Roomalaiskirjeen alkusanat
tekivät kerralla selväksi
Jumalan Evankeliumin.
Hyvän Sanoman siitä,
kuinka Jumala
ja Hänen Vanhurskautensa
ilmenee meissä
Hänen omissaan.
Mutta sitten alkusanojen jälkeen
niin seesteinen rullaus kiskoilla
päättyi heräämiseen
karmeisiin synnin maisemiin.
Meille näytettiin,
minkälainen on
jumalaa vailla oleva ihminen.
Ikkunasta näkyi
Jumalan Vanhurskauden sijasta
ihmisten vääryys.
Tulimme kerralla tietoisiksi siitä,
että synti eli vääryys
on Vanhurskauden vastakohta.
Ja vääryyttä kohtaa tuomio.
Vanhurskaus ja vääryys
ovat oikeastaan oikeudellisia termejä.
Voitaisiin puhua
oikeamielisyydestä ja väärämielisyydestä.
Kun ihminen on ottanut uskon kautta
vastaan Jumalan Sanan
Jeesuksessa Kristuksessa,
niin ihminen on saanut sisimpäänsä
Jumalan Vanhurskauden
eli Jumalan oikeamielisyyden.
Silloin ihminen elää uskosta uskoon
Jumalan Vanhurskaudessa
uskoen eli luottaen Jumalan Sanaan.
Ihiminen,
joka ei elä uskonkuuliaisuudessa
Jumalan Sanaa kohtaan,
elää väärämielisyydessä
ja heijastaa sitä vääryyttä,
mikä alunperin oli syntynyt
kaikkein ihanimman
ja korkea-arvoisimman
kerubin sydämessä.
Kysymyksessä oli ylpeys:
Minä saan istua missä haluan,
enkä halua istua
alempana kuin Jumala.
Ensimmäinen ihmispari
meni lankaan.
Ja vielä tänäkin päivänä
ylpeys tulee esiin kuin
kansalaisoikeutena,
jota marssein vaaditaan.
Sen sijaan ne,
jotka haluavat palvoa Jumalaa
ja olla kuuliaisia Sanalle,
ovat tuomittavina.
Jo ensimmäinen ihmispari
sai lupauksen Jumalalta,
että Vaimon Siemen
tulee pelastamaan
pahan valtaan joutuneen
luomakunnan.
Tämän toteutumisen estämiseksi
paholainen päätti saastuttaa
kaiken ihmissiemenen.
Langenneet Jumalan pojat
yhtyivät ihmisten tyttäriin.
Vedenpaisumus pelasti
viime hetkellä
luomakunnan täystuholta.
Vielä paholainen sai
pelastetun ihmiskunnan
lankeamaan uskonnon kautta
paholaisen palvontaan.
Ja tämä prosessi on edelleen käynnissä,
vaikka silloin Jumala hajotti ihmiset
ympäri maailman
Baabelin tornia rakentamasta.
Jumalan kansa oli saanut alkunsa
uskon isä Aabrahamin myötä.
Aabraham ja Saara eivät vielä
olleet saaneet luvattua lasta.
Loot eli vaarallisilla maisemilla.
Jumalan pitkämielisyys odotti
viime sekunneille saakka.
Ja sitten oli pakko pelastaa ihmiskunta
antamalla sataa tulta ja tulikiveä
Sodoman ja Gomorran ylle.
Sitten alkoi hiljalleen
Jumalan lupauksen täyttyminen.
Saara synnytti Iisakin.
Jumala tarvitsi yhden kansan,
jonka kautta voisi tuoda Pelastajan
maailmaan.
Ja niin Jumala oli kutsunut
epäjumalan palvonnan keskeltä
Abramin.
Ja Aabram sai sitten nimekseen Aabraham.
Korkeasta isästä tuli siis
monien tai paljouden isä.
ja Aabrahamin pojanpoika
sai nimekseen Jaakob,
joka muuttui sitten nimeksi Israel.
Pettäjästä tuli Jumalan ruhtinas.
Maailmaan oli syntynyt
Jumalan kansa. Ruhtinaskansa.
Jo sen esi-isää Aabrahamia
heettiläiset nimittivät
Jumalan ruhtinaaksi.
Ja Jumala antoi lakinsa tuolle kansalle.
Tämä laki oli ankara,
mutta se pelasti
Jumalan ruhtinaskansan tuhoutumasta.
Laki varjeli ja holhosi
tätä yhtä kansaa niskurikansaa
synniltä siinä määrin,
että Jumala saattoi tuoda
oman Poikansa sen kautta maailmaan.
Israelin kansalle annettu laki
siis varjeli sen
täydeltä jumalattomuudelta.
Laki tuomitsi sen rikkojat ankarasti.
Kuitenkin lain ydin jäi tavoittamatta.
Rakkaus oli vaihtunut ylpeydeksi.
Jumalan palvelus
uskonnollisiksi menoiksi.
Ja niin laki,
joka ensin pelasti Israelin kansan
täystuholta,
olikin tullut ansaksi,
joka johti Jumalan kansan
samaan ylpeyteen
pakanakansojen rinnalla
kuin mihin Lucifer lankesi
muiden Jumalan tähtien rinnalla.
Laki (Room 2:17-29)
15
66
Vastaukset 15
"Mutta jos sinä kutsut itseäsi
juutalaiseksi ja luotat lakiin
ja Jumala on sinun kerskauksesi
ja tunnet hänen tahtonsa
ja,
opetettuna laissa,
tutkit, mikä parasta on,
ja luulet kykeneväsi olemaan
sokeain taluttaja,
pimeydessä olevien valkeus,
ymmärtämättömien kasvattaja,
alaikäisten opettaja,
sinulla kun laissa on
tiedon ja totuuden muoto:
niin sinäkö,
joka toista opetat,
et itseäsi opeta;
joka julistat,
ettei saa varastaa,
itse varastat;
joka sanot,
ettei saa tehdä huorin,
itse teet huorin;
joka kauhistut
epäjumalia,
kuitenkin olet
temppelin ryöstäjä;
joka laista kerskaat,
häväiset lainrikkomisella
Jumalaa?
Sillä
'teidän tähtenne
Jumalan nimi tulee pilkatuksi
pakanain seassa',
niinkuin kirjoitettu on."
(Room 2:17-24)
Laki oli jäänyt lihan tasolle.
"Ympärileikkaus kyllä on hyödyllinen,
jos sinä lakia noudatat;
mutta jos olet lainrikkoja,
niin sinun ympärileikkauksesi
on tullut ympärileikkaamattomuudeksi."
(Room 2:25)
Ulkoisesti näytti siltä,
että he olivat Jumalan kansa
lakipykälineen.
Mutta sydän ei ollutkaan ympärileikattu.
Se oli yhtä ylpeä kuin Luciferilla.
Kun sen sijaan,
laista tietämättömät pakanat
noudattivat heidän sydämeensä
kirjoitettua Jumalan lakia,
ja olivat näin
ilman ulkoista ympärileikkausta
ympärileikatut sydämeltä.
"Jos siis ympärileikkaamaton
noudattaa lain säädöksiä,
eikö hänen
ympärileikkaamattomuutensa
ole luettava
ympärileikkaukseksi?"
(Room 2:26)
Ja tätä asiaa
kiihkouskonnolliset juutalaiset
eivät millään tahtoneet ymmärtää.
Vaikka olivat tulleet
Jeesukseen uskoviksi
he tahtoivat edelleen,
että pakanatkin noudattaisivat
Israelin kansalle annettua
ympärileikkaussäädöstä.
Vaikka pakanauskovat olivat
jo suoraan päässeet
ympärileikkauksen päämäärään,
johon juutalaiset eivät olleet päässeet
lihan ympärileikkauksella.
”Ja luonnostaan ympärileikkaamaton,
joka täyttää lain,
on tuomitseva sinut,
joka lainkirjaiminesi
ja ympärileikkauksinesi
olet lainrikkoja”
(Room 2:27)
Siis todellista Jumalan kansaa
ovatkin sydämeltä ympärileikatut.
”Sillä ei se ole juutalainen,
joka vain ulkonaisesti on juutalainen,
eikä ympärileikkaus se,
joka ulkonaisesti lihassa tapahtuu;
vaan se on juutalainen,
joka sisällisesti on juutalainen,
ja oikea ympärileikkaus
on sydämen ympärileikkaus
Hengessä, ei kirjaimessa;
ja hän saa kiitoksensa,
ei ihmisiltä, vaan Jumalalta”
(Room 2:28-29)
Pelkkä ulkoinen ympärileikkaus
ei ollut lain noudattamista.
Siihen piti sisältyä
jo Vanhan Testamentin mukaan
huulten, korvien ja sydämen
ympärileikkaus.
Tämä ei kuitenkaan
monestikaan toteutunut
Israelin kansan keskuudessa
heidän epäuskonsa tähden.
Mutta onneksi
Jumala on uskollinen.- Anonyymi00001
Roomalaiset toivat kristinuskon lähi-idästä vasta 300 luvulla . Johan ne sadut ehti muuttua .
- Anonyymi00002
Olethan sinä ylpeä! Pidät itseäsi oikeamielisen ja nuo muut ovat vääriä. Lisäisin vielä: joka tuomitsee …
Edellisessä avauksessani
Tuomio (Room 2:1-16)
https://keskustelu.suomi24.fi/t/19515218/tuomio-(room-21-16)
nimenomaan korostui se,
että kukaan meistä ei voi tuomita toista.- Anonyymi00003
kalamos kirjoitti:
Edellisessä avauksessani
Tuomio (Room 2:1-16)
https://keskustelu.suomi24.fi/t/19515218/tuomio-(room-21-16)
nimenomaan korostui se,
että kukaan meistä ei voi tuomita toista.Pyhät tulevat maailman tuomitsemaan.
Anonyymi00003 kirjoitti:
Pyhät tulevat maailman tuomitsemaan.
Aikanaan kyllä.
Mutta ei nykyisessä armotalouskaudessa.- Anonyymi00005
kalamos kirjoitti:
Aikanaan kyllä.
Mutta ei nykyisessä armotalouskaudessa.Kyllä niitä kiristyksiä on nykyäänkin. Oli aika jolloin kaupat eivät saaneet olla sunnuntaisin auki, laki koski kaikkia, myöskin Adventisteja, vaikka heillä lauantai sapatti.
Nyt on toisin kaupat saavat olla sunnuntaisin auki. Kauankos siinä menee kun lakeja muutellaan, kiristellään.
KENELLÄ VALTA tässä maailmassa tehdä kiristyslakeja ?
1234567--- - Anonyymi00006
Anonyymi00005 kirjoitti:
Kyllä niitä kiristyksiä on nykyäänkin. Oli aika jolloin kaupat eivät saaneet olla sunnuntaisin auki, laki koski kaikkia, myöskin Adventisteja, vaikka heillä lauantai sapatti.
Nyt on toisin kaupat saavat olla sunnuntaisin auki. Kauankos siinä menee kun lakeja muutellaan, kiristellään.
KENELLÄ VALTA tässä maailmassa tehdä kiristyslakeja ?
1234567---Luepa joskus Raamattua. Jos et jaksa koko kirjaa, lue ainakin roomalaiskirjeen kolmas luku. Ajatuksella. Se kertoo Jeesuksen antaman vapauden ja lakihenkisen uskonnollisuuden eron, ja sen, kumpi pelastaa.
- Anonyymi00008
Anonyymi00006 kirjoitti:
Luepa joskus Raamattua. Jos et jaksa koko kirjaa, lue ainakin roomalaiskirjeen kolmas luku. Ajatuksella. Se kertoo Jeesuksen antaman vapauden ja lakihenkisen uskonnollisuuden eron, ja sen, kumpi pelastaa.
Laki laki. Kaupat kiinni sunnuntaisin. Kaupat auki sunnuntaisin. Lakia lain perään. Tässä maailmassa kiristellään milloin milläkin lailla.
Paavin ajatus, sunnuntai koko maailman lepopäiväksi. KENELLÄ VALTA ?
1234567---
- Anonyymi00004
1Kor.6:2 Ettekö te tiedä, että pyhät pitää maailman tuomitseman? Ja jos maailma pitää teidän kauttanne tuomittaman, ettekö siis te kelpaa pienempia asioita tuomitsemaan? Biblia (1776) Matt.19:28. Luuk.22:28-30.
Jeesus tuomitsee tuomitsemisen.
"Älkää tuomitko,
ettei teitä tuomittaisi."
Aikanaan
me toki tulemme tuomitsemaan.
Jopa enkeleitä.
Mutta nyt ei ole sen aika.
Nyt meidän on käsketty saarnata
Hyvä Sanoma eli Evankeliumi
kaikkeen maailmaan.
Jeesus ei tullut maailmaan
tuomitsemaan maailmaa
eikä lähettänyt meitäkään
kaikkeen maailmaan sitä varten.
"en minä ole tullut
maailmaa tuomitsemaan,
vaan pelastamaan maailman"
Toinen asia,
joka ei meille kuulu,
on syyttäminen.
Paholainen on syyttäjä.
Toki sitten löydämme syyttäjän pallilta
ylipapit, kirjanoppineet ja fariseukset
eli uskonnon palvelijat.
Ja myös laki ilmaisee syyllisyytemme.
Eli Mooses on syyttäjä.
Mutta Jeesus ei tullut syyttämään,
eikä tule olemaan syyttäjämme.
"Älkää luulko,
että minä olen syyttävä teitä Isän tykönä;
teillä on syyttäjänne, Mooses,
johon te panette toivonne."
Siis mikä meidät sitten tuomitsee.
Meidän omat sanamme.
Se,
mistä tuomitsemme toisen,
tuomitsee myös meidät itsemme.
"Sentähden sinä, oi ihminen,
et voi millään itseäsi puolustaa,
olitpa kuka hyvänsä, joka tuomitset.
Sillä mistä toista tuomitset,
siihen sinä itsesi syypääksi tuomitset,
koska sinä, joka tuomitset,
teet samoja tekoja."
(Room 2:1)
Jeesus on edelleen maan päällä
sillä tavoin että Hänen Ruumiinsa
eli seurakuntansa on täällä.
Eikä meidänkään siis pidä
Kristuksen ruumiin jäseninä
tuomita ihmisiä.
Tähän tuomitsemiseen liittyvä asia
on syyttäminen.
Eikä meidänkään pidä olla syyttäjiä
niinkuin Jeesuskaan ei ole syyttäjä.
Ja aivan ensimmäinen kohta
UT:n sivuilla,
jossa on verbi tuomita
liittyykin syyttämiseen
ja oikeudenkäyntiin.
Ja siinä tuo verbi onkin käännetty
oikeuden käymiseksi.
Meidän tehtävämme
ei ole syyttää,
ja toisaalta,
jos meitä syytetään,
niin meidän ei pidä
suhtautua siten,
että alamme hakea oikeutta
tuota vääryyttä vastaan.
"ja jos joku tahtoo
sinun kanssasi käydä oikeutta
ja ottaa ihokkaasi,
anna hänen saada vaippasikin"
Mitä siis Jeesus käskee tehdä
tuossa ensimmäisessä kohdassa,
jossa on verbi tuomita.
Hän käskee Rakastaa.
Siis meidän ei pidä tuomita
vaan sen sijaan Rakastaa.
Ja Rakkaus näkyy tekoina.
Ei pelkästään sanoina,
kuten Jaakob opettaa kirjeessään.
Siis tuo joku tahtoo käydä
oikeutta kanssamme,
ja vaatii ihokkaamme.
Mitä me teemme.
Me annamme päällysvaatteetkin
hänelle,
niin että hänellä varmasti on lämmin.
Me Rakastamme häntä,
emmekä ala käydä oikeutta,
hakien meille oikeudenmukaista tuomiota.
Jeesuksen opetus on siis radikaali,
mutta heti perään Hän
sanoo jotain aivan typerryttävää.
"ja jos joku pakottaa sinua
yhden virstan matkalle,
kulje hänen kanssaan kaksi."
Jumalan kansa asui Jumalan maassa.
Mutta miehitettynä.
Hirrrrrrvittävä vääryys.
Voi kuinka he odottivatkaan Messiasta,
Kuningasta, joka vapauttaa heidät
miehitysvallan alta.
Ja nyt Jeesus opettaakin
Rakastamaan miehittäjiä.
Vastaan tulee roomalainen sotilas.
Miehittäjä.
Pelko ja viha vuorottelevat.
Kohtaaminen lähestyy.
Ja sitten tuo sotilas pysähtyy.
Tämä ei tiedä hyvää.
Miehittäjä pysäyttää sinut.
Ja hän alkaa käyttää oikeuksiaan,
jotka Rooma oli hänelle antanut.
Sotilaalla oli oikeus
pysäyttää sinut ja vaatia
sinua yhden virstan matkalle
kantamaan hänen painavia varusteitaan.
Keskipäivän aurinko porottaa.
Sotilas hikoilee.
Sinä vielä enemmän
kantaessasi raskasta kuormaa.
Kyräilyä.
Puolin ja toisin.
Sinä ajattelet,
että tämä on niin väärin.
Koska Jumala lopettaa tämän vääryyden.
Koska saamme elää vapaudessa
omassa maassamme.
Ja nyt Jumalan Poika sanoo
heti ensimmäisessä tilannekuvauksessa,
jossa on puhunut tuomitsemisesta
ja oikeuden tavoittelemisesta,
että Rakasta tätä miehittäjää.
Sotilasta, jolla on valta sinun ylitsesi.
Rakasta häntä niin,
että kyräily loppuu.
Kun ensimmäinen virsta on hikoiltu,
niin kysy häneltä,
että saisitko kantaa vielä
toisenkin virstan hänen kuormaansa.
Kyllä minä jaksan,
kun ei ole niin kuumakaan,
kun ihokas ja vaippa jäikin
jo eräälle toiselle.
Tähän Jeesus meitä kehottaa
heti ensimmäisessä katkelmassa,
jossa Hän opetti Israelin kansaa
käyttäen sanaa,
joka tarkoittaa tuomitsemista.
Nyt ei siis ole tuomitsemisen aika,
vaan armon evankeliumin aika.
Ja sitä julistamme sanoin ja teoin.
"Niin loistakoon
teidän valonne
ihmisten edessä,
että he näkisivät teidän hyvät tekonne
ja ylistäisivät teidän Isäänne,
joka on taivaissa."
Mutta Jeesus sanoo myöhemmin:
"Älkää luulko,
että minä olen tullut
lakia tai profeettoja kumoamaan;
en minä ole tullut kumoamaan,
vaan täyttämään.
Sillä totisesti minä sanon teille:
kunnes taivas ja maa katoavat,
ei laista katoa pieninkään kirjain,
ei ainoakaan piirto,
ennenkuin kaikki on tapahtunut."
Siis laki tuomitsee edelleen.
Ja sitten Jeesuksen puheessa
käykin niinpäin,
että rima nostetaan
Mooseksen lain asettamasta tasosta
huippukorkeuteen.
Mooseksen laki tuomitsi,
jos tappoi ihmisen.
Jeesuksen mukaan
yksi paha sana lähimmäisestä
riittää tuomion perusteeksi.
Mutta nyt elämänohjeemme on tämä:
"jos joku lyö sinua oikealle poskelle,
käännä hänelle toinenkin"- Anonyymi00007
kalamos kirjoitti:
Jeesus tuomitsee tuomitsemisen.
"Älkää tuomitko,
ettei teitä tuomittaisi."
Aikanaan
me toki tulemme tuomitsemaan.
Jopa enkeleitä.
Mutta nyt ei ole sen aika.
Nyt meidän on käsketty saarnata
Hyvä Sanoma eli Evankeliumi
kaikkeen maailmaan.
Jeesus ei tullut maailmaan
tuomitsemaan maailmaa
eikä lähettänyt meitäkään
kaikkeen maailmaan sitä varten.
"en minä ole tullut
maailmaa tuomitsemaan,
vaan pelastamaan maailman"
Toinen asia,
joka ei meille kuulu,
on syyttäminen.
Paholainen on syyttäjä.
Toki sitten löydämme syyttäjän pallilta
ylipapit, kirjanoppineet ja fariseukset
eli uskonnon palvelijat.
Ja myös laki ilmaisee syyllisyytemme.
Eli Mooses on syyttäjä.
Mutta Jeesus ei tullut syyttämään,
eikä tule olemaan syyttäjämme.
"Älkää luulko,
että minä olen syyttävä teitä Isän tykönä;
teillä on syyttäjänne, Mooses,
johon te panette toivonne."
Siis mikä meidät sitten tuomitsee.
Meidän omat sanamme.
Se,
mistä tuomitsemme toisen,
tuomitsee myös meidät itsemme.
"Sentähden sinä, oi ihminen,
et voi millään itseäsi puolustaa,
olitpa kuka hyvänsä, joka tuomitset.
Sillä mistä toista tuomitset,
siihen sinä itsesi syypääksi tuomitset,
koska sinä, joka tuomitset,
teet samoja tekoja."
(Room 2:1)
Jeesus on edelleen maan päällä
sillä tavoin että Hänen Ruumiinsa
eli seurakuntansa on täällä.
Eikä meidänkään siis pidä
Kristuksen ruumiin jäseninä
tuomita ihmisiä.
Tähän tuomitsemiseen liittyvä asia
on syyttäminen.
Eikä meidänkään pidä olla syyttäjiä
niinkuin Jeesuskaan ei ole syyttäjä.
Ja aivan ensimmäinen kohta
UT:n sivuilla,
jossa on verbi tuomita
liittyykin syyttämiseen
ja oikeudenkäyntiin.
Ja siinä tuo verbi onkin käännetty
oikeuden käymiseksi.
Meidän tehtävämme
ei ole syyttää,
ja toisaalta,
jos meitä syytetään,
niin meidän ei pidä
suhtautua siten,
että alamme hakea oikeutta
tuota vääryyttä vastaan.
"ja jos joku tahtoo
sinun kanssasi käydä oikeutta
ja ottaa ihokkaasi,
anna hänen saada vaippasikin"
Mitä siis Jeesus käskee tehdä
tuossa ensimmäisessä kohdassa,
jossa on verbi tuomita.
Hän käskee Rakastaa.
Siis meidän ei pidä tuomita
vaan sen sijaan Rakastaa.
Ja Rakkaus näkyy tekoina.
Ei pelkästään sanoina,
kuten Jaakob opettaa kirjeessään.
Siis tuo joku tahtoo käydä
oikeutta kanssamme,
ja vaatii ihokkaamme.
Mitä me teemme.
Me annamme päällysvaatteetkin
hänelle,
niin että hänellä varmasti on lämmin.
Me Rakastamme häntä,
emmekä ala käydä oikeutta,
hakien meille oikeudenmukaista tuomiota.
Jeesuksen opetus on siis radikaali,
mutta heti perään Hän
sanoo jotain aivan typerryttävää.
"ja jos joku pakottaa sinua
yhden virstan matkalle,
kulje hänen kanssaan kaksi."
Jumalan kansa asui Jumalan maassa.
Mutta miehitettynä.
Hirrrrrrvittävä vääryys.
Voi kuinka he odottivatkaan Messiasta,
Kuningasta, joka vapauttaa heidät
miehitysvallan alta.
Ja nyt Jeesus opettaakin
Rakastamaan miehittäjiä.
Vastaan tulee roomalainen sotilas.
Miehittäjä.
Pelko ja viha vuorottelevat.
Kohtaaminen lähestyy.
Ja sitten tuo sotilas pysähtyy.
Tämä ei tiedä hyvää.
Miehittäjä pysäyttää sinut.
Ja hän alkaa käyttää oikeuksiaan,
jotka Rooma oli hänelle antanut.
Sotilaalla oli oikeus
pysäyttää sinut ja vaatia
sinua yhden virstan matkalle
kantamaan hänen painavia varusteitaan.
Keskipäivän aurinko porottaa.
Sotilas hikoilee.
Sinä vielä enemmän
kantaessasi raskasta kuormaa.
Kyräilyä.
Puolin ja toisin.
Sinä ajattelet,
että tämä on niin väärin.
Koska Jumala lopettaa tämän vääryyden.
Koska saamme elää vapaudessa
omassa maassamme.
Ja nyt Jumalan Poika sanoo
heti ensimmäisessä tilannekuvauksessa,
jossa on puhunut tuomitsemisesta
ja oikeuden tavoittelemisesta,
että Rakasta tätä miehittäjää.
Sotilasta, jolla on valta sinun ylitsesi.
Rakasta häntä niin,
että kyräily loppuu.
Kun ensimmäinen virsta on hikoiltu,
niin kysy häneltä,
että saisitko kantaa vielä
toisenkin virstan hänen kuormaansa.
Kyllä minä jaksan,
kun ei ole niin kuumakaan,
kun ihokas ja vaippa jäikin
jo eräälle toiselle.
Tähän Jeesus meitä kehottaa
heti ensimmäisessä katkelmassa,
jossa Hän opetti Israelin kansaa
käyttäen sanaa,
joka tarkoittaa tuomitsemista.
Nyt ei siis ole tuomitsemisen aika,
vaan armon evankeliumin aika.
Ja sitä julistamme sanoin ja teoin.
"Niin loistakoon
teidän valonne
ihmisten edessä,
että he näkisivät teidän hyvät tekonne
ja ylistäisivät teidän Isäänne,
joka on taivaissa."
Mutta Jeesus sanoo myöhemmin:
"Älkää luulko,
että minä olen tullut
lakia tai profeettoja kumoamaan;
en minä ole tullut kumoamaan,
vaan täyttämään.
Sillä totisesti minä sanon teille:
kunnes taivas ja maa katoavat,
ei laista katoa pieninkään kirjain,
ei ainoakaan piirto,
ennenkuin kaikki on tapahtunut."
Siis laki tuomitsee edelleen.
Ja sitten Jeesuksen puheessa
käykin niinpäin,
että rima nostetaan
Mooseksen lain asettamasta tasosta
huippukorkeuteen.
Mooseksen laki tuomitsi,
jos tappoi ihmisen.
Jeesuksen mukaan
yksi paha sana lähimmäisestä
riittää tuomion perusteeksi.
Mutta nyt elämänohjeemme on tämä:
"jos joku lyö sinua oikealle poskelle,
käännä hänelle toinenkin"Kalamos, miksi et tee parannusta tuosta tekstiesi jakamisesta lyhyisiin säkeisiin? On todella rasittavaa kelata lyhytkin viestisi, koska se on jaettu sadalle riville. Kommenttisi sisällöt olisivat lukemisen arvoisia. Miksi tuhlaat ihmisten aikaa ja rasita heidän hiirennapinkelaussormeaan?
- Anonyymi00009
kalamos kirjoitti:
Jeesus tuomitsee tuomitsemisen.
"Älkää tuomitko,
ettei teitä tuomittaisi."
Aikanaan
me toki tulemme tuomitsemaan.
Jopa enkeleitä.
Mutta nyt ei ole sen aika.
Nyt meidän on käsketty saarnata
Hyvä Sanoma eli Evankeliumi
kaikkeen maailmaan.
Jeesus ei tullut maailmaan
tuomitsemaan maailmaa
eikä lähettänyt meitäkään
kaikkeen maailmaan sitä varten.
"en minä ole tullut
maailmaa tuomitsemaan,
vaan pelastamaan maailman"
Toinen asia,
joka ei meille kuulu,
on syyttäminen.
Paholainen on syyttäjä.
Toki sitten löydämme syyttäjän pallilta
ylipapit, kirjanoppineet ja fariseukset
eli uskonnon palvelijat.
Ja myös laki ilmaisee syyllisyytemme.
Eli Mooses on syyttäjä.
Mutta Jeesus ei tullut syyttämään,
eikä tule olemaan syyttäjämme.
"Älkää luulko,
että minä olen syyttävä teitä Isän tykönä;
teillä on syyttäjänne, Mooses,
johon te panette toivonne."
Siis mikä meidät sitten tuomitsee.
Meidän omat sanamme.
Se,
mistä tuomitsemme toisen,
tuomitsee myös meidät itsemme.
"Sentähden sinä, oi ihminen,
et voi millään itseäsi puolustaa,
olitpa kuka hyvänsä, joka tuomitset.
Sillä mistä toista tuomitset,
siihen sinä itsesi syypääksi tuomitset,
koska sinä, joka tuomitset,
teet samoja tekoja."
(Room 2:1)
Jeesus on edelleen maan päällä
sillä tavoin että Hänen Ruumiinsa
eli seurakuntansa on täällä.
Eikä meidänkään siis pidä
Kristuksen ruumiin jäseninä
tuomita ihmisiä.
Tähän tuomitsemiseen liittyvä asia
on syyttäminen.
Eikä meidänkään pidä olla syyttäjiä
niinkuin Jeesuskaan ei ole syyttäjä.
Ja aivan ensimmäinen kohta
UT:n sivuilla,
jossa on verbi tuomita
liittyykin syyttämiseen
ja oikeudenkäyntiin.
Ja siinä tuo verbi onkin käännetty
oikeuden käymiseksi.
Meidän tehtävämme
ei ole syyttää,
ja toisaalta,
jos meitä syytetään,
niin meidän ei pidä
suhtautua siten,
että alamme hakea oikeutta
tuota vääryyttä vastaan.
"ja jos joku tahtoo
sinun kanssasi käydä oikeutta
ja ottaa ihokkaasi,
anna hänen saada vaippasikin"
Mitä siis Jeesus käskee tehdä
tuossa ensimmäisessä kohdassa,
jossa on verbi tuomita.
Hän käskee Rakastaa.
Siis meidän ei pidä tuomita
vaan sen sijaan Rakastaa.
Ja Rakkaus näkyy tekoina.
Ei pelkästään sanoina,
kuten Jaakob opettaa kirjeessään.
Siis tuo joku tahtoo käydä
oikeutta kanssamme,
ja vaatii ihokkaamme.
Mitä me teemme.
Me annamme päällysvaatteetkin
hänelle,
niin että hänellä varmasti on lämmin.
Me Rakastamme häntä,
emmekä ala käydä oikeutta,
hakien meille oikeudenmukaista tuomiota.
Jeesuksen opetus on siis radikaali,
mutta heti perään Hän
sanoo jotain aivan typerryttävää.
"ja jos joku pakottaa sinua
yhden virstan matkalle,
kulje hänen kanssaan kaksi."
Jumalan kansa asui Jumalan maassa.
Mutta miehitettynä.
Hirrrrrrvittävä vääryys.
Voi kuinka he odottivatkaan Messiasta,
Kuningasta, joka vapauttaa heidät
miehitysvallan alta.
Ja nyt Jeesus opettaakin
Rakastamaan miehittäjiä.
Vastaan tulee roomalainen sotilas.
Miehittäjä.
Pelko ja viha vuorottelevat.
Kohtaaminen lähestyy.
Ja sitten tuo sotilas pysähtyy.
Tämä ei tiedä hyvää.
Miehittäjä pysäyttää sinut.
Ja hän alkaa käyttää oikeuksiaan,
jotka Rooma oli hänelle antanut.
Sotilaalla oli oikeus
pysäyttää sinut ja vaatia
sinua yhden virstan matkalle
kantamaan hänen painavia varusteitaan.
Keskipäivän aurinko porottaa.
Sotilas hikoilee.
Sinä vielä enemmän
kantaessasi raskasta kuormaa.
Kyräilyä.
Puolin ja toisin.
Sinä ajattelet,
että tämä on niin väärin.
Koska Jumala lopettaa tämän vääryyden.
Koska saamme elää vapaudessa
omassa maassamme.
Ja nyt Jumalan Poika sanoo
heti ensimmäisessä tilannekuvauksessa,
jossa on puhunut tuomitsemisesta
ja oikeuden tavoittelemisesta,
että Rakasta tätä miehittäjää.
Sotilasta, jolla on valta sinun ylitsesi.
Rakasta häntä niin,
että kyräily loppuu.
Kun ensimmäinen virsta on hikoiltu,
niin kysy häneltä,
että saisitko kantaa vielä
toisenkin virstan hänen kuormaansa.
Kyllä minä jaksan,
kun ei ole niin kuumakaan,
kun ihokas ja vaippa jäikin
jo eräälle toiselle.
Tähän Jeesus meitä kehottaa
heti ensimmäisessä katkelmassa,
jossa Hän opetti Israelin kansaa
käyttäen sanaa,
joka tarkoittaa tuomitsemista.
Nyt ei siis ole tuomitsemisen aika,
vaan armon evankeliumin aika.
Ja sitä julistamme sanoin ja teoin.
"Niin loistakoon
teidän valonne
ihmisten edessä,
että he näkisivät teidän hyvät tekonne
ja ylistäisivät teidän Isäänne,
joka on taivaissa."
Mutta Jeesus sanoo myöhemmin:
"Älkää luulko,
että minä olen tullut
lakia tai profeettoja kumoamaan;
en minä ole tullut kumoamaan,
vaan täyttämään.
Sillä totisesti minä sanon teille:
kunnes taivas ja maa katoavat,
ei laista katoa pieninkään kirjain,
ei ainoakaan piirto,
ennenkuin kaikki on tapahtunut."
Siis laki tuomitsee edelleen.
Ja sitten Jeesuksen puheessa
käykin niinpäin,
että rima nostetaan
Mooseksen lain asettamasta tasosta
huippukorkeuteen.
Mooseksen laki tuomitsi,
jos tappoi ihmisen.
Jeesuksen mukaan
yksi paha sana lähimmäisestä
riittää tuomion perusteeksi.
Mutta nyt elämänohjeemme on tämä:
"jos joku lyö sinua oikealle poskelle,
käännä hänelle toinenkin"Vai ei ole tuomitsemisen aika. Marttyyrien ääni: Kyllä niitä vaan työnnetään joukoin vankilaan milloin mistäkin syystä.
- Anonyymi00010
Anonyymi00007 kirjoitti:
Kalamos, miksi et tee parannusta tuosta tekstiesi jakamisesta lyhyisiin säkeisiin? On todella rasittavaa kelata lyhytkin viestisi, koska se on jaettu sadalle riville. Kommenttisi sisällöt olisivat lukemisen arvoisia. Miksi tuhlaat ihmisten aikaa ja rasita heidän hiirennapinkelaussormeaan?
Hyvä huomio.
- Anonyymi00011
kalamos kirjoitti:
Jeesus tuomitsee tuomitsemisen.
"Älkää tuomitko,
ettei teitä tuomittaisi."
Aikanaan
me toki tulemme tuomitsemaan.
Jopa enkeleitä.
Mutta nyt ei ole sen aika.
Nyt meidän on käsketty saarnata
Hyvä Sanoma eli Evankeliumi
kaikkeen maailmaan.
Jeesus ei tullut maailmaan
tuomitsemaan maailmaa
eikä lähettänyt meitäkään
kaikkeen maailmaan sitä varten.
"en minä ole tullut
maailmaa tuomitsemaan,
vaan pelastamaan maailman"
Toinen asia,
joka ei meille kuulu,
on syyttäminen.
Paholainen on syyttäjä.
Toki sitten löydämme syyttäjän pallilta
ylipapit, kirjanoppineet ja fariseukset
eli uskonnon palvelijat.
Ja myös laki ilmaisee syyllisyytemme.
Eli Mooses on syyttäjä.
Mutta Jeesus ei tullut syyttämään,
eikä tule olemaan syyttäjämme.
"Älkää luulko,
että minä olen syyttävä teitä Isän tykönä;
teillä on syyttäjänne, Mooses,
johon te panette toivonne."
Siis mikä meidät sitten tuomitsee.
Meidän omat sanamme.
Se,
mistä tuomitsemme toisen,
tuomitsee myös meidät itsemme.
"Sentähden sinä, oi ihminen,
et voi millään itseäsi puolustaa,
olitpa kuka hyvänsä, joka tuomitset.
Sillä mistä toista tuomitset,
siihen sinä itsesi syypääksi tuomitset,
koska sinä, joka tuomitset,
teet samoja tekoja."
(Room 2:1)
Jeesus on edelleen maan päällä
sillä tavoin että Hänen Ruumiinsa
eli seurakuntansa on täällä.
Eikä meidänkään siis pidä
Kristuksen ruumiin jäseninä
tuomita ihmisiä.
Tähän tuomitsemiseen liittyvä asia
on syyttäminen.
Eikä meidänkään pidä olla syyttäjiä
niinkuin Jeesuskaan ei ole syyttäjä.
Ja aivan ensimmäinen kohta
UT:n sivuilla,
jossa on verbi tuomita
liittyykin syyttämiseen
ja oikeudenkäyntiin.
Ja siinä tuo verbi onkin käännetty
oikeuden käymiseksi.
Meidän tehtävämme
ei ole syyttää,
ja toisaalta,
jos meitä syytetään,
niin meidän ei pidä
suhtautua siten,
että alamme hakea oikeutta
tuota vääryyttä vastaan.
"ja jos joku tahtoo
sinun kanssasi käydä oikeutta
ja ottaa ihokkaasi,
anna hänen saada vaippasikin"
Mitä siis Jeesus käskee tehdä
tuossa ensimmäisessä kohdassa,
jossa on verbi tuomita.
Hän käskee Rakastaa.
Siis meidän ei pidä tuomita
vaan sen sijaan Rakastaa.
Ja Rakkaus näkyy tekoina.
Ei pelkästään sanoina,
kuten Jaakob opettaa kirjeessään.
Siis tuo joku tahtoo käydä
oikeutta kanssamme,
ja vaatii ihokkaamme.
Mitä me teemme.
Me annamme päällysvaatteetkin
hänelle,
niin että hänellä varmasti on lämmin.
Me Rakastamme häntä,
emmekä ala käydä oikeutta,
hakien meille oikeudenmukaista tuomiota.
Jeesuksen opetus on siis radikaali,
mutta heti perään Hän
sanoo jotain aivan typerryttävää.
"ja jos joku pakottaa sinua
yhden virstan matkalle,
kulje hänen kanssaan kaksi."
Jumalan kansa asui Jumalan maassa.
Mutta miehitettynä.
Hirrrrrrvittävä vääryys.
Voi kuinka he odottivatkaan Messiasta,
Kuningasta, joka vapauttaa heidät
miehitysvallan alta.
Ja nyt Jeesus opettaakin
Rakastamaan miehittäjiä.
Vastaan tulee roomalainen sotilas.
Miehittäjä.
Pelko ja viha vuorottelevat.
Kohtaaminen lähestyy.
Ja sitten tuo sotilas pysähtyy.
Tämä ei tiedä hyvää.
Miehittäjä pysäyttää sinut.
Ja hän alkaa käyttää oikeuksiaan,
jotka Rooma oli hänelle antanut.
Sotilaalla oli oikeus
pysäyttää sinut ja vaatia
sinua yhden virstan matkalle
kantamaan hänen painavia varusteitaan.
Keskipäivän aurinko porottaa.
Sotilas hikoilee.
Sinä vielä enemmän
kantaessasi raskasta kuormaa.
Kyräilyä.
Puolin ja toisin.
Sinä ajattelet,
että tämä on niin väärin.
Koska Jumala lopettaa tämän vääryyden.
Koska saamme elää vapaudessa
omassa maassamme.
Ja nyt Jumalan Poika sanoo
heti ensimmäisessä tilannekuvauksessa,
jossa on puhunut tuomitsemisesta
ja oikeuden tavoittelemisesta,
että Rakasta tätä miehittäjää.
Sotilasta, jolla on valta sinun ylitsesi.
Rakasta häntä niin,
että kyräily loppuu.
Kun ensimmäinen virsta on hikoiltu,
niin kysy häneltä,
että saisitko kantaa vielä
toisenkin virstan hänen kuormaansa.
Kyllä minä jaksan,
kun ei ole niin kuumakaan,
kun ihokas ja vaippa jäikin
jo eräälle toiselle.
Tähän Jeesus meitä kehottaa
heti ensimmäisessä katkelmassa,
jossa Hän opetti Israelin kansaa
käyttäen sanaa,
joka tarkoittaa tuomitsemista.
Nyt ei siis ole tuomitsemisen aika,
vaan armon evankeliumin aika.
Ja sitä julistamme sanoin ja teoin.
"Niin loistakoon
teidän valonne
ihmisten edessä,
että he näkisivät teidän hyvät tekonne
ja ylistäisivät teidän Isäänne,
joka on taivaissa."
Mutta Jeesus sanoo myöhemmin:
"Älkää luulko,
että minä olen tullut
lakia tai profeettoja kumoamaan;
en minä ole tullut kumoamaan,
vaan täyttämään.
Sillä totisesti minä sanon teille:
kunnes taivas ja maa katoavat,
ei laista katoa pieninkään kirjain,
ei ainoakaan piirto,
ennenkuin kaikki on tapahtunut."
Siis laki tuomitsee edelleen.
Ja sitten Jeesuksen puheessa
käykin niinpäin,
että rima nostetaan
Mooseksen lain asettamasta tasosta
huippukorkeuteen.
Mooseksen laki tuomitsi,
jos tappoi ihmisen.
Jeesuksen mukaan
yksi paha sana lähimmäisestä
riittää tuomion perusteeksi.
Mutta nyt elämänohjeemme on tämä:
"jos joku lyö sinua oikealle poskelle,
käännä hänelle toinenkin"Jumala jakelee Raamatun sivuilla tuomioita.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Suomalaisten pinna paloi - Ärsytys iskee uudesta TTK-juontajasta "Eihän tälle voi kun nauraa"
Oliko Veronica Verho hyvä valinta TTK-juontajaksi? Uuden TTK-juontajan henkilöllisyyttä on arvailtu siitä asti, kun Va1092300Mitä tapahtuu?
Mitä tapahtuu Humalojalla? Poliiseja talon ympärillä ja paljon ihmisiä pitkin pihoja???26954- 71902
- 103896
- 48845
Suomi on viittä vaille sodassa Venäjän kanssa...
...syynä tähän on kokoomuslainen presidenttimme Stubb. Hän on ainoa eurooppalaisen maan johtaja, joka kärkkäästi ja taha568830- 82728
Olen vähän epävarma siitä, oletko kiltti
Nainen, ensivaikutelma oli, että olet tosi hyväsydäminen eli siinä mielessä harvinaisuus. Eli et mene virran mukana, etk76670Herkkä, hellä, aurinkoinen, kaunis upea, valonsäde on hän nainen
Ja myös fiksu, älykäs ja luonnonläheinen. Erittäin mielenkiintoinen ja kiltti ihminen. Haluan tuntea hänet, koska kaik25624- 64606