Aamuhartsaus: Kenen hengen varjossa elämme?

”Tutkikaa kaikki ja pitäkää se, mikä hyvä on.” (1. Tess. 5:21)
Aamun alkaessa on hyvä pysähtyä katsomaan sitä todellisuutta, jonka keskellä elämme. Ihminen on helposti sidottu erilaisiin järjestelmiin, piireihin ja sääntöihin, jotka lupaavat turvaa mutta vaativatkin vastineeksi kaiken vapauden.
Historian ja ihmisten piirissä toistuu aina sama kaava. Kun jokin yhteisö tai liike sulkeutuu oman, tiukan valtansa ja omien perinteidensä sisään, sille käy jotain traagista. Se alkaa pelätä elämää, se alkaa pelätä armoa ja ennen kaikkea: se alkaa pelätä Jumalan omaa, vapaata Henkeä.
Kun joku uskaltaa elää toisin, rukoilla vapaasti tai katsoa maailmaa ilman portinvartijoiden lupaa, kontrolloiva järjestelmä tekee sen virheen, josta jo vanhat kirjat varoittavat. Se kääntää asiat päälaelleen. Se leimakirveellä vaatii, että toisten vapaa usko onkin pimeyttä, ja että Jumalan oma elävä Henki on yhtäkkiä ”riivaajahenki”.
Synkintä tässä on se, että ihmisen tekemät säännöt nostetaan Jumalan paikalle. Kun sanotaan, että jokin ihmisten rakentaman kuplan rikkominen on ”iso synti” eli suoraan Jumalan hylkäämistä, silloin unohdetaan se kaikkein tärkein: lähimmäisen rakkaus. Pelon ja vallan ilmapiirissä inhimillisyys tapetaan, jotta portinvartijoiden omat seinät pysyisivät pystyssä.
Mutta aamu tuo mukanaan valon. Totuus ei vaadi suojakseen pelkoa, eikä aito usko tarvitse vangitsijoita.
Rukoillaan tänä aamuna vapautta pelosta, armoa vailla ihmisten tekemiä ehtoja, ja sitä, että tunnustaisimme aidon Hengen silloin, kun se kutsuu meitä rakkauteen – ei kontrolliin eikä kahleisiin.
Hyvää ja vapaata huomenta.