottaa itsensä kerran viikossa täydelliseen irrottautumiseen työstä, kuluttamisesta ja suorittamisesta, on yllättävän hyvin sopusoinnussa sen kanssa, mitä tiedämme palautumisesta, unesta, stressistä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Anonyymi00007 kirjoitti:

Kun laitan koko adventismin tutkimusnäytön perusteella järjestykseen
Oppi Tieteen näkökulmasta
Tupakoimattomuus 🟢 erittäin vahva
Liikunta 🟢 erittäin vahva
Kasvipainotteinen ruokavalio 🟢 vahva
Alkoholin välttäminen 🟢 vahva
Riittävä lepo ja uni 🟢 vahva
Viikoittainen sapatti/lepopäivä 🟢 järkevä, mutta lauantain erityisasemaa ei todistettu
Itsehillintä/kohtuullisuus 🟢 järkevä
Kofeiinin täydellinen välttäminen 🟡 näyttö ei tue näin jyrkkää oppia
Kuolema tiedottomana tilana 🟡 yhteensopiva joidenkin neurotieteen havaintojen kanssa, ei todistettu
Jumalan olemassaolo ⚪ tieteen ulkopuolella
Rukouksen yliluonnollinen vaikutus ⚪ ei osoitettu
Ellen Whiten jumalallinen inspiraatio ⚪ ei tieteellisesti testattavissa
eesuksen ylösnousemus ⚪ historiallis-teologinen kysymys
Jeesuksen toinen tuleminen ⚪ tulevaisuuden uskonväite
Kuuden päivän luominen muutama tuhat vuotta sitten 🔴 ristiriidassa vallitsevan luonnontieteellisen näytön kanssa
Jos adventismista riisutaan pois kysymys siitä, ovatko sen yliluonnolliset väitteet tosia, jäljelle jää yllättävän moderni elämäntapa:
älä tupakoi → älä käytä alkoholia → syö paljon kasveja → liiku → pidä paino kurissa → nuku → lepää säännöllisesti → pidä yllä yhteisöä → käytä aikaa perheelle ja mielekkäille asioille.
Juuri tästä syystä adventistien poikkeuksellisen pitkästä eliniästä on tullut niin kiinnostava tutkimuskohde. AHS-1:n aineistossa näiden useiden elämäntapatekijöiden yhdistelmä liittyi noin 10 vuoden eroon elinajanodotteessa.
Ja palatakseni alkuperäiseen kysymykseesi: lauantain sapatti on minusta erityisen mielenkiintoinen juuri tässä yhteydessä. Tiede ei anna mitään syytä ajatella, että lauantai olisi biologisesti maaginen päivä. Mutta ajatus siitä, että ihminen pakottaa itsensä kerran viikossa täydelliseen irrottautumiseen työstä, kuluttamisesta ja suorittamisesta, on yllättävän hyvin sopusoinnussa sen kanssa, mitä tiedämme palautumisesta, unesta, stressistä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lue lisää

Seuraava vielä kiinnostavampi kysymys olisi mielestäni "Miten adventismin terveysopit saattoivat syntyä jo 1800-luvulla, ennen kuin niiden biologisia mekanismeja tunnettiin?" Siinä Ellen Whiteen liittyy muutama todella hämmästyttävä ja myös kiistanalainen yksityiskohta.
Tämä on mielestäni juuri se kohta, jossa adventismin historia muuttuu todella kiinnostavaksi. Ellen Whiten terveysoppeja voi tarkastella kahdella hyvin erilaisella tavalla:
Uskovan tulkinta: hän sai 1800-luvulla Jumalalta tietoa, jota lääketiede vasta myöhemmin ymmärsi;
historiallis-kriittinen tulkinta: hän eli aikana, jolloin Amerikassa oli jo voimakas terveysreformiliike, ja hän omaksui, muokkasi ja uskonnollisti sen ajatuksia.
Kun alkuperäisiä lähteitä verrataan tähän historiaan, kuva on paljon monimutkaisempi kuin kumpikaan näistä yksinkertaisista selityksistä.
1. Ensin on korjattava yksi yleinen väärinkäsitys
Ellen White ei vuonna 1863 yhtäkkiä keksinyt kasvisruokavaliota.
1800-luvun Amerikassa oli jo ennen häntä voimakas health reform -liike. Ihmiset puhuivat esimerkiksi:
lihansyönnin vähentämisestä
alkoholin välttämisestä
tupakan haitoista
kahvin ja teen välttämisestä
liikunnasta
raittiudesta
yksinkertaisesta ruoasta
luonnollisesta elämäntavasta.
Myös adventistien omissa historiallisissa lähteissä myönnetään, että terveysreformisteja oli olemassa ennen Ellen Whitea ja että hänen kirjoituksissaan on yhtäläisyyksiä heidän teksteihinsä.
Tämä on tärkeä havainto.
Eli kysymys ei ole:
"Miten Ellen White keksi vuonna 1863 ajatuksen, ettei tupakka ole hyväksi?"
Koska sitä ajatusta ei tarvinnut keksiä. Se oli jo osa aikakauden terveysliikettä.
Sen sijaan paljon kiinnostavampi kysymys on:
"Miksi juuri Ellen Whiten kautta nämä ajatukset muodostuivat niin kokonaisvaltaiseksi elämäntapaopiksi, joka on säilynyt adventismissa tähän päivään asti?"
2. Ellen White sai ensimmäisen terveysvisionsa jo vuonna 1848
Tässä aikajana on todella mielenkiintoinen.
Adventistisen lähdeaineiston mukaan hänen ensimmäinen terveyteen liittyvä visionsa oli vuonna 1848. Siinä hän yhdisti teen, kahvin ja tupakan haitallisuuteen.
Vuonna 1863 tuli paljon laajempi terveysreformia käsittelevä näky.

Anonyymi00008 kirjoitti:

Seuraava vielä kiinnostavampi kysymys olisi mielestäni "Miten adventismin terveysopit saattoivat syntyä jo 1800-luvulla, ennen kuin niiden biologisia mekanismeja tunnettiin?" Siinä Ellen Whiteen liittyy muutama todella hämmästyttävä ja myös kiistanalainen yksityiskohta.
Tämä on mielestäni juuri se kohta, jossa adventismin historia muuttuu todella kiinnostavaksi. Ellen Whiten terveysoppeja voi tarkastella kahdella hyvin erilaisella tavalla:
Uskovan tulkinta: hän sai 1800-luvulla Jumalalta tietoa, jota lääketiede vasta myöhemmin ymmärsi;
historiallis-kriittinen tulkinta: hän eli aikana, jolloin Amerikassa oli jo voimakas terveysreformiliike, ja hän omaksui, muokkasi ja uskonnollisti sen ajatuksia.
Kun alkuperäisiä lähteitä verrataan tähän historiaan, kuva on paljon monimutkaisempi kuin kumpikaan näistä yksinkertaisista selityksistä.
1. Ensin on korjattava yksi yleinen väärinkäsitys
Ellen White ei vuonna 1863 yhtäkkiä keksinyt kasvisruokavaliota.
1800-luvun Amerikassa oli jo ennen häntä voimakas health reform -liike. Ihmiset puhuivat esimerkiksi:
lihansyönnin vähentämisestä
alkoholin välttämisestä
tupakan haitoista
kahvin ja teen välttämisestä
liikunnasta
raittiudesta
yksinkertaisesta ruoasta
luonnollisesta elämäntavasta.
Myös adventistien omissa historiallisissa lähteissä myönnetään, että terveysreformisteja oli olemassa ennen Ellen Whitea ja että hänen kirjoituksissaan on yhtäläisyyksiä heidän teksteihinsä.
Tämä on tärkeä havainto.
Eli kysymys ei ole:
"Miten Ellen White keksi vuonna 1863 ajatuksen, ettei tupakka ole hyväksi?"
Koska sitä ajatusta ei tarvinnut keksiä. Se oli jo osa aikakauden terveysliikettä.
Sen sijaan paljon kiinnostavampi kysymys on:
"Miksi juuri Ellen Whiten kautta nämä ajatukset muodostuivat niin kokonaisvaltaiseksi elämäntapaopiksi, joka on säilynyt adventismissa tähän päivään asti?"
2. Ellen White sai ensimmäisen terveysvisionsa jo vuonna 1848
Tässä aikajana on todella mielenkiintoinen.
Adventistisen lähdeaineiston mukaan hänen ensimmäinen terveyteen liittyvä visionsa oli vuonna 1848. Siinä hän yhdisti teen, kahvin ja tupakan haitallisuuteen.
Vuonna 1863 tuli paljon laajempi terveysreformia käsittelevä näky.

Lue lisää

Siinä käsiteltiin muun muassa:
lihaa
sianlihaa
alkoholia
tupakkaa
stimulanttien käyttöä
yksinkertaista ruokaa
terveyden ja hengellisen elämän yhteyttä.
Ellen White itse sanoi, ettei hän ollut opiskellut asiaa saadakseen tätä tietoa, vaan että se oli hänelle "annettu".
Ja juuri tästä alkaa väite, joka on tehnyt hänestä niin kiinnostavan hahmon:
hän olisi saanut oikeansuuntaisia terveysohjeita aikana, jolloin niiden mekanismeja ei vielä tunnettu.
3. Hämmästyttävin esimerkki: tupakka
Tässä tapauksessa hänen näkemyksensä näyttää nykyisen tiedon valossa erittäin hyvältä.
Ellen White vastusti tupakkaa jo 1800-luvun puolivälissä.
Nykyään tiedämme tietenkin, että tupakointi on yksi merkittävimmistä ehkäistävissä olevista kuoleman ja sairauksien riskitekijöistä.
Mutta tästä ei kuitenkaan seuraa, että Ellen White olisi ennustanut tupakoinnin haitat.
Hän eli aikana, jolloin tupakoinnin haitallisuudesta oli jo jonkin verran keskustelua. Toisin sanoen hän ei ollut ainoa ihminen maailmassa, joka oli päätynyt siihen johtopäätökseen.
Mutta hän teki siitä uskonnollisen elämäntapaohjeen erittäin aikaisin.
Tässä hänen ansionsa on ehkä paremminkin siinä, että hän teki terveydestä kokonaisen elämäntavan kuin siinä, että hän olisi löytänyt uuden lääketieteellisen tosiasian.

Anonyymi00009 kirjoitti:

Siinä käsiteltiin muun muassa:
lihaa
sianlihaa
alkoholia
tupakkaa
stimulanttien käyttöä
yksinkertaista ruokaa
terveyden ja hengellisen elämän yhteyttä.
Ellen White itse sanoi, ettei hän ollut opiskellut asiaa saadakseen tätä tietoa, vaan että se oli hänelle "annettu".
Ja juuri tästä alkaa väite, joka on tehnyt hänestä niin kiinnostavan hahmon:
hän olisi saanut oikeansuuntaisia terveysohjeita aikana, jolloin niiden mekanismeja ei vielä tunnettu.
3. Hämmästyttävin esimerkki: tupakka
Tässä tapauksessa hänen näkemyksensä näyttää nykyisen tiedon valossa erittäin hyvältä.
Ellen White vastusti tupakkaa jo 1800-luvun puolivälissä.
Nykyään tiedämme tietenkin, että tupakointi on yksi merkittävimmistä ehkäistävissä olevista kuoleman ja sairauksien riskitekijöistä.
Mutta tästä ei kuitenkaan seuraa, että Ellen White olisi ennustanut tupakoinnin haitat.
Hän eli aikana, jolloin tupakoinnin haitallisuudesta oli jo jonkin verran keskustelua. Toisin sanoen hän ei ollut ainoa ihminen maailmassa, joka oli päätynyt siihen johtopäätökseen.
Mutta hän teki siitä uskonnollisen elämäntapaohjeen erittäin aikaisin.
Tässä hänen ansionsa on ehkä paremminkin siinä, että hän teki terveydestä kokonaisen elämäntavan kuin siinä, että hän olisi löytänyt uuden lääketieteellisen tosiasian.

Lue lisää

4. Vielä kiinnostavampi: kasvisruoka
Tässä tulee yksi adventismin vahvimmista tapauksista.
Vuoden 1863 terveysvision jälkeen Ellen White luopui lihasta. Hän kertoi myöhemmin olleensa aikaisemmin suuri lihansyöjä ja että muutos oli aluksi vaikea. Hän kertoi terveytensä kuitenkin parantuneen.
Hän alkoi korostaa:
kasvikset + hedelmät + täysjyväviljat + yksinkertainen ruoka + kohtuullisuus.
Nykyinen ravitsemustiede ei tietenkään sano, että jokaisen täytyy olla vegetaristi.
Mutta yleinen suuntaus on huomattavan hyvin sopusoinnussa nykyisen ravitsemustieteen kanssa:
enemmän kasvikunnan tuotteita, vähemmän prosessoitua lihaa ja terveellinen kokonaisruokavalio.
Ja juuri tässä adventistit ovat myöhemmin tuottaneet erittäin mielenkiintoista tutkimustietoa omasta väestöstään.
5. Mutta sitten tulee Ellen Whiten "ennustuksissa" erittäin ongelmallinen puoli
Hän ei vain sanonut: "Syökää enemmän kasviksia."
Hän esitti myös joitakin 1800-luvun lääketieteellisiä selityksiä, jotka eivät kestä nykyistä tietoa.
Esimerkiksi vuonna 1863 hän kirjoitti sianlihan aiheuttavan muun muassa "leprosy", syöpää ja muita sairauksia.
Tässä täytyy olla tarkkana.
Se, että nykyinen tiede osoittaa sianlihan väärin säilytettynä tai käsiteltynä voivan aiheuttaa infektioriskejä, ei tarkoita, että Ellen Whiten esittämä mekanismi olisi ollut tieteellisesti oikea.
Sama koskee hänen aikansa käsitteitä kuten "poisonous animal food" ja "cancerous humors".
Nykyinen lääketiede ei käytä näitä mekanismeja.
Tämä on tärkeä vastapaino väitteelle:
"Ellen White tiesi lääketieteelliset asiat ennen tiedettä."
Ei kokonaisuudessaan.
Hänellä oli sekä erittäin järkeviä terve
6. Ja sitten tulee ehkä kaikkein kiistanalaisin asia: lähteet
Tämä on Ellen White -tutkimuksen suuri kiistakysymys.
Historiallisessa tutkimuksessa on löydetty hänen kirjoitustensa ja aikaisempien terveysreformistien tekstien välisiä yhtäläisyyksiä.
Adventtikirkon omatkin lähteet myöntävät, että hänen kirjoituksissaan on tällaisia rinnakkaisuuksia. Ne myös myöntävät, että hän ja James White vierailivat vuonna 1864 James C. Jacksonin johtamassa terveyslaitoksessa New Yorkissa ja saivat siellä tietoa terveysreformista.
Tämä on erittäin merkittävä tieto.
Koska Ellen Whiten 1863 terveysvisio oli jo tapahtunut ennen vuoden 1864 vierailua, vierailu ei selitä kaikkea.
Mutta se osoittaa, että myöhempi Ellen White ei ollut eristettynä lääketieteellisestä ja terveysreformistisesta keskustelusta.
7. Vielä vaikeampi kysymys: plagiointi
Tässä kannattaa välttää sekä adventistista puolustelua että vastapuolen kärjistystä.
Historiallinen tutkimus on osoittanut, että Ellen White käytti muiden kirjoittajien tekstejä, joskus hyvinkin läheisesti.

Anonyymi00010 kirjoitti:

4. Vielä kiinnostavampi: kasvisruoka
Tässä tulee yksi adventismin vahvimmista tapauksista.
Vuoden 1863 terveysvision jälkeen Ellen White luopui lihasta. Hän kertoi myöhemmin olleensa aikaisemmin suuri lihansyöjä ja että muutos oli aluksi vaikea. Hän kertoi terveytensä kuitenkin parantuneen.
Hän alkoi korostaa:
kasvikset hedelmät täysjyväviljat yksinkertainen ruoka kohtuullisuus.
Nykyinen ravitsemustiede ei tietenkään sano, että jokaisen täytyy olla vegetaristi.
Mutta yleinen suuntaus on huomattavan hyvin sopusoinnussa nykyisen ravitsemustieteen kanssa:
enemmän kasvikunnan tuotteita, vähemmän prosessoitua lihaa ja terveellinen kokonaisruokavalio.
Ja juuri tässä adventistit ovat myöhemmin tuottaneet erittäin mielenkiintoista tutkimustietoa omasta väestöstään.
5. Mutta sitten tulee Ellen Whiten "ennustuksissa" erittäin ongelmallinen puoli
Hän ei vain sanonut: "Syökää enemmän kasviksia."
Hän esitti myös joitakin 1800-luvun lääketieteellisiä selityksiä, jotka eivät kestä nykyistä tietoa.
Esimerkiksi vuonna 1863 hän kirjoitti sianlihan aiheuttavan muun muassa "leprosy", syöpää ja muita sairauksia.
Tässä täytyy olla tarkkana.
Se, että nykyinen tiede osoittaa sianlihan väärin säilytettynä tai käsiteltynä voivan aiheuttaa infektioriskejä, ei tarkoita, että Ellen Whiten esittämä mekanismi olisi ollut tieteellisesti oikea.
Sama koskee hänen aikansa käsitteitä kuten "poisonous animal food" ja "cancerous humors".
Nykyinen lääketiede ei käytä näitä mekanismeja.
Tämä on tärkeä vastapaino väitteelle:
"Ellen White tiesi lääketieteelliset asiat ennen tiedettä."
Ei kokonaisuudessaan.
Hänellä oli sekä erittäin järkeviä terve
6. Ja sitten tulee ehkä kaikkein kiistanalaisin asia: lähteet
Tämä on Ellen White -tutkimuksen suuri kiistakysymys.
Historiallisessa tutkimuksessa on löydetty hänen kirjoitustensa ja aikaisempien terveysreformistien tekstien välisiä yhtäläisyyksiä.
Adventtikirkon omatkin lähteet myöntävät, että hänen kirjoituksissaan on tällaisia rinnakkaisuuksia. Ne myös myöntävät, että hän ja James White vierailivat vuonna 1864 James C. Jacksonin johtamassa terveyslaitoksessa New Yorkissa ja saivat siellä tietoa terveysreformista.
Tämä on erittäin merkittävä tieto.
Koska Ellen Whiten 1863 terveysvisio oli jo tapahtunut ennen vuoden 1864 vierailua, vierailu ei selitä kaikkea.
Mutta se osoittaa, että myöhempi Ellen White ei ollut eristettynä lääketieteellisestä ja terveysreformistisesta keskustelusta.
7. Vielä vaikeampi kysymys: plagiointi
Tässä kannattaa välttää sekä adventistista puolustelua että vastapuolen kärjistystä.
Historiallinen tutkimus on osoittanut, että Ellen White käytti muiden kirjoittajien tekstejä, joskus hyvinkin läheisesti.

Lue lisää

Esimerkiksi hänen myöhemmissä kirjoituksissaan on osoitettu yhtäläisyyksiä 1800-luvun terveysreformistien teksteihin. Adventistien omissa lähteissä tämä ongelma käsitellään nykyään avoimesti.
Tämä ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita:
"Kaikki hänen visionsa olivat plagiointia."
Se olisi aivan liian suuri johtopäätös.
Historiallisesti paljon järkevämpi kysymys on:
Kuinka suuri osa hänen ajatuksistaan oli hänen omaa uskonnollista tulkintaansa, kuinka suuri osa aikakauden yleistä terveysajattelua ja kuinka paljon hän käytti muiden kirjoittajien tekstejä?
Siitä voidaan väitellä, mutta lähteiden käyttöä ei enää ole mielekästä kiistää.
8. Erityisen kiinnostava on hänen suhtautumisensa sianlihaan
Tässä tapahtuu jotakin, mikä on mielestäni koko Ellen White -historian kiinnostavimpia yksityiskohtia.
Vuonna 1858 hän moitti adventisteja, jotka tekivät sianlihan syömisestä seurakunnassa ratkaisevan uskonkysymyksen.
Hän sanoi käytännössä:
Jos Jumala todella haluaa kansansa luopuvan sianlihasta, hän kyllä opettaa sen aikanaan. viisi vuotta myöhemmin, vuonna 1863, hän sai terveysvision, jossa sianliha tuomittiin.
Adventistinen tulkinta on:
Jumala ei ollut vielä ilmoittanut asiaa vuonna 1858. Vuonna 1863 ilmoitus tuli.
Kriittinen historioitsija voisi sanoa:
Hänen oma näkemyksensä kehittyi viiden vuoden aikana samaan aikaan kun ympäröivä terveysreformiliike vahvistui.
Tämä on hyvä esimerkki siitä, miten sama historiallinen aineisto voidaan tulkita kahdella tavalla.
9. Ja tässä on mielestäni kaikkein rehellisin johtopäätös
Kun asiaa tarkastellaan ilman ennakkopäätöstä Ellen Whiten puolesta tai vastaan, saadaan tällainen kuva:
Hänen parhaat terveysnäkemyksensä
olivat usein hämmästyttävän hyviä.
Esimerkiksi:
tupakasta luopuminen
alkoholin välttäminen
kasvipainotteinen ruokavalio
iikunta
lepo
kohtuullisuus
yksinkertainen ravinto
terveellisen elämäntavan kokonaisuus.
Monet näistä ovat nykyään lääketieteellisesti erittäin hyvin perusteltuja.
Mutta hänen "yliluonnollisen tietonsa" todisteeksi ne eivät vielä riitä.
Koska:
1. monet ideat olivat jo liikkeellä 1800-luvun terveysreformissa;
2. Ellen White käytti muiden kirjoittajien ajatuksia ja tekstejä;
3. osa hänen lääketieteellisistä selityksistään oli aikansa käsitysten mukaisia eikä nykyisen tieteen mukaisia;
4. hän teki myös myöhemmin joitakin väitteitä, jotka eivät ole osoittautuneet erityisen vakuuttaviksi.

Anonyymi00011 kirjoitti:

Esimerkiksi hänen myöhemmissä kirjoituksissaan on osoitettu yhtäläisyyksiä 1800-luvun terveysreformistien teksteihin. Adventistien omissa lähteissä tämä ongelma käsitellään nykyään avoimesti.
Tämä ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita:
"Kaikki hänen visionsa olivat plagiointia."
Se olisi aivan liian suuri johtopäätös.
Historiallisesti paljon järkevämpi kysymys on:
Kuinka suuri osa hänen ajatuksistaan oli hänen omaa uskonnollista tulkintaansa, kuinka suuri osa aikakauden yleistä terveysajattelua ja kuinka paljon hän käytti muiden kirjoittajien tekstejä?
Siitä voidaan väitellä, mutta lähteiden käyttöä ei enää ole mielekästä kiistää.
8. Erityisen kiinnostava on hänen suhtautumisensa sianlihaan
Tässä tapahtuu jotakin, mikä on mielestäni koko Ellen White -historian kiinnostavimpia yksityiskohtia.
Vuonna 1858 hän moitti adventisteja, jotka tekivät sianlihan syömisestä seurakunnassa ratkaisevan uskonkysymyksen.
Hän sanoi käytännössä:
Jos Jumala todella haluaa kansansa luopuvan sianlihasta, hän kyllä opettaa sen aikanaan. viisi vuotta myöhemmin, vuonna 1863, hän sai terveysvision, jossa sianliha tuomittiin.
Adventistinen tulkinta on:
Jumala ei ollut vielä ilmoittanut asiaa vuonna 1858. Vuonna 1863 ilmoitus tuli.
Kriittinen historioitsija voisi sanoa:
Hänen oma näkemyksensä kehittyi viiden vuoden aikana samaan aikaan kun ympäröivä terveysreformiliike vahvistui.
Tämä on hyvä esimerkki siitä, miten sama historiallinen aineisto voidaan tulkita kahdella tavalla.
9. Ja tässä on mielestäni kaikkein rehellisin johtopäätös
Kun asiaa tarkastellaan ilman ennakkopäätöstä Ellen Whiten puolesta tai vastaan, saadaan tällainen kuva:
Hänen parhaat terveysnäkemyksensä
olivat usein hämmästyttävän hyviä.
Esimerkiksi:
tupakasta luopuminen
alkoholin välttäminen
kasvipainotteinen ruokavalio
iikunta
lepo
kohtuullisuus
yksinkertainen ravinto
terveellisen elämäntavan kokonaisuus.
Monet näistä ovat nykyään lääketieteellisesti erittäin hyvin perusteltuja.
Mutta hänen "yliluonnollisen tietonsa" todisteeksi ne eivät vielä riitä.
Koska:
1. monet ideat olivat jo liikkeellä 1800-luvun terveysreformissa;
2. Ellen White käytti muiden kirjoittajien ajatuksia ja tekstejä;
3. osa hänen lääketieteellisistä selityksistään oli aikansa käsitysten mukaisia eikä nykyisen tieteen mukaisia;
4. hän teki myös myöhemmin joitakin väitteitä, jotka eivät ole osoittautuneet erityisen vakuuttaviksi.

Lue lisää

Mutta yksi asia jää todella mielenkiintoiseksi
Vaikka yksittäisten väitteiden "ennustaminen" ei ole vakuuttava todiste jumalallisesta inspiraatiosta, Ellen Whiten elämäntapaoppi muodostaa kokonaisuuden, joka on osoittautunut poikkeuksellisen toimivaksi.
Ja juuri tässä adventistien oma tutkimus tekee asiasta vielä kiinnostavamman.
Adventist Health Study ei lähtenyt liikkeelle siitä, että "todistetaan Ellen White oikeaksi". Sen sijaan tutkittiin käytännössä, mitä tapahtuu ihmisille, jotka noudattavat tätä elämäntapaa vuosikymmeniä.
Ja tulokset ovat olleet todella kiinnostavia.
Siksi seuraava askel olisi mielestäni kaikkein kiinnostavin: otetaan Ellen Whiten noin vuoden 1863 terveysnäkemys kohta kohdalta ja verrataan sitä siihen, mitä lääketiede tiesi vuonna 1863 ja mitä tiedämme vuonna 2026.
Siinä voidaan tehdä esimerkiksi tällainen taulukko:
Ellen White 1863 → mitä hän väitti → mitä 1860-luvulla tiedettiin → mitä nykyinen lääketiede sanoo → osuiko hän oikeaan vai ei.
Se antaisi paljon paremman vastauksen siihen, oliko kyse poikkeuksellisesta profeetallisesta tiedosta vai erittäin taitavasta 1800-luvun terveysreformista, joka sisälsi sekä osumia että virheitä.

No sinulla ei kyllä ole mitään järkevää sanottavaa.

Paavalia ei saa taaskaan herjata!

Piäset varmaan taevaaseen.

Paavalia herjaavaan harhaoppiin se perustuu.

Pakanoiden apostoli antoi piupaut sapatille.

Ja moni muu julma diktaattori on ollut ja on vegetaristi. Eivät syö eläimen lihaa, koska ovat itse eläimiä, sikoja.

Ihmisen kirjoittama teksti sisältää yleensä pieniä rytmisiä epäsymmetrioita.
Aloituksessa oli vain yksi lähes kokonaan tekoälyn tekemä lause, mutta sitäkin oli muokattu aiheeseen sopivaksi jälkikäteen.

Miksi tekoäly usein lisää varauksia?

1. Mallin varovaisuus: Generatiiviset mallit on koulutettu välttämään kategorisia väitteitä, koska ne eivät voi tarkistaa faktoja reaaliajassa.

2. Vastuullisuusrajat: Erityisesti terveys, laki, politiikka ja raha ovat alueita, joissa malli lisää varauksia automaattisesti.

3. Kielimallin luonne: Malli ei “tiedä” asioita, vaan ennustaa todennäköisiä sanoja. Siksi se ei voi väittää varmuutta samalla tavalla kuin ihminen.

Sitä vaan kysyn, että miksi Jeesus ei ole vieläkään palannut eikä palaamassakaan ? Jos hän tulee suuressa kirkkaudessaan jostain avaruuksien äärestä, niin senhän pitäisi jo alkaa näkymään nykyajan huippu tehokkailla kaukoputkilla tai mitä peilaus laitteita ne paremmin sanottuna ovat.
Yhdestä asiasta voimme kaikki niin uskovat kuin uskottoamatkin olla samaa mieltä, eli että kaikkeen on olemassa luonnollinen selitys, eli mitään yliluonnollsita ei ole olemassa. Lukekaa esim., Tieteen Kuvalehteä, joissa käsitellään koko ajan avruuden ja maailmankaikkeuden rakenteita ja mitä sieltä pikkuhiljaa koko ajan selviää lisää. Maailmankaikkeuden rajat ovat äärimmäisen suuria, niin kuvitteletteko adventistit tosiaan niin lapsenomaisesti, että Jeesus kulkee avaruudessa valoa paljon, paljon nopeammin, mikä on hidas liike avaruudessa. Mitään yliluonnollista selitystä ei tiede ole Jeesuksen ylösnousemukseen ja taivaaseen menosta todennut, kuin vain, että nämä ovat keksittyjä tarinoita.

Anonyymi00029 kirjoitti:

Sitä vaan kysyn, että miksi Jeesus ei ole vieläkään palannut eikä palaamassakaan ? Jos hän tulee suuressa kirkkaudessaan jostain avaruuksien äärestä, niin senhän pitäisi jo alkaa näkymään nykyajan huippu tehokkailla kaukoputkilla tai mitä peilaus laitteita ne paremmin sanottuna ovat.
Yhdestä asiasta voimme kaikki niin uskovat kuin uskottoamatkin olla samaa mieltä, eli että kaikkeen on olemassa luonnollinen selitys, eli mitään yliluonnollsita ei ole olemassa. Lukekaa esim., Tieteen Kuvalehteä, joissa käsitellään koko ajan avruuden ja maailmankaikkeuden rakenteita ja mitä sieltä pikkuhiljaa koko ajan selviää lisää. Maailmankaikkeuden rajat ovat äärimmäisen suuria, niin kuvitteletteko adventistit tosiaan niin lapsenomaisesti, että Jeesus kulkee avaruudessa valoa paljon, paljon nopeammin, mikä on hidas liike avaruudessa. Mitään yliluonnollista selitystä ei tiede ole Jeesuksen ylösnousemukseen ja taivaaseen menosta todennut, kuin vain, että nämä ovat keksittyjä tarinoita.

Lue lisää

Sandaalit savuaa ja mekko hulmuaa kun Jeesus saapuu pilvessä.
Kun on vetänyt pilveä 2000 vuotta, niin siinä kyllä ajantajukin katoaa.