Miksi kansalaiset pelkäävät yhteiskunnan romahtamista

Mikä ajaa ihmisiä kohti äärimäistä selviytymisstrategiaa ja keplottelua irto verojen maksamisesta ja veloista. Tarviiko Suomi veronmaksajia?

""Ei ole lupaa tuoda vauvaa tähän maailmaan"

Joukko nuoria, koulutettuja kaupunkilaisia pelkää yhteiskunnan romahdusta. He harjoittelevat jo elämää ilman kauppoja, palkkatyötä ja vessapaperia."

Tässä referaatti HS:n artikkelista.

Valtimon entisessä kunnassa sijaitsevalla Omavaraopistolla joukko nuoria, koulutettuja aikuisia opettelee elämää ilman monimutkaista teknologiaa. Aamupuuro syödään itse vuolluilla puulusikoilla, pyykki pestään käsin ja ulkohuussissa käytetään sammalta. Kyse on pyrkimyksestä varautua tulevaisuuteen, jossa tavallinen arki ja yhteiskunnan rakenteet saattavat pettää.
Pelko ilmastokriisistä ja hitaasta romahduksesta
Taustalla vaikuttavat huoli ilmastokriisistä ja luonnonvarojen ylikulutuksesta. Vuoden 2018 IPCC-raportin jälkeen 31-vuotias sosionomi Ulla Lilja koki, ettei hänellä ole lupaa tuoda lasta maailmaan, joka on menossa niin kamalaan suuntaan. Hän pitää todennäköisenä, että yhteiskunnan rakenteet muuttuvat täysin seuraavan 50 vuoden aikana.
Opistolla ajatellaan, että romahdus ei tapahdu yhtäkkisesti elokuvien tapaan, vaan hitaasti vuosi vuodelta. 36-vuotias taiteilija Juska Ojajärvi kuvailee kriisien jo nakertavan yhteiskuntia niukkuuden, nälänhädän ja konfliktien muodossa. Huoli on yhteiskunnassa laajaa: Sitran tulevaisuusbarometrissa yli 60 prosenttia suomalaisista suhtautui ihmiskunnan tulevaisuuteen pessimistisesti – etenkin 25–34-vuotiaat.
Ympäristöaktivisteja ja askeettisempaa arkea
Kurssilaiset eivät ole sattumanvarainen ryhmä. Monet heistä ovat koulutettuja kaupunkilaisia, joilla on taustaa esimerkiksi Elokapinassa. Heitä yhdistää käsitys siitä, että nykyinen talousjärjestelmä perustuu kestämättömään kulutukseen ja fossiilienergiaan.
Kainuun opiston kanssa järjestettävä kurssi kestää huhtikuusta lokakuulle ja maksaa noin 3 500 euroa. Arki koostuu konkreettisista omavaraisuustaidoista:
Kasvimaan hoitamisesta ja perunoiden multaamisesta
Pajukorien punonnasta ja polttopuiden kantamisesta
Rakentamisesta, esineiden korjaamisesta ja virtsan kierrättämisestä lannoitteeksi.
Moni hakeutuu opistolle myös kyseenalaistaessaan perinteisen työelämän. Tietotekniikkaa opiskellut Anni Virtanen, 26, haki paikkaa heikon työllisyystilanteen ja synkän tulevaisuudennäkymän vuoksi. Biologi Tuomas Lilleberg, 35, puolestaan halusi kokeilla askeettisempaa elämää ja kuvailee opistoa "eläväksi museoksi", jossa kokeillaan 200 vuoden takaisia toimivia keinoja.
Ristiriita nykyajan saavutusten kanssa
Täydelliseen omavaraisuuteen ei pyrkimyksestä huolimatta ylletä edes opistolla: ruokaa täydennetään kaupasta ja sähköä käytetään säästeliäästi. Kurssilaiset tunnistavat myös omavaraisuusihanteen ja nykyajan saavutusten välisen ristiriidan. Vaikka talouskasvu tuhoaa luontoa, nykyjärjestelmä on tuonut mukanaan myös lääketieteellisiä ja teknologisia edistysaskeleita, kuten isorokon hävittämisen.
Kurssilaisten mielestä teknologia ei ole itsessään pahaa, mutta ekologisen kestävyyden tulisi olla kaiken ytimessä. Omavaraisuuden opettelu on heille keino minimoida muille aiheutettu kärsimys ja etsiä vaihtoehtoa fossiiliriippuvaiselle elämäntavalle.