Tuolta toisesta ketjusta heräsi mieleeni mieleeni seuraava kysymys ... miten määrittelisit käsitteen "toyboy"? Ei nyt lähdetä turhaan pohtimaan sitä onko kyseessä loukkaava käsite, kuinka loukkaava se on , ketä se loukkaa tmv. Kysymykseni on nimenomaan se miten määrittelisit tuon, kun sitä sinulta kysyttäisiin? Onko kyseessä kyseessä puhtaasti seksiin liittyvä käsite, vai liittyykö tuohon mielestäsi aina myös taloudellinen tai jotenkin muuten valta-asema? Liittykö "toy-" käsite aina ikään? Onko olemassa naispuolista "toygirliä" ja eroaako hänen asemansa jotenkin toyboysta? Onko vaikkapa nuorempi puoliso mielestäsi aina toy-, vai onko hän ikinä toy, jos niin milloin hänet voisi sellaiseksi määrittää? Entä sitten tuo sugar-? Onko sugar toyn "rahoittaja", vai ovatko toy- ja sugar- mielestäsi täysin erilaiset kuviot? Palstalla kovasti pinnalla olleen tuoreen esimerkin mukaan ... onko Hjallis vaimonsa sugaraddy ja onko hänen vihitty vaimonsa vain toy? Jollei, niin missä kohtaa tämä erottautuminen tapahtuu?
Kun olen seurannut monien miesten reaktioita tämän aiheen tiimoilta, niin olen aina päätynyt ajattelemaan roomalaisten käsitettä miehisyydestä, virtus. Roomalaisethan eivät esimerkiksi oikeastaan tunteneet lainkaan homoseksuaalisuuden käsitettä, vaan kaikki miesten keskinäisetkin suhteet käsiteltiin miehisyyden käsitteen kautta. Vapaa kansalainen (joka oli aina mies) ei saanut olla seksuaalisuudessaan koskaan passiivinen osapuoli, myöskään suhteessaan naiseen. Jos vapaa kansalainen oli passiivinen osapuoli seksissä, hän menetti virtuksensa. Miesten välinen seksuaalinen kanssakäyminen oli kuitenkin täysin ok, jos toinen osapuoli oli alempiarvoinen, ei vapaa kansalainen, vaikkapa orja. Miespuolinen orja oli täysin vapaata riistaa, erityisesti teini-ikäiset pojat, kunhan vapaa kansalainen ei vain alistunut passiiviseen asemaan seksuaalisessa suhteessaan tuohon miespuoliseen orjaan. Miespuolisen orjan taas oli täysin ok antaa itsensä vapaan kansalaisen käyttöön, sillä hänellä ei ollut virtusta, joka menettää. Palaten alkuperäiseen kysymykseeni, tuleeko miehestä toy-, jos hän antautuu saalistettavaksi ja näin ollen menettää "miehisyytensä"? Jos mies on suhteen aloittava osapuoli, voiko hän edes olla toy-? Entä miten tuo menee naisella?
Kun olen seurannut monien miesten reaktioita tämän aiheen tiimoilta, niin olen aina päätynyt ajattelemaan roomalaisten käsitettä miehisyydestä, virtus. Roomalaisethan eivät esimerkiksi oikeastaan tunteneet lainkaan homoseksuaalisuuden käsitettä, vaan kaikki miesten keskinäisetkin suhteet käsiteltiin miehisyyden käsitteen kautta. Vapaa kansalainen (joka oli aina mies) ei saanut olla seksuaalisuudessaan koskaan passiivinen osapuoli, myöskään suhteessaan naiseen. Jos vapaa kansalainen oli passiivinen osapuoli seksissä, hän menetti virtuksensa. Miesten välinen seksuaalinen kanssakäyminen oli kuitenkin täysin ok, jos toinen osapuoli oli alempiarvoinen, ei vapaa kansalainen, vaikkapa orja. Miespuolinen orja oli täysin vapaata riistaa, erityisesti teini-ikäiset pojat, kunhan vapaa kansalainen ei vain alistunut passiiviseen asemaan seksuaalisessa suhteessaan tuohon miespuoliseen orjaan. Miespuolisen orjan taas oli täysin ok antaa itsensä vapaan kansalaisen käyttöön, sillä hänellä ei ollut virtusta, joka menettää. Palaten alkuperäiseen kysymykseeni, tuleeko miehestä toy-, jos hän antautuu saalistettavaksi ja näin ollen menettää "miehisyytensä"? Jos mies on suhteen aloittava osapuoli, voiko hän edes olla toy-? Entä miten tuo menee naisella?
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.