Mieheni ei halua kihloohin kanssani. Sanoo vaan aina että ei vielä, ei vielä ja että hääpäivä pitää samalla päättää. Itse pidän kihlausta seuravaana askeleena suhteessa enkä näe välttämättömänä päättää hääpäivästä samaan aikaan. Tunnen itseni tyhmäksi ja ettei minua haluta oikeasti. Tunne kalvaa minua; jos mies tietää sydämessään että en olisikaan hänelle se oikea?! Miten minun tulisi toimia?? Olen puhunut hänelle kyllä asiasta, mutta..
Mies ei halua,,
Kuis se näin?
5899
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Ilmeisesti tämä mies ei ole sinulle "se oikea". Jos olisi niin tahtoisi kihloihin ja näyttää sitoutumisensa. Nyt ei ole varma haluaako ja mitä haluaa. Mieti sitä.
Höh... harvoilla pareilla tulee molemmilla samana päivänä mieleen, että "nyt olen valmis". Jos toinen ei ole ehtinyt asiaa miettiäkään, myöntyminen voisi olla jopa loukkaavan kevytmielistä.
Ei se, että mies haluaa vielä miettiä, tarkoita, etteikö hän voisi olla se oikea. Maailmaan ääriin asti ei kannata odotella, mutta ei pidä hätäilläkään. Jos joka pari eroaisi kun ensimmäinen kihlausvihjaisu tai kosinta menisi metsään, avioitujat vähenisivät huimasti. Jos taas kaikki miettisivät tarkkaan mitä ja mihin vastaavat, kihlautuneista suurempi prosentti päätyisi alttarille (tai maistrattiin).
Olen itse ollut samassa tilanteessa kuin keskustelun aloittaja. Eikä se hauskaa ollut. Itse taisin ottaa kihlauksen ensimmäistä kertaa leikillään puheeksi 2 vuoden seurustelun jälkeen, vakavissaan 4 vuoden. Kihlauduimme sitten 6-vuotispäivänämme. Mies ei ollut varma, mietti ja epäröi, minua se loukkasi älyttömästi. Mutta ajattelin, että parempi että miettii nyt tarkkaan, kuin että jättää miettimisen 10 vuoden päähän. Nyt on avioelämää 9 vuotta takana, eikä mitään epävarmaa! Mies oli ja on hyvin oikea.
Olen sitä mieltä, että miehesi on oikeilla jäljillä. Ei kihlaus merkitse samaa kuin ennen vanhaan. Sillä ei ole laissa sijaa. Näkeehän tuon kun monet menee kihloihin, erotetaan, otetaan uusi, muutetaan yhteen, mennään kihloihin, erotaan, otetaan kolmas ja taas avoliittoon jne...Ei ole tarkoituskaan avioitua. Kunnioita miehesi päätöstä ja kihlaudu vasta kun hääpäivästä sovitte. Eli kun olette menossa naimisiin vasta sitä ennen on hyvä kihlautua.
Niin... annapas oman esimerkin. Mentiin kihloihin muutaman kuukauden seurustelun jälkeen ja siitä on 3 vuotta ja kummallakin takana yksi avioliitto.
Toki kosin jokunen viikko takaperin, mutta siihen kyllä pitää olla ihan oikeasti valmis, eikä vain naisen miellyttämisen takia. Monta riitaa tai siipan suuttumusta on tullut jo senkin takia, kun "ei olla naimisissa" eli siitä tulee seuraava hankaluus sinulle.
Eli anna vain ajan kulua, kyllä mies ottaa asian esille ja ainakaan minua ei "kiristäminen" yhtään auttanut :-)
anna aikaa teille, ei kande hosua asioilla... suhde on maratooni eikä pikajuoksu, tai ainakin pitäisi olla. Jos hän ei halua kihloihin niin anna aikaa hänelle miettiä, miksi sinun pitää haluta kihloihin(?) etkö usko muuten rakkauteen(?) voi rakastaa ilman sormustakin. Tämä nytten on yhden nuorenmiehen mielipide asiasta.